Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

emilia.salminen · To Touko 10, 2018 7:02 pm

Moi! En oikeen ymmärrä s. 95 kohtaa "Sen jälkeen perusteluissa korostetaan,että rangaistusasteikon sisällä toteutettavassa mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa rangaistuksen mittaamista ohjaavat aikaisemmat korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut. Jos sellaisia ei ole käytettävissä, huomioon voidaan ottaa samaa rikostyyppiä koskevat muut korkeimman oikeuden ratkaisut, joissa on otettu kantaa rangaistuksen mittaamiseen". Olen käsittänyt, että kaikki korkeimman oikeuden ratkaisut ovat ennakkoratkaisuja. Mikä ero edellä kuvatuilla tapauksilla siis on?

Ja vielä sivulta 97 on jäänyt epäselväksi kohta "Asianomistajan hyvittämisellä ei korvata rangaistusta kattavasti, vaan sitä on mahdollista käyttää valikoivasti niissä tilanteissa, joissa uhrin hyvitysintressi kilpailee valtion rangaistusintressin kanssa". Tarkoittaako tämä sitä, että hyvitys ei korvaa rangaistuksia kattavasti yleisesti ottaen, mutta joissain tapauksissa se voi korvata ne? Eli joissain tapauksissa hyvitys riittää sovittamaan rikoksen eikä rangaistusta tarvita?

Valmennuskurssiton · To Touko 10, 2018 8:23 pm

En ymmärrä millä perusteella tämä muuttuu 4 kuukaudesta - 14 päivään..? Tarkoittaako toi rangaistulajin vähimmäismäärä, että törkeä petos muuttuu petokseksi parhaimillaan ja siksi 14 päivää on minimi? Katsoin petoksen rangaistusasteikon olevan sakko - 2 vuotta, joten mistä se 14 päivää tulee?

Pykälän toinen momentti pitää sisällään sekä rangaistuksen mittaamista että lajinvalintaa koskevat säännökset. Rangaistuksen mittaamisen näkökulmasta tekijälle saa tuomita enintään kaksi kolmannesta rikoksesta säädetyn vankeus- tai sakkorangaistuksen enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän. Jos rikoksesta on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vankeutta määräajaksi, tuomioistuin voi lajinvalinnassa määrätä rangaistukseksi vankeuden sijasta sakkoa, jos siihen on erityisiä syitä.

Jos esimerkiksi syyteneuvottelun kohteena olisi törkeä petos (rangaistusasteikko 4 kuukautta vankeutta - 4 vuotta vankeutta), teknisen laskusäännön mukaan tuomioistuimen harkintavallan rajat asettuvat välille 14 päivää vankeutta - 2 vuotta 8 kuukautta. Tästä käytettävissä olevasta asteikosta ei voida kuitenkaan päätellä vielä sitä, mikä on törkeästä petoksesta konkreettisesti tekijälle tuomittava rangaistus.

AnniA · Viesti Kirjoittaja **AnniA** » Pe Touko 11, 2018 5:26 pm

Moikka!

Sivulla 24 luetellaan tunnusmerkistöt joihin on sisäänkirjoitettu vihamotiivin rangaistavuus (joukkotuhonta, kidutus, syrjintärikos ym.) Seuraavassa kappaleessa kerrotaan: "Myös uskonrauhan rikkomista voidaan pitää viharikoksena ja erityisesti vihapuherikoksena, olkoonkin, että tunnusmerkistössä ei ole kriminalisoitu rikoksen kohdistumista uskonnollisiin ihmisiin sinänsä."

On jäänyt epäselväksi, että onko tämän perusteella siis vihamotiivin rangaistavuus sisäänkirjoitettu laissa myös uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistöön, vai voidaanko sitä vain "yleisesti pitää viharikoksena" (kuten esim. kantasuomalaiseen kohdistuvaa rikosta voidaan joissakin tapauksissa "pitää viharikoksena")?

Pe Touko 11, 2018 5:36 pm

cacadada kirjoitti: ↑Su Touko 06, 2018 11:39 am Epäselvät kohdat:
s. 18 Vallitsevan käsityksen mukaan tunnusmerkistön tehtävä on suojella erityisesti syntyperältään vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Onko lieventävä asianhaara kiihottamisrikoksissa, jos vähemmistöihin kuuluva ulkomaalainen saa Suomen kansalaisuuden ja teko kohdistuu häneen tämän jälkeen?
s.104 Miten on mahdollista, että esitutkinnassa annettu tunnustus voidaan perua pääkäsittelyssä, jos esitutkinta on toteutettu lain mukaan?
s.105 Voisitko avata miten on saatu törkeän petoksen (rangaistusasteikko 4 kk-4 v. vankeutta) lieventämisperusteiden perusteella 14pv-2v 8kk vankeutta? Eikö 1/3 päde vai sovellettiinko tähän perussäännön lisäksi s. 107 mainittua harkintaa?
s.107 Ensin kerrottiin, että RL 7:2:n mukaan yhteisen vankeusrangaistuksen asteikko oli vankeutta vähintään 1v ja enintään 12 v. Huumausainerikoksia koskevan vakiintuneen rangaistuskäytännön mukaan olisi tuomittu 4 v. vankeutta ilman lieventämisperusteen soveltamista (ei siis nivottu yhteen). Myöhemmin samalla sivulla kerrotaan, että näin ollen KKO päätyi siihen, että yhteistä 4 v.vankeusrangaistusta oli perusteltua alentaa --. Oliko alussa painovirhe? Miten 1v. 12 kk yhteisrangaistuksesta tuli 4v.?

Kiitos selvennyksistä!

s. 18: Kirjassa puhutaan syntyperästä. Kansalaisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ainakaan sivulta 18 ei voida löytää mitään tukea sille ajatukselle, että kansalaisuus toimisi lieventävänä asianhaarana.

s.104 Se on tavallista ja syytetty voi peruuttaa tunnustuksensa.

s. 105: Tässä pitää erottaa toisistaan rangaistusasteikon mahdolliset rajat ja konkreettisesti tuomittu rangaistus. Sivulla 108 tarkennettu tätä.

s.107 sanotaan "Huumausainerikoksia koskevan vakiintuneen rangaistuskäytännön
mukaan A:lle olisi tuomittu ilman lieventämisperusteen soveltamista neljä vuotta vankeutta.- - korkein oikeus päätyi siihen, että yhteistä neljän vuoden vankeusrangaistusta oli perusteltua alentaa yhdellä vuodella kuudella kuukaudella. Hovioikeuden tuomitsemaa z vuoden ro kuukauden vankeusrangaistusta muutettiin toisin sanoen siten, että A:lle tuomittiin z vuotta 6 kuukautta vankeutta."

Petsamo · Viesti Kirjoittaja **Petsamo** » Pe Touko 11, 2018 7:21 pm

Moikka saisinko lisäselvennyksen mitä s.93 oikeudellisen päätöksenteon osaratkaisulla 3. mittaamisen kohdalla tarkoitetaan "(...ja valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja)

Mutta eikös tuossa jo 2.lajinvalinnassa ole tehty tämä rangaistuslajinvalinta?

Vosisiko joku fiksumpi auttaa

Kiitos

Petsamo · La Touko 12, 2018 11:23 am

Moikka,
vielä sellainen tuli mieleen, että onko KKO:n 2015:69 tapauksessa (s.105-107) viitattu muiden mielestä nimen omaisesti tuohon aikaisempaan tapaukseen perävaunuista, KKO2014:55, ja siinä alentavasta vaikutuksesta yhteiseen rangaistukseen, vai onko tämä nyt vaan kirjailijoiden mukava lisähuomautus, että aikaisempaa oikeuskäytäntöä kyllä on.

Periaatteessahan tuossa ei ilmaista että on viitattu tapaukseen mutta jotenkin tuntuu niin käsittämättömän hassulta viittaus aikaisempaan oikeuskäytäntöön missä on otettu kantaa lieventämisperusteen konkreettiseen vaikutukseen rangaistuksen mittaamisessa, mutta sitä ei sitten kuitenkaan olla huomioitu tapauksessa KKO 2015:69.

Rosie · Viesti Kirjoittaja **Rosie** » La Touko 12, 2018 10:51 pm

Jos pitäisi selittää mikä on yleispreventio niin selitetäänkö silloin mitä on välitön yleispreventio ja välillinen yleisestävyys? Että ne molemmat kuuluvat siihen?

Viesti Kirjoittaja **Heta** » Ma Touko 14, 2018 11:48 am

Veera94 kirjoitti: ↑Su Touko 06, 2018 7:17 pm Olen saanut itselleni kehitettyä noista Engel-kriteereistä ongelman. Siis en kerta kaikkiaan ymmärrä MITÄ ne tarkoittavat. Kirjassa sanotaan, että rangaistuskäsitteelle on muodostunut EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä utonominen eli itsenäinen tulkintasisältö. Sen jälkeen luetellaan engelkriteerit. Jos Engel-kriteerien pitäisi vastata siihen, mitä rangaistuksella tarkoitetaan niin miten nuo kolme kohtaa vastaavat siihen? Aluksi tää tuntui selkeältä ja nyt en ymmärrä tästä enää mitään Jos joku voisi avata ne eri sanoin kun mitä kirjassa on selitetty, niin olisin onnellinen.

Moi Veera!

Esimerkiksi eräässä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 1)-kohdalla (normin luonnehdinta kansallisen oikeuden mukaan) tarkoitetaan sitä, onko kyseessä luonnehdinnan perusteella hallintoasia vai rikosasia, 2)-kohdalla (normin todellinen luonne eli teon laatu erityisesti suhteessa seuraamuksen laatuun) tarkoitetaan sitä, rangaistaanko normilla rikoksesta ja onko seuraamus rangaistus, vaikka se annettaisiinkin hallinnollisessa menettelyssä sekä 3)-kohdalla (seuraamuksen luonne ja ankuruus) tarkoitetaan sitä, onko seuraamus näiden perusteella verrattavissa rikosoikeudelliseen rangaistukseen.

Huomautan vielä, että kysehän oli EIT:n eikä EUT:n ratkaisukäytännöstä

Toivottavasti tämä selvensi!

Viesti Kirjoittaja **Heta** » Ma Touko 14, 2018 1:11 pm

emilia.salminen kirjoitti: ↑To Touko 10, 2018 7:02 pm Moi! En oikeen ymmärrä s. 95 kohtaa "Sen jälkeen perusteluissa korostetaan,että rangaistusasteikon sisällä toteutettavassa mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa rangaistuksen mittaamista ohjaavat aikaisemmat korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut. Jos sellaisia ei ole käytettävissä, huomioon voidaan ottaa samaa rikostyyppiä koskevat muut korkeimman oikeuden ratkaisut, joissa on otettu kantaa rangaistuksen mittaamiseen". Olen käsittänyt, että kaikki korkeimman oikeuden ratkaisut ovat ennakkoratkaisuja. Mikä ero edellä kuvatuilla tapauksilla siis on?

Ja vielä sivulta 97 on jäänyt epäselväksi kohta "Asianomistajan hyvittämisellä ei korvata rangaistusta kattavasti, vaan sitä on mahdollista käyttää valikoivasti niissä tilanteissa, joissa uhrin hyvitysintressi kilpailee valtion rangaistusintressin kanssa". Tarkoittaako tämä sitä, että hyvitys ei korvaa rangaistuksia kattavasti yleisesti ottaen, mutta joissain tapauksissa se voi korvata ne? Eli joissain tapauksissa hyvitys riittää sovittamaan rikoksen eikä rangaistusta tarvita?

Moi Emilia!

Kaikki KKO:n ratkaisut eivät ole ennakkoratkaisuja (vaikka pääosa kyllä on). Osassa ratkaisuista voi olla kyseessä esim. purkuperuste eli aiempi ratkaisu puretaan tai poistetaan siinä tapahtuneen virheen vuoksi.

Ja kyllä, tätä se tarkoittaa

csvarzqaz581 · Ti Heinä 19, 2022 5:15 pm

Varjovalmennus.fi

Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä