Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Ke Touko 09, 2018 8:14 pm

Bimbo96 kirjoitti:
Ti Touko 08, 2018 4:16 pm
1) s. 19 SEUT 48 artikla ja sen a- ja b-kohdat: jos tämä litania pitäisi kirjoittaa vastauspaperille, olisiko näiden kohtien välissä "ja" ?
Niiden kohtien välissä olisi puolipiste, kuten kirjassa ja sopimuksessa jota siinä siteerataan - säästät siinä vähän tilaakin! :) Mutta joo, vaihtoehdot kai käytännössä olisivat "ja"/"tai". "Ja" siihen sopii, sitä siinä käytännössä haetaan takaa, eli järjestelmä joka takaa nuo kaksi asiaa.
Bimbo96 kirjoitti:
Ti Touko 08, 2018 4:16 pm
2) s. 26 sanotaan, että lääkinnällinen huolto ei kuulu asetuksen soveltamisalaan. Mitä lääkinnällisellä huollolla tarkoitetaan? S. 59 sanotaan, että "... se voi silti olla sosiaaliturva-asetuksen mukainen sairausetuus, jos tosiasiassa kyse on lääkinnällisestä tai kirurgisesta huollosta eli käytännössä terveydenhuollosta." Jokin tässä ei täsmää?
En ole tästä nyt aivan 100% varma, mutta spekuloidaan nyt kuitenkin (eriävät näkemykset tervetulleita :)). Kaivoin tuon tapauksen jossa EU-tuomioistuin noin on linjannut, siinä oli kyse tilanteesta jossa hollantilainen sairauskassa oli kieltäytynyt korvaamasta sairaala- ja lääkärikustannuksia henkilölle, jolle maksettiin työkyvyttömyysetuutta. Kansallisessa lainsäädännössä säädettiin että työkyvyttömyysetuus voi joissain tilanteissa sisältää myös tällaisia korvauksia. Eli järkeilisin tätä siten, että vaikka lääkinnällinen huolto ei kuulukaan asetuksen soveltamisalaan, asetuksen soveltamisalaan kuuluvat etuudet voivat sisältää myös sen kaltaisia elementtejä.

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Ke Touko 09, 2018 8:25 pm

Petsamo kirjoitti:
Ti Touko 08, 2018 8:34 pm
tällainen tuli mieleen että jos monivalinta kysymyksenä olisi että onko direktiiveillä välitön oikeusvaikutus niin onko tämä oikein vai väärin? Kirjassa todetaan että EU-oikeudella on välitön oikeus vaikutus joka käy ilmi mm. asetusten suorana sovellettavuutena.

En vain näe suurta eroa välittömän oikeusvaikutuksen välillä tai suoran sovellettavuuden välillä
Yksiselitteistä kyllä/ei-vastausta tuohon mielestäni ei voi antaa. Direktiiveillä voi olla välitön oikeusvaikutus, mutta tälle on tiettyjä edellytyksiä, kuten esimerkiksi se että direktiivin säännösten tulee olla riittävän täsmällisiä (ks. s. 17).

Välittömän oikeusvaikutuksen ja suoran sovellettavuuden käsitteet ovat osin päällekkäisiä. Välitön oikeusvaikutus tarkoittaa sitä, että henkilöillä ja yrityksillä on oikeus vedota suoraan kyseiseen säädökseen. Suora sovellettavuus taas tarkoittaa sitä, ettei EU-säädöstä (käytännössä perussopimukset ja asetukset) voimassaolo edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia.

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » Ke Touko 09, 2018 8:35 pm

Valmennuskurssiton kirjoitti:
Ke Touko 09, 2018 9:41 am
Miksi kansaneläke on maastavietävä, jos sitä kertyy kun ei ole muita eläketuloja, mutta sitä saadessa on täytynyt kuitenkin asua suomessa? Esim takuueläke on asumissidonnainen... Näiden erottelu tuntuu sekavalta
Selkeyttääkö tätä jos ajattelet tuota niin, että kansaneläkettä kertyy kyllä Suomessa asuessa, mutta sitä maksetaan vain jos työeläkkeet jäävät alle tietyn rajan? Kansaneläkkeen määrähän riippuu Suomessa asutun ajan pituudesta, eli siinä mielessä sitä "ansaitaan" Suomessa asumalla. Takuueläkettä ei makseta ulkomaille siksi, että se on vähimmäistoimeentuloa turvaava etuus, eli tältä kannalta samanlainen kuin vaikkapa toimeentulotuki, jota ei myöskään makseta. Tästä on erikseen asetuksessa säädetty (ks. kirjan s. 23).
Valmennuskurssiton kirjoitti:
Ke Touko 09, 2018 9:41 am
"Vuodesta 2016 alkaen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia etuuksia on maksettu myös kolmansiin maihin lain 135 §:n nojalla."

yritin löytää tätä 135§ pykälää, mutta olen kehno ettimään. Tätä ei taidettu mainita kirjassa vai mainittiinko, mikä on 135§?
Ei sitä sen tarkemmin kirjassa avata. Pykälä löytyy täältä. Erikseenhän tuossa ei kolmansista maista puhuta mitään, mutta aiemmin pykälässä oli rajaus, jonka mukaan korvaus maksetaan vain EU-jäsenvaltioon. Nyt siinä vain todetaan, että "Korvaus maksetaan vakuutuslaitoksen kustannuksella korvauksensaajan ilmoittamalle tilille."

Vanhus
Viestit: 4
Liittynyt: Ke Touko 09, 2018 9:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Vanhus » Ke Touko 09, 2018 9:11 pm

S.78: ”toisessa jäsenvaltiossa annetun välttämättömän hoidon kustannuksista vastaa ST-asetuksen 27.4 artiklan mukaan hoitoa saaneen hlön asuinjäsenvaltion toimivaltainen laitos.” Olenko todella mennyt sekaisin, kun mielestäni asetuksen ko. artiklassa sanotaan: ” Jollei 5 kohdassa toisin säädetä, 1–3 kohdassa tarkoitettujen luontoisetuuksien kustannuksista vastaa toimivaltainen laitos, joka on vastuussa eläkkeensaajalle hänen asuinjäsenvaltiossaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista.” Eli ensinnäkään ei puhuta kaikista, vaan ainoastaan eläkkeensaajista, ja heidänkin kohdallaan muuta kuin mitä Kotkas kirjoittaa? Ja siis mikä laitos nyt siis vastaa niistä samperin välttämättömän hoidon kustannuksista?! :shock:

Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Petsamo » Ke Touko 09, 2018 9:21 pm

Sain nyt itseni solmuun tuon ennakkoluvallisen hoidon korvattavuuden kanssa :D

s. 80
"...toisessa jäsenvaltiossa saadusta hoidosta terveydenhuollon palveluista syntyneistä kustannuksista vastaa täysimääräisesti luvan myöntänyt laitos."

"...jos ennakkoluvan saanut henkilö joutuu itse maksamaan toisessa jäsenvaltiossa saamastaan hoidosta, niin myös tuolloin hänellä on oikeus saada korvausta maksamistaan kustannuksista. Korvauksista kuiten vähennetään ne maksut jotka eivät ole lainkaan korvattavia henkilön asuinjäsenvaltiossa"

Eli ymmärränkö oikein, että näissä tapauksissa ainut ero on että JOS käy huono tuuri ja joudut maksamaan paikan päällä hoidon kustannukset, niin silloin Kela voi olla korvaamatta esim. asiakasmaksun, mitä ei Suomessakaan korvata. Ylemmässä tapauksessa myös tämäkin korvataan, eli potilas ei ns. näe laskua ollenkaan, eikö?

Mutta sitten jotenkin menee hassuksi tuon raja ylittävän terveydenhuollosta annetun lain osalta; "ennakkoluvan saaneella potilaalla on oikeus saada korvausta enintään siihen määrään saakka, mitä vastaava hoidon kustannus olisi maksanut hänen kotikuntansa julkisessa terveydenhuollossa."

Eli siis, täh. Eihän Suomessa potilas maksa tosiaan kuin ne asiakasmaksut tms, ja nekin tuossa ylemmässä mainitaan vähennettävän. Mitä siis oikeastaan korvataan? Vai tarkoittaako tämä enemmänkin niitä esim. jos leikkaus, lääkärinpalkkiot tms. maksaa 5000e Ruotsissa ja Suomessa 4500€, eli sellaisia maksuja mitä normaalisti et potilaana Suomessa joudu miettimään.

En tiedä saako tästä selityksestä mitään koppia mutta jos joku viisaampi pystyy valaisemaan, olisin iki-kiitollinen :shock: :D

Bimbo96
Viestit: 9
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2018 12:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Bimbo96 » To Touko 10, 2018 5:11 pm

Kysymykset koskevat oikeutta hakeutua hoitoon toiseen jäsenvaltioon. (s.79-85). Kiitos jo tässä vaiheessa kaikista aiemmista supervastauksista!

s.81-83 on kerrottu EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Sen mukaan jäsenvaltio voi edellyttää ennakkolupaa, jos henkilö on hakeutumassa sairaalahoitoon toiseen jäsenvaltioon, mutta ennakkolupaa ei saisi edellyttää, jos henkilö hakeutuu ei-sairaalahoitoon. Ei-sairaalahoidon kohdalla kotijäsenvaltion olisi maksettava korvauksia henkilölle "kotijäsenvaltion korvaustaksojen mukaan" eli käsittääkseni juuri sillä tavalla kuin esim s.80 Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaan korvataan.

1) Miten tämä EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntö sitoo jäsenvaltioita? Eli voiko kokeessa vetää johtopäätöksen, että jäsenvaltio menettelee tässä EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti?

2) Käytetäänkö potilasdirektiiviä siis vain tilanteissa, joissa henkilö haluaisi sairaalahoitoon muualle mutta ei saisi ennakkolupaa? Miksi kukaan hakeutuisi ei-sairaalahoitoon muualle ja vaatisi korvauksia sairausvakuutuslain sairaanhoitokorvauksien (potilasdirektiivin perusteella) mukaisesti, jos EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella henkilö voisi saada ihan "normikorvaukset".

3) Onko sanoilla "ratkaisukäytäntö" ja "oikeuskäytäntö" eroa? Siis niiden merkityksellä.

Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Otava » To Touko 10, 2018 5:37 pm

cacadada kirjoitti:
Ke Touko 09, 2018 8:47 am
Velvoiteoikeuden, rikosoikeuden ja vastaustekniikan topiceissa on multa pari kysymystä. Onko mahiksia saada niihin vastaukset muilta vastuuhenkilöitä ennen koetta? (Tää on ainoa, joka on aktiivisena, siksi kyselen täällä. ;) )
Olen hätyyttänyt muita :)

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » To Touko 10, 2018 6:21 pm

Vanhus kirjoitti:
Ke Touko 09, 2018 9:11 pm
S.78: ”toisessa jäsenvaltiossa annetun välttämättömän hoidon kustannuksista vastaa ST-asetuksen 27.4 artiklan mukaan hoitoa saaneen hlön asuinjäsenvaltion toimivaltainen laitos.” Olenko todella mennyt sekaisin, kun mielestäni asetuksen ko. artiklassa sanotaan: ” Jollei 5 kohdassa toisin säädetä, 1–3 kohdassa tarkoitettujen luontoisetuuksien kustannuksista vastaa toimivaltainen laitos, joka on vastuussa eläkkeensaajalle hänen asuinjäsenvaltiossaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista.” Eli ensinnäkään ei puhuta kaikista, vaan ainoastaan eläkkeensaajista, ja heidänkin kohdallaan muuta kuin mitä Kotkas kirjoittaa? Ja siis mikä laitos nyt siis vastaa niistä samperin välttämättömän hoidon kustannuksista?! :shock:
Asetuksen 27 artikla tosiaan koskee eläkkeensaajia, ja kirja on tässä kohtaa vähän epäselvä. Kirjan sisältö on kuitenkin ainoa jolla valintakokeessa on merkitystä, joten unohda muu. Kirjan mukaan toisessa jäsenvaltiossa annetun välttämättömän hoidon kustannuksista vastaa hoitoa saaneen henkilön asuinjäsenvaltion toimivaltainen laitos, ja näin tämä siis kokeessa menee.

cacadada
Viestit: 12
Liittynyt: Ke Helmi 19, 2014 8:15 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja cacadada » To Touko 10, 2018 6:28 pm

Otava kirjoitti:
To Touko 10, 2018 5:37 pm
cacadada kirjoitti:
Ke Touko 09, 2018 8:47 am
Velvoiteoikeuden, rikosoikeuden ja vastaustekniikan topiceissa on multa pari kysymystä. Onko mahiksia saada niihin vastaukset muilta vastuuhenkilöitä ennen koetta? (Tää on ainoa, joka on aktiivisena, siksi kyselen täällä. ;) )
Olen hätyyttänyt muita :)
Kiitos! Velvoiteoikeudesta tuli vastaukset. ;)

janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne » To Touko 10, 2018 6:43 pm

Petsamo kirjoitti:
Ke Touko 09, 2018 9:21 pm
s. 80
"...toisessa jäsenvaltiossa saadusta hoidosta terveydenhuollon palveluista syntyneistä kustannuksista vastaa täysimääräisesti luvan myöntänyt laitos."

"...jos ennakkoluvan saanut henkilö joutuu itse maksamaan toisessa jäsenvaltiossa saamastaan hoidosta, niin myös tuolloin hänellä on oikeus saada korvausta maksamistaan kustannuksista. Korvauksista kuiten vähennetään ne maksut jotka eivät ole lainkaan korvattavia henkilön asuinjäsenvaltiossa"

Eli ymmärränkö oikein, että näissä tapauksissa ainut ero on että JOS käy huono tuuri ja joudut maksamaan paikan päällä hoidon kustannukset, niin silloin Kela voi olla korvaamatta esim. asiakasmaksun, mitä ei Suomessakaan korvata. Ylemmässä tapauksessa myös tämäkin korvataan, eli potilas ei ns. näe laskua ollenkaan, eikö?
Ekassa tapauksessa - näin ainakin olen käsittänyt - maksat paikallisen asiakasmaksun itse suoraan hoitoa antavalle taholle.

Petsamo kirjoitti:
Ke Touko 09, 2018 9:21 pm
Mutta sitten jotenkin menee hassuksi tuon raja ylittävän terveydenhuollosta annetun lain osalta; "ennakkoluvan saaneella potilaalla on oikeus saada korvausta enintään siihen määrään saakka, mitä vastaava hoidon kustannus olisi maksanut hänen kotikuntansa julkisessa terveydenhuollossa."

Eli siis, täh. Eihän Suomessa potilas maksa tosiaan kuin ne asiakasmaksut tms, ja nekin tuossa ylemmässä mainitaan vähennettävän. Mitä siis oikeastaan korvataan? Vai tarkoittaako tämä enemmänkin niitä esim. jos leikkaus, lääkärinpalkkiot tms. maksaa 5000e Ruotsissa ja Suomessa 4500€, eli sellaisia maksuja mitä normaalisti et potilaana Suomessa joudu miettimään.
Tällä tarkoitetaan juuri noita maksuja, joita henkilö itse ei joudu pähkäilemään. Kirjassa viitataan rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 14 §:ään vähintäänkin epätarkasti ja kirjoittajan omin sanoin. Todellisuudessa tuossa ei tulisi puhua maksamisesta, vaan oikeampi lainaus kuuluisi seuraavasti: "ennakkoluvan saaneella potilaalla on oikeus saada korvausta enintään siihen määrään saakka, mitä vastaavan hoidon kustannus olisi ollut julkisessa terveydenhuollossa henkilön kotikunnassa tai siinä kuntayhtymässä, johon henkilön kotikunta kuuluu. Vastaavan hoidon kustannuksella tarkoitetaan sitä kustannusta, joka terveydenhuoltolain 58 §:n perusteella perittäisiin toisesta kunnasta olevan henkilön kotikunnalta tai hoidon järjestämisestä vastuussa olevalta kuntayhtymältä.". Ja terveydenhuoltolain 58 §:ssä säädetään nimenomaan niistä kustannuksista, joita kunnat perivät toisiltaan.

Paitsi asiallisesti, on tuo kohta älytön myös kielellisesti. "Kustannus olisi maksanut"?

Vastaa Viestiin