Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
Jemjk
Viestit: 5
Liittynyt: Su Huhti 01, 2018 10:45 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Jemjk » Pe Huhti 27, 2018 8:37 pm

Sivulla 58 lukee "oikeus ei koske pelkästään sosiaaliturva-asetuksen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvia jäsenvaltion kansalaisia ja kolmannen maan kansalaisia, vaan myös kolmannen maan kansalaisia, jotka tulevan suoraan Suomeen ja joihin ei sovelleta sosiaaliturva-asetusta. Keitä nämä siis ovat? Yhdistelmälupadirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita kohtelemaan yhdessä EU-jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia ja työskenteleviä kolmannen maan kansalaisia samoin perustein kuin kansalaisiaan kaikilla sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla sosiaaliturvan aloilla.

Jos yhdistelmälupadirektiivi velvoittaa kohtelemaan kolmannen maan laillisesti oleskelevia ja työskenteleviä kansalaisia samoin perustein, nämähän ovat niitä joihin sovelletaan sosiaaliturva-asetusta. Keitä nämä suoraan Suomeen tulevat, joihin ei sovelleta sosiaaliturva-asetusta, oikein ovat ja miksi heidät tässä yhteydessä mainitaan?

Kiitos jo etukäteen!

Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Petsamo » Pe Huhti 27, 2018 8:48 pm

Moikka, ihan pari asiaa pistää miettimään liian kovaa tässä kirjassa niin päätnpä kysäistä;

Olenko ymmärtänyt oikein, että vaikka sosiaaliturva-asetuksessa on, että sitä sovelletaan kolmannen maan kansalaisiin jos heillä on yhteys kahteen tai useampaan jäsenmaahan jada jada,
mutta koska yhdistelmälupadirektiivi, niin käytännössä kaikkeen oikeasti sovelletaan tuota suoraan yhteen jäsenvaltioon tullutta kolmannen maan kansalaisen säännöstä? Paitsi tietenkin maastavietävää etuutta/lasketa kausia yhteen.
Eli siis yhdistelmälupadirektiivi täydentää tätä henkilöllistä soveltuvuutta kaikessa?

Ja jos osaisitte yhtään auttaa hahmottamaan mitä sivulla 42 tarkoitetaan tulevan ajan eläkkeestä ja sen päällekkäisyyksistä? Jotenkin menee kovaa ohi nyt 😄

Kiitos!

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Pe Huhti 27, 2018 9:25 pm

Jemjk kirjoitti:
Pe Huhti 27, 2018 8:37 pm
Jos yhdistelmälupadirektiivi velvoittaa kohtelemaan kolmannen maan laillisesti oleskelevia ja työskenteleviä kansalaisia samoin perustein, nämähän ovat niitä joihin sovelletaan sosiaaliturva-asetusta. Keitä nämä suoraan Suomeen tulevat, joihin ei sovelleta sosiaaliturva-asetusta, oikein ovat ja miksi heidät tässä yhteydessä mainitaan?
Kirjassa viitataan yhdistelmälupadirektiivin soveltamisalaan kahdella eri tavalla: sivulla 29 todetaan, että se velvoittaa jäsenvaltioita kohtelemaan yhdessä jäsenvaltiossa "laillisesti työskenteleviä kolmannen maan kansalaisia" samoin perustein kuin omia kansalaisia. Sivulla 58 sen sijaan todetaan, että se velvoittaa jäsenvaltioita kohtelemaan yhdessä jäsenvaltiossa "laillisesti oleskelevia ja työskenteleviä kolmannen maan kansalaisia" samoin perustein kuin omia kansalaisia. S. 29 viittaus on selkeämpi, sillä yhdistelmälupadirektiivi koskee nimenomaan työntekijöitä. Eli tätä s. 58 kohtaa tulee mielestäni lukea sillä tavalla että molemmat kohdat täyttyvät saman henkilön kohdalla: laillinen oleskelu JA työskentely. Kohdassa ei siis viitata kahteen eri ryhmään: laillisesti oleskeleviin henkilöihin ja työskenteleviin henkilöihin. Selventääkö tämä?

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Pe Huhti 27, 2018 9:33 pm

Petsamo kirjoitti:
Pe Huhti 27, 2018 8:48 pm
Ja jos osaisitte yhtään auttaa hahmottamaan mitä sivulla 42 tarkoitetaan tulevan ajan eläkkeestä ja sen päällekkäisyyksistä? Jotenkin menee kovaa ohi nyt 😄
Tulevan ajan eläkkeellä tarkoitetaan eläkettä, jota kertyy ajalta, jolla henkilö on työkyvyttömyyseläkkeellä. Sen tarkoituksena on kompensoida sitä, ettei eläkettä kerry normaalisti tältä ajalta. ETK:n työeläke.fi-palvelussa on tätä avattu vähän lisää ja annettu laskuesimerkkikin (muistuttelen tosin taas siitä, että tämä on kirjan ulkopuolista tietoa...). Mutta vastaavanlaisia eläkkeitä voi olla muissakin jäsenvaltioissa, joten nekin voivat olla päällekkäisiä, jolloin nuo päällekkäisyyttä koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.

Vilkaise yhdistelmälupadirektiivikysymyksen osalta edellistä viestiä.

opiskelija123
Viestit: 1
Liittynyt: La Huhti 28, 2018 1:09 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja opiskelija123 » La Huhti 28, 2018 1:27 pm

Kappaleessa "EU-jäsenyyden vaikutus kansalliseen eläkejärjestelmään" ja sivulla 33 puhutaan soveltamisalalaista ja aloin pohtimaan, onko kyseinen soveltamisalalaki myös yksi EU:n vaikutuksista kansalliseen eläkejärjestelmään? Laki on ilmeisesti vuodelta 1993 (?) ja se on siis ennen EU-jäsenyyttä, mutta onko EU-jäsenyydellä ollut vaikutusta kirjan kappaleessa (s.33-34) esitettyihin soveltamisalalain säännöksiin ja mihin niistä? Jotenkin vaikea hahmottaa kyseisestä kappaleesta, että mitkä kaikki asiat on EU-jäsenyyden vaikutuksesta tulleita ja mitkä eivät :D

mpp
Viestit: 6
Liittynyt: Pe Huhti 27, 2018 2:00 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja mpp » La Huhti 28, 2018 2:32 pm

Työttömyysturvan maasta viennistä puhutaan kahdessa paikassa vähän eri tavalla.

s.47: Voimassa olevan työttömuusturvalain mukaan sitä maksetaan työttömälle työnhakijalle (peruspäiväraha ja ansiopäiväraha 3kk ajan), joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi sekä Suomessa että kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa. Tämä siis Suomen lainsäädäntöä ja finlexissä lukee juurikin noin.

s.52 sosiaaliturva-asetus: Muuten samansisältöinen, mutta lisäyksenä ehto, että työtön on ollut vähintään 4 viikon ajan työttömäksi tulemisen jälkeen työviranomaisten käytettävissä. edit: Myöskään tosta 3 kuukauden pidentämisestä 6 kuukauteen ei ole mainintaa työttömyysturvalaissa?

Onko siis niin että Suomessa ei sovelleta tuota 4 viikon lisäehtoa eikä pidentämistä 3kk->6kk ollenkaan?

Bimbo96
Viestit: 9
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2018 12:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Bimbo96 » La Huhti 28, 2018 3:36 pm

S. 44 työmarkkinatuen yhteydessä puhutaan "työttymyyspäivärahakaudesta". Mihin sillä tarkalleen ottaen viitataan?

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » La Huhti 28, 2018 5:28 pm

opiskelija123 kirjoitti:
La Huhti 28, 2018 1:27 pm
Kappaleessa "EU-jäsenyyden vaikutus kansalliseen eläkejärjestelmään" ja sivulla 33 puhutaan soveltamisalalaista ja aloin pohtimaan, onko kyseinen soveltamisalalaki myös yksi EU:n vaikutuksista kansalliseen eläkejärjestelmään? Laki on ilmeisesti vuodelta 1993 (?) ja se on siis ennen EU-jäsenyyttä, mutta onko EU-jäsenyydellä ollut vaikutusta kirjan kappaleessa (s.33-34) esitettyihin soveltamisalalain säännöksiin ja mihin niistä? Jotenkin vaikea hahmottaa kyseisestä kappaleesta, että mitkä kaikki asiat on EU-jäsenyyden vaikutuksesta tulleita ja mitkä eivät :D
Ei oikeastaan. Nykyinen soveltamisalalaki tosiaan on alun perin tullut voimaan 1.1.1994, eli ennen Suomen EU-jäsenyyttä (lakia toki on muutettu sen jälkeen useaan otteeseen). EU-jäsenyyden myötä lakia ei muutettu, ja sosiaaliturva-asetuksenkin voimaantulon myötä lakiin tehtiin vain pieniä muutoksia.

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » La Huhti 28, 2018 5:45 pm

mpp kirjoitti:
La Huhti 28, 2018 2:32 pm
Työttömyysturvan maasta viennistä puhutaan kahdessa paikassa vähän eri tavalla.

s.47: Voimassa olevan työttömuusturvalain mukaan sitä maksetaan työttömälle työnhakijalle (peruspäiväraha ja ansiopäiväraha 3kk ajan), joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi sekä Suomessa että kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa. Tämä siis Suomen lainsäädäntöä ja finlexissä lukee juurikin noin.

s.52 sosiaaliturva-asetus: Muuten samansisältöinen, mutta lisäyksenä ehto, että työtön on ollut vähintään 4 viikon ajan työttömäksi tulemisen jälkeen työviranomaisten käytettävissä. edit: Myöskään tosta 3 kuukauden pidentämisestä 6 kuukauteen ei ole mainintaa työttömyysturvalaissa?

Onko siis niin että Suomessa ei sovelleta tuota 4 viikon lisäehtoa eikä pidentämistä 3kk->6kk ollenkaan?
4 viikon lisäehtoa sovelletaan myös Suomessa, ks. esim. YTK:n sivut. Kannattaa tässä muistaa, että sosiaaliturva-asetus on nimenomaan asetus, eli se on sellaisenaan suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, eikä vaadi erillistä voimaansaattamista kansallisesti (toisin kuin direktiivit). Bongasit työttömyysturvalaista tuon kolmen kuukauden ajan ihan oikein, mutta siinä taas on huomionarvoista se, että asetus jättää tuossa kolmen kuukauden ajan pidentämisessä harkinnanvaraa jäsenvaltioille, minkä vuoksi siitä on erikseen säädetty kansallisesti. Mutta kuten epäilitkin, Suomessa tuota 3 kk aikaa ei ole pidennetty.

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » La Huhti 28, 2018 5:51 pm

Bimbo96 kirjoitti:
La Huhti 28, 2018 3:36 pm
S. 44 työmarkkinatuen yhteydessä puhutaan "työttymyyspäivärahakaudesta". Mihin sillä tarkalleen ottaen viitataan?
Sillä viitataan aikaan, jolta perus- ja ansiopäivärahaa maksetaan. Eli kun 300/400/500 päivää ansio- ja peruspäivärahaa on tullut täyteen, saa työmarkkinatukea.

Vastaa Viestiin