Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Su Huhti 22, 2018 3:56 pm

Jeejee kirjoitti:
Su Huhti 22, 2018 12:48 pm
Mulla menee vähän ohi se, milloin maksetaan kansaneläkettä ja milloin takuueläkettä. Nuo rajat (1300e ja 750e) huomasin, mutta en ihan hiffaa milloin tuota takuueläkettä maksetaan ja kenelle. Ei suomalaisille?
Kansaneläkettä maksetaan, jos työeläkkeet jäävät alle n. 1 300 euron kuukaudessa. Tällöin kansaneläkettä saa muutaman kympin kuussa, ja kansaneläkkeen määrä on sitä suurempi, mitä pienempi työeläke on. Eli esim. 1 000 euron työeläkkeellä kansaneläkettä saa n. 157 e/kk ja 800 euron työeläkkeellä kansaneläkkeen määrä on n. 257 e/kk.

Takuueläkettä maksetaan, jos kaikki muut eläketulot (eli työeläke ja kansaneläke) jäävät alle tuon n. 750 euron kuukaudessa. Näin voi käydä esimerkiksi jos henkilölle ei ole kertynyt työeläkettä lainkaan tai vain vähän (käytännössä raja on vähän yli 200 e/kk). Täysimääräinen kansaneläke yksin asuvalla v. 2017 oli 628,25 e/kk, joka on alle takuueläkkeen määrän. Eli vaikka henkilö olisi ollut Suomessa vakuutettuna koko ikänsä, voivat eläkkeet silti jäädä alle takuueläkkeen rajan.

Toki eläkkeet voivat jäädä myös alle takuueläkkeen rajan siksikin, että henkilö on esimerkiksi asunut Suomessa vain osan aikuisiäistään ja kansaneläkkeen määrä suhteutetaan Suomessa asuttuun aikaan (s. 30) ja jää siksi pieneksi. Tätä on avattu kohtuullisen selkeästi myös Eläketurvakeskuksen työeläke.fi-sivulla.

Jeejee
Viestit: 4
Liittynyt: To Huhti 19, 2018 7:54 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Jeejee » Su Huhti 22, 2018 4:32 pm

Miten sivun 40 kansaeläkelain esimerkki liittyy tuohon eläkkeenlaskemisen poikkeukseen? Koen ymmärtäväni tekstin sisällön, mutta en huomaa asiayhteyttä näiden välillä. Kansaneläkelaki on mainuttu tuossa liitteessä, mutta liittyykö muuten olennaisesti tuohon poikkeukseen?

elinapee
Viestit: 2
Liittynyt: La Maalis 31, 2018 1:44 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja elinapee » Su Huhti 22, 2018 8:04 pm

Hei!

S. 88 alkaen käsitellään toimeentulotukea ja vakinaisesta asumisesta kirjassa mainitaan, että "käytännössä (vakinainen oleskelu) merkitsee pysyvää asuntoa, jossa hakija asuu yli puolet vuodesta". Sivulla 89 kuitenkin korostetaan, että oikeus välttämättömään toimeentuloon turvataan perustuslailla kaikille, jolloin "toimentulotukeen voivat siten olla oikeutettuja esimerkiksi ulkomaalaiset turistit, jotka viipyvät Suomessa vain lyhyen ajan". Heidän osaltaanhan tuo kirjailijan mainitsema pysyvä asunto ja pysyvä asuskelu siellä puolet vuodesta ei millään järjellä toteutuisi.
Miten tätä nyt siis pitäisi tulkita? Sovellettaisiinko turisteihin ehkä kuitenkin kiireellisenä myönnettyä perustoimeentulotukea, joka ei edellytä vakinaista oleskelua? Lähinnä kohta mietityttää esim. monivalintakysymyksiä silmällä pitäen.. :roll:

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Su Huhti 22, 2018 9:38 pm

Jeejee kirjoitti:
Su Huhti 22, 2018 4:32 pm
Miten sivun 40 kansaeläkelain esimerkki liittyy tuohon eläkkeenlaskemisen poikkeukseen? Koen ymmärtäväni tekstin sisällön, mutta en huomaa asiayhteyttä näiden välillä. Kansaneläkelaki on mainuttu tuossa liitteessä, mutta liittyykö muuten olennaisesti tuohon poikkeukseen?
Asiayhteys on siinä, että tuo kansaneläkelaissa mainittu poikkeus (työkyvyttömyys alkanut ennen 19 vuoden ikää tai saanut alle 16-v. vammaistukea 16 v. täyttäessään) on yksi esimerkki sosiaaliturva-asetuksessa mainitusta tilanteesta, jossa henkilö on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen yksin Suomesta ja jossa ei tarvitse laskea muiden jäsenvaltioiden osuuksia.

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Su Huhti 22, 2018 9:54 pm

elinapee kirjoitti:
Su Huhti 22, 2018 8:04 pm
S. 88 alkaen käsitellään toimeentulotukea ja vakinaisesta asumisesta kirjassa mainitaan, että "käytännössä (vakinainen oleskelu) merkitsee pysyvää asuntoa, jossa hakija asuu yli puolet vuodesta". Sivulla 89 kuitenkin korostetaan, että oikeus välttämättömään toimeentuloon turvataan perustuslailla kaikille, jolloin "toimentulotukeen voivat siten olla oikeutettuja esimerkiksi ulkomaalaiset turistit, jotka viipyvät Suomessa vain lyhyen ajan".
Vakinaisesta oleskelusta puhutaan tuossa siihen liittyen, mihin kuntaan Kelan maksaman toimeentulotuen kustannukset kohdistetaan ("Kelan on kohdennettava perustoimeentulotukea maksaessaan kustannukset siihen kuntaan, jonka alueella hakija tai perhe 'vakinaisesti oleskelee'."). Ja kiireellisten tilanteiden osalta on sitten säädetty myös kustannusten kohdentamisesta erikseen, mistä on mainittu sivulla 89.
elinapee kirjoitti:
Su Huhti 22, 2018 8:04 pm
Miten tätä nyt siis pitäisi tulkita? Sovellettaisiinko turisteihin ehkä kuitenkin kiireellisenä myönnettyä perustoimeentulotukea, joka ei edellytä vakinaista oleskelua?
Näin Kotkaskin sen sivulla 89 toteaa: "Kiireellisen toimentulotuen myöntäminen ei siten edellytää "vakinaista oleskelua", pelkkä 'oleskelu' riittää.". Käytännössä tilanteet lienevät melko lailla harvinaisia, koska ennen toimeentulotukea tulisi selvittää mahd. matkanjärjestäjän apu, matkavakuutus, kotimaan edustuston apu jne.

Bimbo96
Viestit: 9
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2018 12:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Bimbo96 » Ma Huhti 23, 2018 8:19 pm

Muutama kysymys:

1) s. 77 sanotaan: "vakuutetulla tai hänen perheenjäsenillään...". Mitä tässä tarkoitetaan vakuutetulla?

2) En ymmärrä ihan s.79(-85) jaottelua eri tilanteisiin. Eikö ensimmäisessäkin tilanteessa ole kysymys oma-aloitteisuudesta, jos kerta on hakemassa terveyspalveluita toisesta jäsenmaasta (vaikka kyseista palvelua nyt ei voitaiskaan järjestää asuinjäsenvaltiossa)? Siis, mikä näitä tilanteita erottaa sen lisäksi, että ensimmäisessä tilanteessa haetaan ennakkolupa? Eikö kaikkien henkilöiden vaan kannattaisi hakea hoitoa potilasdirektiivin/lain rajat ylittävästä terveydenhuollosta nojalla? Vai onko pointti se, että potilaan näkökulmasta parempi vaihtoehto on ennakkolupa sillä silloin hoidosta korvataan enemmän verrattuna pelkkiin sairaanhoitokorvauksiin?

3) Maksetaanko sairaanhoitokorvauksia muiden jäsenvaltioiden julkisen terveydenhuollon palveluista vai sielläkin pelkästään yksityisistä lääkärinpalkkioista, tutkimuksesta ja hoidosta? (s. 84)

4) s.82-83: "Korvaus maksetaan tällöin siitä kulujen määrästä, josta hoitoa antanut laitos olisi vastannut lainsäädäntönsä mukaan, jos lupa olisi alun perin asianmukaisesti myönnetty." Mikä summa hoitoa antaneelle laitokselle muka jää? Eikö s.80 nimenomaan sanota, että "Sosiaaliturva-asetuksen mukaan ennakkoluvan omalta laitokselta saaneen henkilön toisessa jäsenvaltiossa saaduista terveydenhuollon palveluista syntyneistä kustannuksista vastaa TÄYSIMÄÄRÄISESTI luvan antanut laitos."

vuoriszi
Viestit: 7
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2018 8:32 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja vuoriszi » Ma Huhti 23, 2018 9:27 pm

Hei!
Minua jäi vielä vähän häiritsemään näiden kolmannen maan kansalaisten asia.. :?
S. 24 todetaan, että "sosiaaliturva-asetusta ja sen täytäntöönpanoasetusta sovelletaan myös kolmannen maan kansalaisiin" kun sitten sivulla 29. kuitenkin todetaan, että "Itse sosiaaliturva-asetusta ei kuitenkaan sovelleta suoraan... kolmannen maan kansalaisiin". Selvästi en nyt itse tässä tajua jotakin olennaista, mutta lauseet tuntuvat olevan ristiriidassa?! Kiitos etukäteen :)

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Ti Huhti 24, 2018 7:54 pm

Bimbo96 kirjoitti:
Ma Huhti 23, 2018 8:19 pm
1) s. 77 sanotaan: "vakuutetulla tai hänen perheenjäsenillään...". Mitä tässä tarkoitetaan vakuutetulla?
Vakuutetulla tarkoitetaan tuossa sellaista henkilöä, joka kunkin jäsenvaltion lainsäädännön perusteella on oikeutettu etuuksiin. Eli esimerkiksi Suomen osalta henkilöitä, joihin sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä soveltamisalalain mukaan.
Bimbo96 kirjoitti:
Ma Huhti 23, 2018 8:19 pm
2) En ymmärrä ihan s.79(-85) jaottelua eri tilanteisiin. Eikö ensimmäisessäkin tilanteessa ole kysymys oma-aloitteisuudesta, jos kerta on hakemassa terveyspalveluita toisesta jäsenmaasta (vaikka kyseista palvelua nyt ei voitaiskaan järjestää asuinjäsenvaltiossa)? Siis, mikä näitä tilanteita erottaa sen lisäksi, että ensimmäisessä tilanteessa haetaan ennakkolupa? Eikö kaikkien henkilöiden vaan kannattaisi hakea hoitoa potilasdirektiivin/lain rajat ylittävästä terveydenhuollosta nojalla? Vai onko pointti se, että potilaan näkökulmasta parempi vaihtoehto on ennakkolupa sillä silloin hoidosta korvataan enemmän verrattuna pelkkiin sairaanhoitokorvauksiin?
Olet oikeilla jäljillä, ennakkolupa on potilaan kannalta edullisempi. Nuo sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset eivät käytännössä kata kuin pienen osan yksityisen terveydenhuollon kustannuksista: esimerkiksi hammastarkastuksesta korvataan enintään 15,50 e ja yhden pinnan täytteestä enintään 10 e, loput henkilö maksaa itse. Esimerkiksi yhden pinnan täyteen osalta maksettavaa jää käytännössä montakymmentä euroa, hoitopaikasta toki riippuen. Jos kyse on ennakkoluvasta, maksaa henkilö käytännössä saman verran kuin jos kävisi julkisessa terveydenhuollossa, eli asiakasmaksun tms. Olet siinä oikeassa, että ennakkolupakin edellyttää eräänlaista oma-aloitteisuutta siinä mielessä, että henkilön tulee hakea sitä itse. Mutta tuossa oma-aloitteisella hoitoon hakeutumisella tarkoitetaan nimenomaan sitä ilman ennakkolupaa tapahtuvaa.
Bimbo96 kirjoitti:
Ma Huhti 23, 2018 8:19 pm
3) Maksetaanko sairaanhoitokorvauksia muiden jäsenvaltioiden julkisen terveydenhuollon palveluista vai sielläkin pelkästään yksityisistä lääkärinpalkkioista, tutkimuksesta ja hoidosta? (s. 84)
Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetussa laissa ei oteta kantaa siihen, ovatko kustannukset aiheutuneet julkisen vai yksityisen puolen hoidosta.
Bimbo96 kirjoitti:
Ma Huhti 23, 2018 8:19 pm
4) s.82-83: "Korvaus maksetaan tällöin siitä kulujen määrästä, josta hoitoa antanut laitos olisi vastannut lainsäädäntönsä mukaan, jos lupa olisi alun perin asianmukaisesti myönnetty." Mikä summa hoitoa antaneelle laitokselle muka jää? Eikö s.80 nimenomaan sanota, että "Sosiaaliturva-asetuksen mukaan ennakkoluvan omalta laitokselta saaneen henkilön toisessa jäsenvaltiossa saaduista terveydenhuollon palveluista syntyneistä kustannuksista vastaa TÄYSIMÄÄRÄISESTI luvan antanut laitos."
Kirjassakin todetaan, että tuo korvauskäytäntö väärin perustein evätyn ennakkoluvan osalta perustuu EU-tuomioistuimen tapaukseen. Kyseisessä tapauksessa tuomioistuin totesi, että tuo täysimääräinen korvaus koskee nimenomaan noita laitosten välisiä korvauksia, ts. ei henkilöiden itsensä maksamia (“täysimääräinen korvaus laitosten kesken koskee ainoastaan luontoisetuuksia, jotka oleskeluvaltion laitos antaa toimivaltaisen laitoksen puolesta”). Tässä oikeastaan riittää kun hahmottaa sen noin, tuon perusteellisempi avaaminen vaatisi pidempää selostusta.

Mutta jatketaan tuolla tapauksella, siinä oli kyse Ranskan ja Belgian lainsäädännön mukaisista korvauksista. Tapauksessa belgialaiselta henkilöltä oli evätty ennakkolupa, mutta hän oli hakeutunut hoitoon Ranskaan. Belgialainen tuomioistuin katsoi myöhemmin, että ennakkolupa oli evätty väärin perustein. EU-tuomioistuimen ratkaisusta käy ilmi, että Ranskan lainsäädännön mukainen korvaus olisi ollut 38 608,89 frangia ja Belgian lainsäädännön mukainen korvaus 49 935,44 frangia, ja Belgian tuli maksaa noiden erotus.

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Ti Huhti 24, 2018 8:01 pm

vuoriszi kirjoitti:
Ma Huhti 23, 2018 9:27 pm
S. 24 todetaan, että "sosiaaliturva-asetusta ja sen täytäntöönpanoasetusta sovelletaan myös kolmannen maan kansalaisiin" kun sitten sivulla 29. kuitenkin todetaan, että "Itse sosiaaliturva-asetusta ei kuitenkaan sovelleta suoraan... kolmannen maan kansalaisiin". Selvästi en nyt itse tässä tajua jotakin olennaista, mutta lauseet tuntuvat olevan ristiriidassa?! Kiitos etukäteen :)
Se s. 24 virke jatkuu vielä tuon lainaamasi kohdan jälkeen: "sosiaaliturva-asetusta ja sen täytäntöönpanoasetusta sovelletaan myös kolmannen meen kansalaisiin (--) jotka oleskelevat laillisesti yhdessä EU-maassa mutta joilla on kytkentä toiseen tai useampaan EU-jäsenvaltioon. Tyypillisessä tapauksessa kolmannen maan kansalainen asuu yhdessä jäsenvaltiossa, mutta työskentelee toisessa."

Tuosta lainaamastasi s. 29 virkkeestä puuttuu juuri ratkaiseva osa: "Itse sosiaaliturva-asetusta ei kuitenkaan sovelleta suoraan yksittäiseen jäsenvaltioon tulleisiin kolmannen maan kansalaisiin. Vähän sekavasti ilmaistu, mutta koskevat kahta eri tilannetta, siis.

charlotta
Viestit: 2
Liittynyt: Ke Huhti 25, 2018 11:10 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja charlotta » Ke Huhti 25, 2018 11:48 am

Hei!

Minulla olisi muutama kysymys näistä eläkkeiden laskemisista :)

1) S. 38 kun on selitetty pro rata -eläkkeen laskeminen niin sen jälkeen sivun viimeiset 5 riviä. Mitä tällä tarkoitetaan?

2) S. 40 kun puhutaan päällekkäisten etuuksien ehkäisemisestä, niin tuolla vikassa kappaleessa sanotaan, että artiklojen tavoitteena on rajoittaa jäsenvaltioiden kansallisten päällekäisyyssännösten soveltamista. Miksi päällekkäisyyssäännöksiä halutaan rajoittaa, kun eikö nekin nimenomaan ehkäise päällekkäisiä etuuksia?

3) S. 42 onko siis niin, että kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan samanlaisiin etuksiin vain noissa kahdessa tapauksessa jotka mainitaan? Ja esim. tuo alle 19-vuotiaan työkyvyttömyyseläke, josta voidaan vähentää toisesta jäsenvaltiosta maksettava samanlainen etuus. Vähennetäänkö sellainen muusta valtiosta tuleva etuus siis aina ja onko syy silloin se, että niissä itsenäisen etuuden määrä riippuu vakuutus- tai asumiskausista?

Kiitos jo etukäteen!

Vastaa Viestiin