Varjovalmennus.fi

Tähän ketjuun keskustelu ja kysymykset liittyen Janne Salmisen Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni -kirjaan.

Pian kirja luettu kahdesti ja onpa hankalasti luettava ja ymmärrettävä kirja. Tähän menee aikaa noin kaksi kertaa enemmän kuin muiden kirjojen lukemiseen läpi.

Oon alkanut lukiessa epäillä vahvasti, että kirjan kirjoittajan äidinkieli ei voi olla suomen kieli
s. 17, uuden kappaleen kolmas rivi : pitäisikö toisen sanan "suomalaisessa" tilalla olla Suomessa? Vai mitä tuossa yritetään kertoa?
s. 19, irtonainen ennakkoratkaisupyyntökappale : Mitähän mahdetaan tarkoittaa "Ennakkoratkaisupyyntö voi koskea myös Euroopan unionin oikeuden."

pilikullinen kirjoitti: ↑Ma Huhti 15, 2019 7:25 pms. 17, uuden kappaleen kolmas rivi : pitäisikö toisen sanan "suomalaisessa" tilalla olla Suomessa?

Pitäisi olla. Tai sitten siinä pitäisi lukea "suomalaisessa oikeusjärjestyksessä" tms., mutta se olisi kielellisesti vähän tökeröä.

pilikullinen kirjoitti: ↑Ma Huhti 15, 2019 7:25 pms. 19, irtonainen ennakkoratkaisupyyntökappale : Mitähän mahdetaan tarkoittaa "Ennakkoratkaisupyyntö voi koskea myös Euroopan unionin oikeuden."

Hyvä kysymys. Jos pitäisi arvata, sanoisin että siitä puuttuu sana "pätevyyttä". EU-säädösten tulkinta ja pätevyys ovat ne kaksi asiaa, joita ennakkoratkaisupyynnöt voivat koskea. Kansallinen tuomioistuin ei siis voi itse todeta, että esimerkiksi EU-asetus on vaikkapa perussopimusten vastainen, vaan tältä osin toimivalta on EU-tuomioistuimella. Tällaiset ennakkoratkaisupyynnöt ovat selvästi harvinaisempia, yleensä kyse on tuosta tulkinnasta.

Tämänkaltaiset sekoilut valintakoekirjoissa eivät valitettavasti ole mitään uutta...

Avataan tänne ennakoivasti paria kirjassa käytettyä termiä, jotka monelle saattavat olla uusia ja joita ei kirjassa selitetä. Tämä siis vain taustatiedoksi. Sivulla 37 todetaan, että Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen tapahtui blankettilailla, jota täydennettiin asiasisältöisellä harmonisointilainsäädännöllä.

Blankettilait liittyvät Suomessa noudatettavaan tapaan saattaa kansainväliset sopimukset voimaan. Tässä on taustalla se, että Suomessa kansainväliset sopimukset eivät vielä pelkällä hyväksymisellä ole kansallisesti sovellettavia, vaan ne pitää erikseen saattaa osaksi kansallista oikeusjärjestystä. Toisin sanoen, Suomessa noudatetaan dualistista järjestelmää (mihin viitataan sivulla 39). Tuo kansallinen voimaansaattaminen tapahtuu niin, että eduskunta säätää ns. blankettilain, jossa ei ole varsinaisia säännöksiä, vaan jossa viitataan kyseiseen sopimukseen. Esimerkiksi tuo kirjassa mainittu Euroopan ihmisoikeussopimusta koskeva blankettilaki näyttää tältä. Tuo lain 2 §:ssä viitattu asetus puolestaan on tällainen. Tämä voi kuulostaa vähän sekavalta ja/tai oudolta, mutta tässä tosiaan riittää, että ymmärtää, että tämä on tapa saattaa sopimukset osaksi suomalaista oikeusjärjestystä.

Asiasisältöisellä harmonisointilainsäädännöllä puolestaan tarkoitetaan sellaista lainsäädäntöä, jolla suomalaista lainsäädäntöä muutettiin vastaamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia. Eli otetaan täysin keksitty ja vähän karkeanpuoleinen, mutta toivottavasti ainakin suoraviivainen esimerkki: kuvitellaan, että Suomessa olisi ollut voimassa rangaistuksena kidutus. Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää kidutuksen, eli Suomen olisi tullut saattaa lainsäädäntö tältä osin linjaan ihmisoikeussopimuksen kanssa, eli kieltää kidutus. Tämä lakimuutos olisi ollut tätä harmonisointilainsäädäntöä (ts. sillä harmonisoitaisiin eli saatettaisiin yhdenmukaiseksi suomalainen lainsäädäntö ja ihmisoikeussopimus).

Hei!

Tuleeko tähänkin samankaltaiset Power Point-diat näkyviin kuin oikeusteorian kirjan sisältöön?

anni1111 kirjoitti: ↑La Huhti 20, 2019 8:56 pm Tuleeko tähänkin samankaltaiset Power Point-diat näkyviin kuin oikeusteorian kirjan sisältöön?

Jonkinlaiset todennäköisesti kyllä.

Voisiko joku avata mulle Maastrichin sopimuksen, Nizzan sopimuksen, Amsterdamin sopimuksen ja oliko vielä joku muu? Menee päässä ihan sekaisin enkä ymmärrä yhtään

Emmimmi kirjoitti: ↑Su Huhti 21, 2019 3:51 pm Voisiko joku avata mulle Maastrichin sopimuksen, Nizzan sopimuksen, Amsterdamin sopimuksen ja oliko vielä joku muu? Menee päässä ihan sekaisin enkä ymmärrä yhtään

Teen näistä jonkinmoisen yhteenvedon tunneille, joilla kirjaa käsitellään, ja laitan sen foorumillekin jakoon. Sillä välin kannattaa lukaista vaikkapa Eurooppatiedotuksen sivuilta vähän EU:n kehityksestä, tuossa jonkin verran myös noihin sopimuksiin viitataan. Myös EU:n sivuilta löytyy tietoa perussopimuksista, joskin suht. tiiviisti.

Hei!

Voisiko joku avata hieman tuota Poikkeuslain määritelmää. Joissain kohdissa kirjoitetaan, että poikkeuslaki säädetään perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja toisaalla, että poikkeuslaki säädettiin supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Esimerkiksi s. 17: "Vuonna 1994 solmittu ja ratifioitu sopimus, joka koskee Suomen liittymistä Euroopan unioniin, saatettiin suomalaisessa voimaan poikkeuslain muodossa säädetyllä lailla Suomen liittymisestä Euroopan unioiniin (1540/1994). Liittymissopimuksen ja sen tarkoittamien perussopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset tulivat siis niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä osaksi Suomen oikeusjärjestystä."