Esineoikeuden alkeet

Vuoden 2016 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
vierailija123
Viestit: 2
Liittynyt: La Touko 14, 2016 10:33 pm

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja vierailija123 »

Hei! Jos kiinteistöä, johon kohdistuu kirjaamiskelvoton irrottamisoikeus, myydään ulosmittauksen jälkeen pakkohuutokaupalla, pitääkö kiinteistö tarjota ensin niin, että KAIKKI erityiset oikeudet pysytetään voimassa vai ainoastaan ne, jotka on mainittu etuoikeussaatavana? Kirjaamiskelvoton irrottamisoikeus ei kuulu etuoikeussaataviin (s.135) mutta s.136 sanotaan, että UK 5:58 mukaan kiinteistö tarjotaan ensin ehdolla, että 'erityiset oikeudet pysytetään voimassa'. Tarkoittaako tämä siis kaikkia erityisiä oikeuksia?
Uberrima fides
Viestit: 33
Liittynyt: Ti Huhti 12, 2016 5:22 am

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja Uberrima fides »

Heräsipä tämmöinen kysymys kun kertailin lakia takaisinsaannista konkurssipesään, ei varmaan hirveän relevantti kokeeseen nähden mutta herätti kysymyksen: läheiselle annetun lahjan peräytymisestä sanotaan näin "...jollei näytetä että velallinen ei ollut ylivelkainen tai tullut ylivelkaiseksi lahjan vuoksi", kun taas kaikissa muissa erityisissä takaisinsaantiperusteissa läheisen kohdalla käytetään sanamuotoa "ollut maksukyvytön tai tullut maksukyvyttömäksi". Onko "ylivelkaisella" ja "maksukyvyttömällä" jotain käsitteellistä eroa?



vierailija123 kirjoitti:Hei! Jos kiinteistöä, johon kohdistuu kirjaamiskelvoton irrottamisoikeus, myydään ulosmittauksen jälkeen pakkohuutokaupalla, pitääkö kiinteistö tarjota ensin niin, että KAIKKI erityiset oikeudet pysytetään voimassa vai ainoastaan ne, jotka on mainittu etuoikeussaatavana? Kirjaamiskelvoton irrottamisoikeus ei kuulu etuoikeussaataviin (s.135) mutta s.136 sanotaan, että UK 5:58 mukaan kiinteistö tarjotaan ensin ehdolla, että 'erityiset oikeudet pysytetään voimassa'. Tarkoittaako tämä siis kaikkia erityisiä oikeuksia?
Minäkään en ole löytänyt tästä aiheesta selvää vastausta, ainakin kyseisessä kappaleessa tuo näytetään sivuuttettavan kokonaan. JOS olisi pakko lähteä arvaamaan, niin lähtisin siitä, että koska sitä ei ole mainittu etuoikeusjärjestyksessä, sillä ei ole minkäänlaista etuoikeutta, joten kiinteistö voidaan myydä pysyttämättä sitä voimassa.

Joko tuo selvitetään huomaamattomasti jossain päin kirjaa, tai sitten voimme tehdä valituksen opuksen kirjoittajalle siitä, että se ei ainakaan jossakin asiassa ole tarpeeksi tarkka :D
velju
Viestit: 15
Liittynyt: Ti Touko 10, 2016 4:45 pm

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja velju »

Kysymys takaisinsaannista:

mielessä pyörii kuvitteellinen oikeustapaus, jossa pitäisi pohtia esim velallisen läheiselleen suorittaman maksun peräyttämistä. Tulisiko tällöin vastata vain viitaten velan maksua koskevaan erityiseen takaisinsaantiperusteeseen (TakSL10§) vai ensin yleinen takaisinsaatiperuste ja sen jälkeen velan maksua koskeva erityinen takaisinsaantiperuste (TakSL5§ + TakSL10§)? Maksussa on kuitenkin siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta.

Sekavasti esitetty mutta ovatko yleiset ja erityiset takaisinsaantiperusteet siis toisensa poissulkevia/vaihtoehtoisia?
Vierailija
Viestit: 4
Liittynyt: La Touko 21, 2016 4:48 pm

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja Vierailija »

Moro,

Kiinteistön kaksoisluovutuksesta olisi kysymys. Kaiston kirjoituksista en saa selvää kuvaa, eikä asia selviä myöskään HE:stä riittävällä selvyydellä. Eli Kaisto kirjoittaa:

"MK 3:6.1:ssä lähdetään siitä, että jos kiinteistö myydään kahdelle, ensimmäinen saanto on pysyvä. Sama koskee säännöksen mukaan kaupan ja muun saannon keskinäistä pysyvyyttä. Voidaan puhua aikaprioriteetin mukaisesta ratkaisusta."

Omistusoikeus kiinteistöön voidaan saada muullakin saannolla (ainakin perintö, testamentti ja ositus) kuin maakaaren mukaisella luovutuksella.

Kaisto jatkaa:

"Jos kiinteistö on luovutettu kahdelle, myöhempi saanto saa MK 13:3.1:n ensimmäisen virkkeen mukaan etusijan, jos sille haetaan lainhuutoa ensiksi, eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuesa tiennyt, eikä hänen pitänyt tietää aikaisemmasta luovutuksesta jne"

Edellä mainitussa kohdassa puhutaan vain luovutuksista

Kysymys: Koskeeko MK 13:3.1 siis vain tilanteita, joissa kiinteistö on luovutettu maakaaren mukaisella luovutuksella (kauppa, vaihto tai lahja) kahdelle? Jos näin, niin silloinhan ensimmäinen saanto on aina pysyvä, jos se perustuu muuhun (eli esim. perintöön, testamenttiin tai ositukseen) kuin maakaaren mukaiseen luovutukseen.

Onko tämä oikea tulkinta asiasta?

Tarkoitetaanko siis MK 3:6.1:ssä mainituilla muilla saannoilla kaikkia saantoja, joilla omistusoikeuden ylipäänsä voi saada vai vain maakaaren mukaisten luovutusten keskinäistä pysyvyyttä?
Uberrima fides
Viestit: 33
Liittynyt: Ti Huhti 12, 2016 5:22 am

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja Uberrima fides »

^Onko kysymyksesi siis se, että jos on käsillä kaksoisluovutuksen kaltainen tilanne, jossa A:lla on muuhun kuin luovutukseen perustuva saanto kiinteistöön, kun taas vilpittömässä mielessä toimivalla B:llä on A:ta myöhempi luovutukseen perustuva saanto kiinteistöön, ja jos B hakee lainhuutoa ennen A:ta, onko hänellä mahdollisuutta saada saantosuojaa A:ta vastaan MK 13:3:1:n nojalla?

Tämä on kyllä hyvä kysymys. Tosin koska kun tähän ei kirjassa paneuduta(ainoastaan päinvastainen tilanne mainitaan), tällaisesta tilanteesta ei varmaankaan kokeessa kysytä.
Vierailija
Viestit: 4
Liittynyt: La Touko 21, 2016 4:48 pm

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja Vierailija »

Juuri tuo.

Jos MK 3:6.1:n mukaiset muut saannot kattaa kaikki saannot ja MK 13:3.1 vain maakaaren mukaiset luovutukset (kuten käytetyn terminologian mukaan näyttäisi olevan), niin silloinhan kirjassa asia kerrotaan ja sen puolesta voitaisiin tällaiseen asetelmaan liittyvä kysymys esittää.

Toki kirjoista voi esittää lukemattoman määrän erilaisia kysymyksiä ja vain kourallinen tullaan esittämään, joten epätodennäköistähän tämä on.
Velallinen
Viestit: 10
Liittynyt: Ma Huhti 18, 2016 9:38 pm

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja Velallinen »

Ovatko saanto ja luovutus synonyymeja tai siinä määrin samaa tarkoittavaa, että esim. MK 13:3.1:n tapauksessa niitä voisi käyttää ristiin?

MK 13:3.1: "Jos kiinteistö on luovutettu kahdelle, myöhempi saanto saa etusijan, jos sille haetaan lainhuutoa ensiksi eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää aikaisemmasta luovutuksesta. Jos usealle saannolle haetaan lainhuutoa samana päivänä, etusijan saa aikaisin luovutus."

Eli voisiko kirjoittaa "etusijan saa aikaisin saanto."
MinnaK
Viestit: 30
Liittynyt: Ti Huhti 05, 2016 7:13 pm

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja MinnaK »

Osaisko joku selittää lyhyesti ja ytimekkäästi ton kahden velkakirjan järjestelmän? Joka lukukerralla jäänyt tökkii siihen ja sitä oon sit selvitelly niin kauan kunnes muka tajuan asian, mutta en mä kyllä vieläkään ihan hoksaa sitä. Tai no oikeestaan koko pätkä sivulla 81 kiinnitysasetuksesta aina tohon käärevelkakirjaan on jotenkin vaikee ymmärtää :?:

Ja tarkottaako kiinnitys samaa kuin panttioikeus kiinteeseen omaisuuteen? :roll:
Uberrima fides
Viestit: 33
Liittynyt: Ti Huhti 12, 2016 5:22 am

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja Uberrima fides »

MinnaK kirjoitti:Osaisko joku selittää lyhyesti ja ytimekkäästi ton kahden velkakirjan järjestelmän? Joka lukukerralla jäänyt tökkii siihen ja sitä oon sit selvitelly niin kauan kunnes muka tajuan asian, mutta en mä kyllä vieläkään ihan hoksaa sitä. Tai no oikeestaan koko pätkä sivulla 81 kiinnitysasetuksesta aina tohon käärevelkakirjaan on jotenkin vaikee ymmärtää :?:
Miten itse olen ymmärtänyt asian, niin ytimekkäästi kuin mahdollista:

Pantinantaja voi hakea omaisuudestaan kiinnitetyn haltijavelkakirjan eli panttivelkakirjan->hän antaa kyseisen kirjan pantinsaajalle, synnyttäen kaikin puolin pätevän panttioikeuden->mutta kirjassa ei näy pantinsaajan saatava, vaan se on erikseen kirjattu hänellä olevaan käärevelkakirjaan.
MinnaK kirjoitti:Ja tarkottaako kiinnitys samaa kuin panttioikeus kiinteeseen omaisuuteen? :roll:
Kiinnitys on kyseessä silloin kun esine on sellainen pidetään rekisteriä johon panttioikeuden voi kirjata->kirjattu panttioikeus on kiinnitys. Ja kiinnityksen tapauksessa pantinsaajalla ei ole panttiesinettä hallussaan(tai voi kai ollakin tietyissä tapauksissa? mutta tuota ei kirjassa käsitellä). Kiinnityksestä annetaan panttikirja(maakaari) tai panttivelkakirja(esim. kahden velkakirjan järjestelmä).

Kiinnitys mahdollistaa sen että panttioikeus voi olla julkivarmistettu vaikka panttiesine olisi pantinantajan hallinnassa.
MinnaK
Viestit: 30
Liittynyt: Ti Huhti 05, 2016 7:13 pm

Re: Esineoikeuden alkeet

Viesti Kirjoittaja MinnaK »

Uberrima fides kirjoitti:
MinnaK kirjoitti:Osaisko joku selittää lyhyesti ja ytimekkäästi ton kahden velkakirjan järjestelmän? Joka lukukerralla jäänyt tökkii siihen ja sitä oon sit selvitelly niin kauan kunnes muka tajuan asian, mutta en mä kyllä vieläkään ihan hoksaa sitä. Tai no oikeestaan koko pätkä sivulla 81 kiinnitysasetuksesta aina tohon käärevelkakirjaan on jotenkin vaikee ymmärtää :?:
Miten itse olen ymmärtänyt asian, niin ytimekkäästi kuin mahdollista:

Pantinantaja voi hakea omaisuudestaan kiinnitetyn haltijavelkakirjan eli panttivelkakirjan->hän antaa kyseisen kirjan pantinsaajalle, synnyttäen kaikin puolin pätevän panttioikeuden->mutta kirjassa ei näy pantinsaajan saatava, vaan se on erikseen kirjattu hänellä olevaan käärevelkakirjaan.
MinnaK kirjoitti:Ja tarkottaako kiinnitys samaa kuin panttioikeus kiinteeseen omaisuuteen? :roll:
Kiinnitys on kyseessä silloin kun esine on sellainen pidetään rekisteriä johon panttioikeuden voi kirjata->kirjattu panttioikeus on kiinnitys. Ja kiinnityksen tapauksessa pantinsaajalla ei ole panttiesinettä hallussaan(tai voi kai ollakin tietyissä tapauksissa? mutta tuota ei kirjassa käsitellä). Kiinnityksestä annetaan panttikirja(maakaari) tai panttivelkakirja(esim. kahden velkakirjan järjestelmä).

Kiinnitys mahdollistaa sen että panttioikeus voi olla julkivarmistettu vaikka panttiesine olisi pantinantajan hallinnassa.
Jes kiitos paljon, nyt selkis molemmat! Jostain syystä tää panttioikeus ja kaikki siihen liittyvä vaan aukeaa tosi hitaasti ja tuntuu, että niitä saa jankkaamalla jankata ennen kuin tajuu :D
Vastaa Viestiin