Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Vuoden 2014 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
anma
Viestit: 10
Liittynyt: Ti Huhti 15, 2014 8:16 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja anma »

Moi!

Edellä onkin käsitelty jo pitkästi haastavia kohtia. Hieman sivuutettiin myös teoksen välittämistä, johon kysymykseni liittyy. Erityisesti s. 89-93 on useita kohtia, joissa on joko muotoilu "välittää yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla on henkilöillä on mahdollisuus saada se saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana" tai "muulla tavoin kuin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu esitys tai aineisto saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana". Edellä Aisomark ohjeisti, että ensimmäinen liittyy yleisön pyyntöön saada aineisto tai tallenne haltuunsa ko. tavalla. Voisiko vielä selventää näitä muotoiluja edes alustavasti. Mikä ylipäätään siis voi olla ensimmäiseen kuuluva? Sitä nimetään ilmeisesti myös on demand -välittämiseksi. Kohdissa käsitellään mm. ääni- ja kuvatallenteen välittämistä.

Näiden muotoilujen ulkoaopettelu vielä menettelisi, mutta jos tulee jokin soveltavampi tehtävä, ei ymmärrä ollenkaan, mitä tarkoitetaan. Tosin toivon, ettei sellaista voi tulla, koska kirjassa ei oikeastaan selitetä näitä asioita (mikä tekee opettelun vaikeammaksi). Kiitos paljon ja toivonpa, että tätä ei kysytä.. no :idea: :) Kiitos myös hienoista immateriaalioikeuden harjoitustehtävistä!
Aisomark
Viestit: 102
Liittynyt: Ke Tammi 15, 2014 9:40 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja Aisomark »

Hiawatha kirjoitti:Hei,
mitä tarkalleen tarkoittaa "toisintaa?"

Toistaa (miten?) vai kopioida? Vai onko väliä TAVALLA, miten toisintaminen tehdään kun kirjassa puhutaan toisintamisesta. Se kai pitäisi minun selvittää kun luen mutta tuota verbiä mietin. ..
Hei,

toisintamisen merkitystä ei ole kirjassa avattu ja sanana se tulee suoraan tekijänoikeuslaista, joten Pihlajarinne toistaa tässä vain samoja fraaseja kuin lainsäätäjäkin.

Itse katsoisin, että toistaminen ja kopiointi voivat molemmat olla toisintamista. Toisintamisessa on enimmäkseen kyse siitä, että tekijänoikeuslain mukaista materiaalia saatetaan yleisön saataviin uudelleen jonkun muun kuin tekijän itsensä toimesta ja tämän suostumuksella. Kirjassa esiintyvät toisintamista koskevat säännöksethän liittyvät a) taideteoksesta valmistetun kuvan toisintamiseen, 2) julkisen lausuman toisintamiseen, 3) päiväntapahtuman selostamisen yhteydessä tapahtuvaan teoksen toisintamiseen. Kaikille on yhteistä se, että näiden yksinoikeuden rajoitusten nojalla teoksen saa toisintaa osana radio- tai televisiolähetystä tai sanomalehden artikkelia. Toisintamisessa siis yleensä kopioidaan (kuva-, ääni- tai kirjallisessa muodossa) koko teos tai sen osa informaation levittämisen tarkoituksessa, siis osana esim. uutisraportointia. Kopioinnin lisäksi teos voitaneen toistaa jos vaikkapa se näkyy uutislähetyksessä taustalla (rock-konsertti) tai sitä luetaan lähetyksessä ääneen (ote juuri julkaistusta kirjasta).

Toivottavasti tämä selvensi asiaa - kyse ei siis niinkään ole siitä, millä tavalla toisintaminen tehdään vaan siitä, että teos saatetaan tavalla tai toisella yleisön saataviin muussa kuin alkuperäisessä yhteydessään ja ilman oikeudenhaltijan lupaa.
Aisomark
Viestit: 102
Liittynyt: Ke Tammi 15, 2014 9:40 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja Aisomark »

anma kirjoitti: Edellä onkin käsitelty jo pitkästi haastavia kohtia. Hieman sivuutettiin myös teoksen välittämistä, johon kysymykseni liittyy. Erityisesti s. 89-93 on useita kohtia, joissa on joko muotoilu "välittää yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla on henkilöillä on mahdollisuus saada se saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana" tai "muulla tavoin kuin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu esitys tai aineisto saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana". Edellä Aisomark ohjeisti, että ensimmäinen liittyy yleisön pyyntöön saada aineisto tai tallenne haltuunsa ko. tavalla. Voisiko vielä selventää näitä muotoiluja edes alustavasti. Mikä ylipäätään siis voi olla ensimmäiseen kuuluva? Sitä nimetään ilmeisesti myös on demand -välittämiseksi. Kohdissa käsitellään mm. ääni- ja kuvatallenteen välittämistä.
Moi,

nämä lähioikeuksien oikeudenhaltijan yksinoikeuden alaan kuuluvat listat ovat varmasti todella uuvuttavia opetella, varsinkin kun siellä tosiaan on tuollaisia suoraan laista otettuja todella raskaita lauseenparsia. Koetan nyt valaista asiaa muutamalla esimerkillä, jos ne vaikka auttaisivat ymmärtämään aihetta paremmin.

1) Vaikka sitä ei nimimerkin anma kysymyksessä ollut mainittukaan niin ensinäkin johtimitse tai johtimitta tapahtuvan välittämisen eroista, koska nämä mainitaan monessa paikassa. Hyvin rautalangasta vääntäen johtimitse = signaali kulkee kaapelissa maan alla kuten se tekee esim. kaapelitelevision alueella pääkaupunkiseudulla, ja johtimitta = signaali lähetetään satelliitilla vastaanottajalle eli se ei kulje kaapelissa (ts. johtimessa). Kyseisellä sanaparilla on siis haluttu kattaa kaikki audiovisuaalisen materiaalin välittäminen yleisön saativille internetissä, radiossa ja televisiossa, olipa lähetystekniikkaa millaista hyvänsä.

2) Välittäminen yleisölle tarkoittaa (kirjan s.54) välimatkan päästä tapahtuvaa yleisön saataviin saattamista = eli sitä että esim. konserttia kuunteleva henkilö kuuntelee musiikkia radiostaan jossain aivan muualla kuin missä bändi sitä soittaa. Tärkeää välittämisen määritelmässä on siis välimatka eikä se, millä tavalla se tapahtuu (televisio, radio, internet).

Teoksen välittämisen normaalitilanne on radiossa tai televisiossa lähetettävä lähetys, jota katsojan tai kuuntelijan on seurattava samalla kun teos lähetetään. Eli kun perjantai-illan elokuva lähetetään televisiosta klo 21, täytyy katsojan olla sitä silloin katsomassa eikä tämä voi vaikuttaa katsomisen ajankohtaan, jonka televisioyritys on päättänyt. Tätä rajoitusta tietenkin voi kiertää tallentamalla elokuvan digiboksiin, mutta tällöin kyse ei ole enää välittämisestä (koska henkilö katsoo elokuvaa paikallisesti digiboksinsa kovalevyltä eikä tv-yhtiön lähetyksenä) vaan lähetyksestä tehdyn kopion katsomisesta.

3) Nykyajan digitalisoituminen on muuttanut tätä tilannetta varsin radikaalisti ja mahdollistanut audiovisuaalisten lähetysten seuraamisen melkein mistä ja milloin vain. Sen lisäksi, että elokuvaa voi katsoa televisioyhtiön määräämänä ajankohtana perjantaina klo 21 alkaen, voi katsoja nykyään tilata esim. Netflixiltä palvelun, jossa hän saa itse päättää missä ja milloin katsoo elokuvansa. Katsoja voi siis päättää perjantai-iltana klo 22 kaukojunassa istuessaan, että katsoo tablettitietokoneeltaa samaisen elokuvan, jota tv:n ääressä nököttävät katsojat ovat jo tunnin ajan katsoneet. Hän käyttää internetin ylitse kommunikoivaa ohjelmaa, joka ilmoittaa lähettäjälle eli Netflixille, että haluaisi juuri nyt katsoa tietyn elokuvan tällä kyseisellä päätelaitteella (tabletilla), minkä jälkeen Netflixin serveri alkaa pyynnöstä välittää elokuvaa katsojan valitsemana aikana ja valitsemaan paikkaan. Samalla periaatteella toimivat esim. YouTube, Spotify ja monet muut nykyajan on demand -ohjelmat.

Erona 2)-kohdan digiboksille tallentamiseen on nyt siis se, että tässä on edelleen kyse välittämisestä. Katsoja ei ole missään välissä tallentanut alkuperäistä lähetystä, jota voisi katsella paikallisesti tietyltä omalta laitteeltaan vaan hän tilaa pyynnöstä palveluntarjoajansa välittämään elokuvan laitteeseensa. Lopputulos vaikuttaa samanlaiselta, mutta ei immateriaalioikeudellisesti sitä ole.

Kirjaa lukiessa kannattaa siis aina katsoa, onko oikeudenhaltijan yksinoikeuden nojalla kielletty 1) kaikki yleisölle välittäminen, 2) kaikki yleisölle välittäminen paitsi on demand -välittäminen vaiko 3) vain on demand -välittäminen. Lähioikeussuojan kohdalla näyttää useissa tapauksissa olevan niin, että ääniteosten osalta on kielletty kaikki välittäminen, kuvateosten osalta vain on demand -välittäminen. Kannattaa tehdä kirjan sivuun selkeät merkinnät, mistä kiellon muodosta on kyse kussakin tapauksessa.
HenryLlama
Viestit: 7
Liittynyt: Pe Helmi 14, 2014 2:35 am

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja HenryLlama »

Moikka,

Miten noita Mallioikeuden rekisteröinnin esteperusteita (s.182-183) voidaan soveltaa/missä tilanteissa ne voivat tulla kyseeseen? Todella hankala lista sisäistää, kun yhtäkään havainnollistavaa ratkaisua mallioikeussuojan soveltamisesta ei ole annettu.

Lisäksi kirjassa taidetaan sekoittaa yhteisön malliasetus yhtenäismalliasetukseen. Voiko tällöin käyttää kumpaa tahansa rekisteröimättömästä yhteisömallista kysyttäessä? (Toki esim. mallioikeusjärjestelmistä kysyttäessä yleisesti lienee parasta käyttää kohdassa mainittua yhtenäismalliasetusta, mutta esimerkiksi harjoitustehtävän tyyppisessä oikeustapauksessa kumman tahansa käyttö)

Tietokantadirektiivin sisältö on myös "hieman" hankala, mutta tuosta tuskin kysytään...
mansikka
Viestit: 27
Liittynyt: Su Kesä 01, 2014 7:16 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja mansikka »

Kiitos kaikista tähänastisista vastauksistanne. Ovat auttaneet. Jännä huomata, että muutkin kysyvät ihan juuri vain ja ainoastaan niitä asioita, joita itsekin miettii, että mitä kummaa tässä selitetään.

Taas olisi yksi hämmentävä kohta. Pihlajarinne sanoo sivulla 56, että teoskappaleiden levittämistä ei voi tapahtua internetissä, vaan kyseessä on aina fyysiset kappaleet. Mitä internetissä tapahtuva levittäminen sitten on? Erityisesti, kun kirjan lopussa Finreactorin casessa kerrotaan tuomiot jaetun nimenomaan teoskappaleiden valmistamisesta ja levittämisestä.

Olisi muuten toinenkin asia. Sivulla 163 on sisennettynä 4 kohdan luettelo ei-hyvän liiketavan mukaisista käyttötavoista. Onko noilla mainituilla kohdilla sisällöllisesti jotain samaa kuin sivulla 152 mainituilla free-ridingilla, blurringilla ja tarnishingilla?

Olisi muuten kolmaskin juttu. Sivulla 92 on kuvatallenteen tuottajan suojan kohdalla mainittu, että se ei sisällä tallenteen esittämistä julkisesti esitystapahtumassa eikä muunlaista välittämistä kuin on-demandia. Onko tällä jotain käytännön seurauksia, jotta muistaisi tuon kohdan paremmin? Liittyykö se jotenkin elokuvateattereihin? Vai tapahtuuko niissä leffan esittäminen tekijänoikeuden julkisena esittämisenä? Jos, niin miksi äänitallenteiden tuottajien kohdalla on enemmän kohtia eikö heidätkin voisi niputtaa tekijänoikeuden puolelle?

Miten voi olla näin pihalla vielä tässä vaiheessa...
HenryLlama
Viestit: 7
Liittynyt: Pe Helmi 14, 2014 2:35 am

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja HenryLlama »

E: en osaa lukea...
mansikka
Viestit: 27
Liittynyt: Su Kesä 01, 2014 7:16 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja mansikka »

Spammaan nyt ihan urakalla näitä imman kysymyksiä. Sivulla 68 mainitaan, että teknisen toimenpiteen kiertokieltoa ei sovelleta, jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut kiertää teknisen toimenpiteen saadakseen teoksen kuultavilleen/nähtävilleen. Mikä olisi tuollainen tilanne? Joku virhetilanne, jossa ostetussa teoskappaleessa on vieläkin suojaus päällä? Miksi silloin ei saa valmistaa varmuuskopiota hyllyyn? :)

Ja on muuten käsittämättömän tukala kirja. Varsinkin kaikkien sijamuotovirheiden kanssa.
mansikka
Viestit: 27
Liittynyt: Su Kesä 01, 2014 7:16 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja mansikka »

Päivän (toivottavasti) viimeinen kysymys. Sivulla 79 Pihlajarinne toteaa: "Taideteoksesta saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa edellyttäen, ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi." Mitä tuo tarkoittaa? Mikä voi olla sanomalehdessä toisinnettava teos?

Lisäksi seuraavalla sivulla eli sivulla 80 lehdistön lainausoikeudesta sanotaan: "Säännöksessä tarkoitettu sanoma- tai aikakauskirja voi olla perinteisessä tai digitaalisessa muodossa. Kyse tulee kuitenkin olla itsenäisestä uutistuottajasta, jolla on oma sisällöllinen ja toimituksellinen panos julkaistuihin artikkeleihin." Kai tuo toimija on siis lainaaja eikä lainauksen kohde?

Kiitos kaikesta ja anteeksi monet kysymykset. :oops:
Aisomark
Viestit: 102
Liittynyt: Ke Tammi 15, 2014 9:40 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja Aisomark »

HenryLlama kirjoitti:Miten noita Mallioikeuden rekisteröinnin esteperusteita (s.182-183) voidaan soveltaa/missä tilanteissa ne voivat tulla kyseeseen? Todella hankala lista sisäistää, kun yhtäkään havainnollistavaa ratkaisua mallioikeussuojan soveltamisesta ei ole annettu.
No varmasti on. Nuo esteperusteet tulevat (ainakin 1-2 kohdan osalta) jo Pariisin sopimuksesta, joten ne ovat olleet olemassa hyvin pitkään. Koetin oikein metsästämällä metsästää esimerkkejä, mutta niitä ei kyllä heti tullut vastaan...

Noilla siis pyrittäneen suojamaan ensinäkin sitä, että joku ei markkinoi tuotettaan jonkin virallistahon tuotteena ilman asianmukaista lupaa (oli se sitten Suomen lippu, Yhdistyneiden kansakuntien lehväsymboli tai jotain muuta) tai hyödynnä esimerkiksi toisen tekijän tunnettua nimeä tai tämän teoksen nimeä tarkoituksessa parantaa oman tuotteensa myyntiä (esim. Cheek-lenkkarit). Jälkimmäisen esimerkin osalta voitaisiin ehkä ajatella, että nyt on kyse tunnusmerkkioikeudessa mainitun toisen liikearvon luvattoman hyödyntämisen tapaisesta tilanteesta.

Sori, tämän parempia esimerkkejä en heti keksi!
HenryLlama kirjoitti:Lisäksi kirjassa taidetaan sekoittaa yhteisön malliasetus yhtenäismalliasetukseen. Voiko tällöin käyttää kumpaa tahansa rekisteröimättömästä yhteisömallista kysyttäessä? (Toki esim. mallioikeusjärjestelmistä kysyttäessä yleisesti lienee parasta käyttää kohdassa mainittua yhtenäismalliasetusta, mutta esimerkiksi harjoitustehtävän tyyppisessä oikeustapauksessa kumman tahansa käyttö)
Olet oikeassa, ainakin sivulla 178 puhutaan virheellisesti yhtenäismalliasetuksesta (6/2002), kun oikeasti on kyseessä yhteisön malliasetus. Koska sivulla 185 puhutaan asetuksesta sen oikealla nimellä, voit ihan hyvin vastata rekisteröimättömän mallin suojaa koskevaan kysymykseen käyttäen oikeaa asetuksen nimeä. Noista mallioikeusjärjestelmistä esim. esseellä kysyttäessä parasta on tietysti puhua sitten virheellisesti yhtenäismalliasetuksesta, kun kirjassa sitä nimeä siinä kohtaa käytetään...
HenryLlama kirjoitti:Tietokantadirektiivin sisältö on myös "hieman" hankala, mutta tuosta tuskin kysytään...
Mikä siinä on epäselvää? Laadullinen ja määrällinen olennainen osa vai jokin muu? Kannattaa opetella tuossa yhteydessä se British Horseracing Board -tapaus edes jollain asteella hyvin, jos satutaankin kysymään!
Aisomark
Viestit: 102
Liittynyt: Ke Tammi 15, 2014 9:40 pm

Re: Kysymyksiä immateriaalioikeuden kirjasta

Viesti Kirjoittaja Aisomark »

mansikka kirjoitti:Taas olisi yksi hämmentävä kohta. Pihlajarinne sanoo sivulla 56, että teoskappaleiden levittämistä ei voi tapahtua internetissä, vaan kyseessä on aina fyysiset kappaleet. Mitä internetissä tapahtuva levittäminen sitten on? Erityisesti, kun kirjan lopussa Finreactorin casessa kerrotaan tuomiot jaetun nimenomaan teoskappaleiden valmistamisesta ja levittämisestä.
Näinhän Pihlajarinne tosiaan sanoo ja perustelee ajatustaan sillä, että levityksen yhteydessä tulisi aina olla kyse fyysisestä teoskappaleesta, ei digitaalisesta pätkästä dataa. Internetissä levittäminen meneekin enemmän s. 54 kuvatun yleisölle välittämisen alaan, koska teoskappaleen sijaintipaikan ja sitä kuuntelevan/katselevan/lataavan käyttäjän välillä on välimatkaa eli he eivät ole samassa paikassa (yleisölle välittämisen määritelmänmukainen edellytys). Yleisölle välittämistä koskevan kappaleen lopussa on jopa erikseen mainittu internetissä tapahtuva välittäminen.

KKO:n Finnreactor-tapauksen yhteydessä kirjan lopussa en ainakaan itse bongaa mainintaa siitä, että syytetyt olisi tuomittu teoskappaleen valmistamisesta ja levittämisestä. S. 196 tapausta kuvaavan kappaleen vikassa virkkeessä todetaan, että tapauksessa oli syyllistytty luvattomaan yleisön saataville saattamiseen. Sekä yleisölle välittäminen että levittäminen ovat tekijänoikeuden yksinoikeuden alaisia yleisön saataviin saattamisen muotoja, joten uskon FInnreactor-tapauksessa nimenomaan olleen kyse laittomasta yleisölle välittämisestä. Palvelimen ylläpitäjät eivät missään vaiheessa valmistaneet fyysisiä teoskappaleita, joita olisivat edes voineet levittää.
mansikka kirjoitti:Olisi muuten toinenkin asia. Sivulla 163 on sisennettynä 4 kohdan luettelo ei-hyvän liiketavan mukaisista käyttötavoista. Onko noilla mainituilla kohdilla sisällöllisesti jotain samaa kuin sivulla 152 mainituilla free-ridingilla, blurringilla ja tarnishingilla?
Nähdäkseni näillä on paljonkin yhteistä, tässä lähestytään tavallaan samaa asiaa kahdesta eri suunnasta. Sivulla 152 laajennetusta tavaramerkkisuojasta puhuttaessa esitetään tosiaan nuo laajalti tunnetun tavaramerkin maineen ja erottuvuuden epäoikeutetun hyväksikäyttämisen tavat (free-riding, blurring ja tarnishing) - tällöin puhutaan siis tavaramerkkisuojan ulottuvuudesta eli siitä, missä vaiheessa myöhemmin rekisteröitävä tavaramerkki pyrkii epäoikeutetusti hyödyntämään aiemmin reskiteröidyn merkin mainetta. Eli näitä tarkastellaan tavallaan sekoitettavuusopin ja suojan ulottuvuuden näkökulmasta, kun joku koettaa rekisteröidä riittävän samanlaista toista tavaramerkkiä.

Sivulla 163 Gillette-tapauksen 4-kohtaisesta listasta puhuttaessa kyse on tavaramerkkisuojan (laajennetunkin sellaisen) rajoituksista. Toisen tavaramerkkiä saa siis kilpailun edistämisen nimissä käyttää, jos se on hyvän liiketavan mukaista ja sitten annetaan tuo lista, jossa on esimerkkejä tapauksista, jotka eivät ole hyvän liiketavan mukaisia ja ovat siten kiellettyjä. Koska hyvän liiketavan rikkominen sekä tavaramerkin maineen ja erotettavuuden epäoikeutettu hyväksikäyttö ovat varsin lähellä toisiaan, niin kyllä tässä vähintäänkin osittain samanlaisista asioista puhutaan - ainakin Gillette-tapauksen listan kohdat 2 (vastannee free-ridingia ja blurringia) ja 3 (vastannee tarnishingia) korostuvat tällaisessa vertailussa.

Eli lyhyesti: ainakin minun mielestäni puhutaan hyvin samantyyppisistä asioista, vaikka toisaalla niitä lähestytään suojan ulottuvuuden ja toisaalla suojan rajoitusten hyväksyttävyyden kannalta.
mansikka kirjoitti:Olisi muuten kolmaskin juttu. Sivulla 92 on kuvatallenteen tuottajan suojan kohdalla mainittu, että se ei sisällä tallenteen esittämistä julkisesti esitystapahtumassa eikä muunlaista välittämistä kuin on-demandia. Onko tällä jotain käytännön seurauksia, jotta muistaisi tuon kohdan paremmin? Liittyykö se jotenkin elokuvateattereihin? Vai tapahtuuko niissä leffan esittäminen tekijänoikeuden julkisena esittämisenä? Jos, niin miksi äänitallenteiden tuottajien kohdalla on enemmän kohtia eikö heidätkin voisi niputtaa tekijänoikeuden puolelle?
Erittäin hyvä kysymys, jonka vastaus hukkuu huonosti kirjoitettuun kirjan kohtaan. On nimittäin niin, että sivulla 91 esittävän taitelijan suojan kohdalla mainittu pakkolisenssipykälä TekijäL 47 § soveltuu myös äänitallenteiden tuottajan suojan yksinoikeuksiin (s. 92 ylempi lista), mitä kirjassa kerrotaan sivun 92 aivan alareunassa (erittäin epäloogisesti kuvatallenteen tuottajan suojan esittelyn jälkeen). Käytännössä äänitallenteita siis saa käyttää julkisiin esityksiin ja kaikenlaiseen välittämiseen aivan kuin kuvatallenteitakin (jonka yksinoikeuden alaan noita julkista esittämistä ja muuta kuin on demand -välittämistä ei ole laitettu siinä s. 92 alemmassa listassa), mutta pakkolisenssin nojalla äänitallenteen tuottajalle tulee maksaa korvausta. Eli siinä missä äänitallenteen tuottajalle tulee maksaa siitä, että äänitallennetta esitetään jossain julkisesti, elokuvan tuottajalle ei periaatteessa tarvitse maksaa (koska pakkolisensointia ei ole TekijäL 47 § ulotettu kuvatallenteisiin). Tässä on varmaan ajateltu sitä, että elokuvan tuottaja saa osansa tuloista jo osana elokuvan levityssopimusta sekä kappaleiden myyntisopimuksia, muuta järjellistä syytä en ainakaan heti itse keksi. Eli kyllä, äänitallenteen tuottajaa suositaan kuvatallenteen tuottajaa enemmän jo suoraan lain nojalla.

Äänitallenteen tuottajan suojaa ei voi niputtaa tekijänoikeuden puolelle, koska tuottaminen ei täytä teossuojan edellytyksiä. Tuottajalle on haluttu siis antaa lain nojallakin ihan omaa suojaa (tuottamissopimuksessa sovittavien ehtojen jne. lisäksi siis).

Toivottavasti tämä vastasi nyt edes puoliksi kysymykseesi...
mansikka kirjoitti:Miten voi olla näin pihalla vielä tässä vaiheessa...
Immateriaalioikeuden kirja on erittäin hankala kaikkine säännöksineen, joten älä anna sen liikaa masentaa! Kirja on varmasti vaikea kaikille, joten koeta saada kiinni siitä, mikä on oleellista kunkin oikeuden osalta.
Vastaa Viestiin