Velvoiteoikeuden perusteet

[miyl]

Onko vastasaatava siis aina kuittaajan saatava toiselta osapuolelta? Sain nyt pääni sekaisin tästä, minkä luulin ymmärtäväni.. eli kiitos materiaalipaketista ( tehtävässä siis piti miettiä vastasaatavan perimiskelpoisuutta ja eteen tuli kysymys kumman velan tässä nyt pitikään olla erääntynyt)

Hei salli.

En ole varma, ymmärsinkö kysymyksesi täysin oikein - kerrothan, jos jotain jää vielä epäselväksi.

Vastasaatavat ovat nimensä mukaisesti osapuolten vastakkaisia saatavia toisiltaan. Sen, joka haluaa käyttää kuittausta omaan itseensä kohdistuvan saatavan eli "oman velkansa" lakkauttamiseen, tulee varmistaa, että vastasaatava, eli kuittausilmoituksen tekijän saatava toiselta osapuolelta, on perimiskelpoinen (= erääntynyt maksettavaksi ja muutenkin suoritustuomion perusteeksi kelpaava).

Yksikertainen esimerkki ovat vastakkaiset rahavelat. Voidaan kuvitella esimerkiksi reilusti yksinkertaistettu tilanne, jossa Pirjo on Sirkulle velkaa 10 euroa ja Sirkku Pirjolle 15 euroa. Pirjon täytyy siis maksaa 10 euroa Sirkulle, Sirkun saatava Pirjolta on toisin sanoen 10 euroa. Vastaavasti Sirkun täytyisi maksaa Pirjolle 15 euroa, eli Pirjon saatava Sirkulta on tämän verran. Pirjo haluaa kuitata itseensä kohdistuvan saatavan vastasaatavallaan Sirkulta. Kuvitellaan, että Sirkun 15 euron velka Pirjolle on erääntynyt maksettavaksi. Pirjo voisi tässä tapauksessa kuitata itseensä kohdistuvan saatavan - 10 euroa - vastasaatavallaan Sirkulta. Kuittauksen jälkeen Pirjolle jäisi vielä 5 euron saatava Sirkulta, sillä vastakkaiset saamiset lakkaavat vain toisensa peittäviltä osin (kirjan s. 126).

[Petsamo]

Nyt meni aivot solmuun, mitä tarkoittaa sivun s.106 lause:
"Mikäli tiedonantovelvollisuus on tahallinen (mutta ei vilpillinen) tai huolimaton (eikä kysymyksessä ole vain vähäinen huolimattomuus)..."

Siis mitä tuo tiedonantovelvollisuus on tahallinen tarkoittaa? Sehän nyt on kuitenkin vakuutuksenottajan velvollisuus?

toivottavasti saatte selvää ja kiitos jos pystytte vähän avaamaan tätä

[Outi]

Hei,

Voisiko joku asiaa paremmin tunteva selittää, miten kirjan s. 45 esitetyt kilpailulain säännökset ja sallimissäännökset käyvät keskenään järkeen?

Oman järkeilyni mukaan ”kuvatut sopimukset voivat kuitenkin tulla hyväksytyksi”-osion perusteet ovat perustavanlaatuisesti vastaan juuri aiemmin lueteltuja perusteita: Hyväksymisen syy 1 kumoaa kiellon 2. Hyväksymisen syy 2 kumoaa kiellon 1. Hyväksymisen syy 3 kumoaa (tulkinnanvaraisesti) kiellon 5. Hyväksymisen syy 4 kumoaa kiellot 4 ja 2.

Kun hyväksymisen syyt ovat ”ja” listana eli jokaisen edellytyksen tulee täyttyä, ymmärsin tämän kärjistettynä näin: ”kilpailulain vastaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat ovat hyväksyttäviä, kunhan ne eivät ole kilpailulain vastaisia.” .. siis hä?

[emilia.salminen]

Moikka! Mua on jäänyt mietityttämään s.128-129 vanhentumisajat. Mitä vanhentumisaikaa tarkoitetaan lauseessa "vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika". Kymmenen vai kolmen vuoden vanhentumisaikaa? En muutenkaan ihan ymmärrä näiden kahden vanhentumisajan suhdetta. Pystyisikö niistä keksimään jotain esimerkkiä?

[JKH]

Muutama kysymys

1) s. 86 - Julkisyhteisön korvausvastuu. Standardisäännös on ymmärrettävä, mutta en ymmärrä sen jälkeen n. 6 riviä, joissa kerrotaan standardisäännöksen epäselvyydestä.

2) s. 87 - Henkilövahingosta seuraavan ansionmenetyksen korvaus. Lähtökohtana on arvio siitä ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut (tämä on ok). En kuitenkaan ymmärrä, mitä sivun viidellä viimeisellä rivillä tarkoitetaan, missä selostetaan mitä voidaan ottaa huomioon tuon korvauksen alentamisessa.

3) s. 95 - KKO 1995:53 casen perustelut, joilla katsottiin ankaran vastuun toteutuvan. En siis ymmärrä noita perusteluja, miten niiden perusteella päädyttiin ankaraan vastuuseen. Jos tätä on vaikea avata, niin pitää vaan opetella nuo syyt

4) s. 98 - Kolme viimeisintä sivun riviä - tarkoittaako sitä, että ympäristövahingon vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavat siis maksavat tuonne ympäristövahinkovakuutusjärjestelmään ns. pakollista maksua, joilla sitten katetaan nuo esim. tuntemattomien aiheuttamat vahingot?

5) s. 110 - Kolmas rivi, joka alkaa "Ellei korvausvelvollinen suorita korvausta.." - tarkoittaako sitä, että vaikka korvausvelvollinen on saanut jo rahat vakuutuksenantajalta, niin hän ei kyseisiä rahoja anna siltikään kolmannelle osapuolelle, joka sitten joutuu korvauksen hakemaan suoraan vakuutuksenantajalta, joka sitten joutuu TOISTAMISEEN maksamaan korvauksen (tässä tapauksessa nyt suoraan uhrille)?
Lisäksi vakuutuksenantajan tekemästä korvauspäätöksestä tehty kanne. Kerrotaan, että jos vakuutuskorvausta hakenut ei hyväksy korvauspäätöstä, niin kuinka toimia. Kuka tämä vakuutuskorvausta hakenut henkilö on esim. vastuuvakuutustilanteessa? Voiko se siis olla kumpi vain (vakuutettu tai kolmas osapuoli) sen perusteella kumpi on tehnyt alkuperäisen korvaushakemuksen?

6) s. 123 - "Maksupalvelulain mukaan tilisiirtomaksun katsotaan tapahtuneen silloin, kun maksun saajan pankki on saanut..." Pitäisikö tuossa "saajan" kohdalla olla esim. maksajan?

7) s. 128 - Velan vanhentumisen alkaminen eri tilanteissa. "Toimeksiantosopimuksiin perustuvan vastuun osalta... vahingonkorvausvastuun peruste käy ilmi asiamiehen tai muun toimeksisaajan tekemästä tilityksestä". Olisiko esimerkkiä toimeksiantosopimuksista/tilityksestä?

Kiitos ja anteeksi

[Heta]

Nyt meni aivot solmuun, mitä tarkoittaa sivun s.106 lause:
"Mikäli tiedonantovelvollisuus on tahallinen (mutta ei vilpillinen) tai huolimaton (eikä kysymyksessä ole vain vähäinen huolimattomuus)..."

Siis mitä tuo tiedonantovelvollisuus on tahallinen tarkoittaa? Sehän nyt on kuitenkin vakuutuksenottajan velvollisuus?

toivottavasti saatte selvää ja kiitos jos pystytte vähän avaamaan tätä

Moikka Petsamo!

Tuossa lauseessa pitäisi ilmeisesti lukea tiedonantovelvollisuuden tilalla tiedonantovirhe. Tätä termiä käytetään saman tekstikappaleen lopussa. Lauseessa on siis kyse tiedonantovirheen tahallisuuden tai huolimattomuuden vaikutuksista. Toivottavasti tämä selvensi asiaa! Pääsykokeessa turvallisinta on kirjoittaa tarkalleen siten, kuin kirjassakin on kirjoitettu (vaikka olisikin tällainen virhe), mutta oman osaamisen kannalta hyvä huomata mitä tässä oikeasti tarkoitettiin.

[Heta]

Hei,

Voisiko joku asiaa paremmin tunteva selittää, miten kirjan s. 45 esitetyt kilpailulain säännökset ja sallimissäännökset käyvät keskenään järkeen?

Oman järkeilyni mukaan ”kuvatut sopimukset voivat kuitenkin tulla hyväksytyksi”-osion perusteet ovat perustavanlaatuisesti vastaan juuri aiemmin lueteltuja perusteita: Hyväksymisen syy 1 kumoaa kiellon 2. Hyväksymisen syy 2 kumoaa kiellon 1. Hyväksymisen syy 3 kumoaa (tulkinnanvaraisesti) kiellon 5. Hyväksymisen syy 4 kumoaa kiellot 4 ja 2.

Kun hyväksymisen syyt ovat ”ja” listana eli jokaisen edellytyksen tulee täyttyä, ymmärsin tämän kärjistettynä näin: ”kilpailulain vastaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat ovat hyväksyttäviä, kunhan ne eivät ole kilpailulain vastaisia.” .. siis hä?

Moi Outi!

Näkisin näiden pätemättömyysperusteiden ja hyväksymisperusteiden välisen suhteen siten, että nämä hyväksymisen syyt voivat, silloin kun ne kaikki toteutuvat yhtä aikaa, tehdä muutoin kilpailulain mukaan pätemättömän sopimuksen tai sopimusehdon hyväksytyksi.
Jos sopimuksessa olisi esimerkiksi pätemättömyysperuste nro 1 eli sopimus tms. ”joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja”, se voisi tulla poikkeuksellisesti tulla hyväksytyksi, jos siihen soveltuisivat kaikki neljä hyväksymisen edellytystä. Eli lähtökohtaisesti yksikin pätemättömyysperuste tekee sopimuksen pätemättömäksi, mutta joskus tällainen sopimus voi kuitenkin tulla hyväksytyksi, jos ne kaikki neljä hyväksymisen edellytystä täyttyvät.

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!

[Heta]

Moikka! Mua on jäänyt mietityttämään s.128-129 vanhentumisajat. Mitä vanhentumisaikaa tarkoitetaan lauseessa "vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika". Kymmenen vai kolmen vuoden vanhentumisaikaa? En muutenkaan ihan ymmärrä näiden kahden vanhentumisajan suhdetta. Pystyisikö niistä keksimään jotain esimerkkiä?

Moi Emilia!

Tässä velvoiteoikeuden kirjassa ei käydä muuta kuin pintapuolisesti läpi vanhentumista, joten sanoisin, että tuosta asiasta ei tarvitse tietää muuta kuin se mitä siinä sanotaan (eli se "Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika."), sillä sen tarkemmin siitä ei voida kokeessakaan kysyä.

Kolmen ja kymmenen vuoden vanhentumisajan suhde on siis se, että lähtökohtana vanhentumiselle on kolmen vuoden vanhentumisaika. Esimerkiksi silloin, kun velalle on sovittu etukäteen eräpäivä velallista sitovasti, vanhentumisaika alkaa kulua velan eräpäivästä. Tällaisen velan osalta kymmenen vuoden vanhentumisaika ei tule koskaan kyseeseen.
Kymmenen vuoden vanhentumisaika on sen sijaan vain vahingonkorvausta ja muita hyvitysmuotoja koskeva täydentävä säännös. Vahingonkorvauksissa ja muissa hyvitysmuodoissakin on lähtökohtana kolmen vuoden vanhentumisaika. Se lähtee kulumaan siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingostaja siitä vastuussa olevasta. Joskus vahingonkärsijä ei kuitenkaan saa tietää vahingosta. Tällöin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa, joka alkaa kulua sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tai edunpalautuksen perusteena olevan tapauksen tapahtumisesta. 10 vuoden vanhentumisaika on siten ikään kuin takaraja sille, että jos tapahtuneesta on jo kulunut kymmenen vuotta eikä vahingonkärsijä ole saanut tietää siitä, hän ei voi vedota kolmen vuoden vanhentumisaikaan. Jos taas vahingonkärsijä saa tietää tapahtuneesta ennen 10 vuoden tulemista täyteen, alkaa kulua tämä 3 vuoden vanhentumisaika. 10 vuoden vanhentumisajasta tärkeä poikkeus on kuitenkin se, että sitä ei sovelleta henkilö- tai ympäristövahingosta saatavan korvauksen vanhentumiseen!

Toivottavasti tästä oli apua! En viitsi selittää tämän syvällisemmin, kun teidän ei tarvitse osata mitään kirjan ulkopuolisia asioita, mutta kysy, jos tuossa oli vielä jotain epäselvää

[Heta]

Muutama kysymys

1) s. 86 - Julkisyhteisön korvausvastuu. Standardisäännös on ymmärrettävä, mutta en ymmärrä sen jälkeen n. 6 riviä, joissa kerrotaan standardisäännöksen epäselvyydestä.

2) s. 87 - Henkilövahingosta seuraavan ansionmenetyksen korvaus. Lähtökohtana on arvio siitä ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut (tämä on ok). En kuitenkaan ymmärrä, mitä sivun viidellä viimeisellä rivillä tarkoitetaan, missä selostetaan mitä voidaan ottaa huomioon tuon korvauksen alentamisessa.

3) s. 95 - KKO 1995:53 casen perustelut, joilla katsottiin ankaran vastuun toteutuvan. En siis ymmärrä noita perusteluja, miten niiden perusteella päädyttiin ankaraan vastuuseen. Jos tätä on vaikea avata, niin pitää vaan opetella nuo syyt

4) s. 98 - Kolme viimeisintä sivun riviä - tarkoittaako sitä, että ympäristövahingon vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavat siis maksavat tuonne ympäristövahinkovakuutusjärjestelmään ns. pakollista maksua, joilla sitten katetaan nuo esim. tuntemattomien aiheuttamat vahingot?

5) s. 110 - Kolmas rivi, joka alkaa "Ellei korvausvelvollinen suorita korvausta.." - tarkoittaako sitä, että vaikka korvausvelvollinen on saanut jo rahat vakuutuksenantajalta, niin hän ei kyseisiä rahoja anna siltikään kolmannelle osapuolelle, joka sitten joutuu korvauksen hakemaan suoraan vakuutuksenantajalta, joka sitten joutuu TOISTAMISEEN maksamaan korvauksen (tässä tapauksessa nyt suoraan uhrille)?
Lisäksi vakuutuksenantajan tekemästä korvauspäätöksestä tehty kanne. Kerrotaan, että jos vakuutuskorvausta hakenut ei hyväksy korvauspäätöstä, niin kuinka toimia. Kuka tämä vakuutuskorvausta hakenut henkilö on esim. vastuuvakuutustilanteessa? Voiko se siis olla kumpi vain (vakuutettu tai kolmas osapuoli) sen perusteella kumpi on tehnyt alkuperäisen korvaushakemuksen?

6) s. 123 - "Maksupalvelulain mukaan tilisiirtomaksun katsotaan tapahtuneen silloin, kun maksun saajan pankki on saanut..." Pitäisikö tuossa "saajan" kohdalla olla esim. maksajan?

7) s. 128 - Velan vanhentumisen alkaminen eri tilanteissa. "Toimeksiantosopimuksiin perustuvan vastuun osalta... vahingonkorvausvastuun peruste käy ilmi asiamiehen tai muun toimeksisaajan tekemästä tilityksestä". Olisiko esimerkkiä toimeksiantosopimuksista/tilityksestä?

Kiitos ja anteeksi

Moikka JKH!

1) Kyseinen kohta viittaa siihen, että siitä, miten standardisäännöstä tulisi käytännössä soveltaa, on ollut epäselvyyttä. Sen sanamuoto viittaa yhteen suuntaan, mutta tätä suuntaa ei kuitenkaan ole säännöstä sovellettaessa yleensä käytännössä noudatettu.

2) Niillä viimeisillä riveillä tarkoitetaan sitä, että siitä korvauksen määrää koskevasta lähtökohtaisesta arviosta vähennetään se, mitä kyseisessä yksittäistapauksessa henkilön arvioidaan saavan vahinkotapahtumasta huolimatta. Eli henkilö vammautuisi vaikkapa 30-vuotiaana, jolloin hänen ammattinsa perusteella laskettaisiin paljonko hän olisi keskimäärin tullut tienaamaan loppuelämänsä aikana tätä ammattia harjoittaen. Vammautumisesta huolimatta henkilö saattaisi pystyä kuitenkin tekemään jotain työtä, josta hän saisi hieman ansiotuloja. Tällöin näiden arvioitujen vammautumisen jälkeisten tulojen mukaan saatu summa vähennetään tuosta lähtökohtaisesta arviosta.

3) Sanoisin, että perustelut tarkoittavat siis sitä, että kun kyseessä eli kirjan tekstin mukaisesti ”massarokotusohjelman tarkoituksena oli terveysviranomaisten pelkäämän epidemian torjuminen eikä pelkästään rokotettavan itsensä suojaaminen”, eli rokotuksissa oli kyse myös rokotettaville asetetusta vastuusta muiden terveydestä ja siitä, että tilanteessa toimittiin nopeasti, jolloin rokotetuilla itsellään ei ollut harkinta-aikaa asian suhteen eikä mahdollisuutta selvittää sopiiko rokote yksilöllisesti jokaiselle. Eli kun rokotettavat joutuivat tällaiseen tilanteeseen, täytyi rokottajien ottaa vastuu siitä mitä rokotukset voivat ennakoimatta aiheuttaa.

4) Rivien teksti tarkoittaa, että tällaisten mainittujen toimijoiden on otettava vakuutus, ja tällä vakuutusmaksulla he osallistuvat ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän ylläpitoon.

5) s. 110 - Kolmas rivi, joka alkaa "Ellei korvausvelvollinen suorita korvausta.." - tarkoittaako sitä, että vaikka korvausvelvollinen on saanut jo rahat vakuutuksenantajalta, niin hän ei kyseisiä rahoja anna siltikään kolmannelle osapuolelle, joka sitten joutuu korvauksen hakemaan suoraan vakuutuksenantajalta, joka sitten joutuu TOISTAMISEEN maksamaan korvauksen (tässä tapauksessa nyt suoraan uhrille)?
--> Tarkoittaa juuri sitä.

Lisäksi vakuutuksenantajan tekemästä korvauspäätöksestä tehty kanne. Kerrotaan, että jos vakuutuskorvausta hakenut ei hyväksy korvauspäätöstä, niin kuinka toimia. Kuka tämä vakuutuskorvausta hakenut henkilö on esim. vastuuvakuutustilanteessa? Voiko se siis olla kumpi vain (vakuutettu tai kolmas osapuoli) sen perusteella kumpi on tehnyt alkuperäisen korvaushakemuksen?
--> Tästä tekstissä ei kerrota, joten sitä ei kokeessa voida sen tarkemmin myöskään kysyä

6) Kyseessä on maksupalvelulain mukaan nimenomaan maksun saajan palveluntarjoaja!

7) Toimeksiantosopimus on esimerkiksi asianajajan ja asiakkaan välinen sopimus oikeudenkäynnin hoitamisesta. Tilitys on toimeksisaajan tekemä loppuselvitys hänen toimeksiannon aikana tekemistään toimista.

Toivottavasti näihin tuli nyt selkoa!

[Opiskelija97]

Sivulla 129 sanotaan, että: ”Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika.” Koskeeko tämä vain yleistä vanhentumisaikaa eli 3v aikaa? Kuluuko 10v aika siis eteenpäin, vaikka vanhentumisaika katkaistaisiin jollain vapaamuotoisella tai oikeudellisesta toimenpiteellä? Senkin haluaisin vielä saada selvennettyä, että lakkaako velka kokonaan, jos 10v aika on mennyt umpeen, mutta velan katkaisemista johtuva uusi 3v aika ei vielä ole ummessa?