Materiaalipaketti

[Opiskelija97]

Tehtävässä 14 ykköskohdassa oikeiksi vastauksiksi on annettu A ja B. Missä kohtaa kirjaa sanotaan, että sosiaaliturva-asetuksen eläke-etuuksia koskevien säännösten mukaan tilanteessa, jossa henkilö on oikeutettu saamaan eläkettä kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta kustannukset jaetaan asianomaisten jäsenvaltioiden kesken?

[Opiskelija97]

Tehtävässä 15 eli Pirjon eläketehtävässä todetaan mallivastauksessa laskukaavojen osalta esim. Suomen osalta näin: teoreettinen määrä x (31/46). Miksi tuossa kerrotaan teoreettisella määrällä tuo 31/46, kun kirjan s. 38 sanotaan näin: "Pro rata -eläkkeen etuuden määrä saadaan laskemalla ensin eläke-etuuden teoreettinen määrä. Sen jälkeen teoreettinen määrä JAETAAN eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärällä ja kerrotaan kyseisessä jäsenvaltiossa täyttyneiden vakuutuskausien määrällä.

Itse olisin laittanut laskukaavan kirjan avulla siis näin esim. Suomen osalta: (Teoreettinen määrä / 46) x 31.

Olenko ymmärtänyt jotain väärin, vai miksi tuo laskukaava on mielestäni erilainen?

[janne]

Tehtävässä 15 eli Pirjon eläketehtävässä todetaan mallivastauksessa laskukaavojen osalta esim. Suomen osalta näin: teoreettinen määrä x (31/46). Miksi tuossa kerrotaan teoreettisella määrällä tuo 31/46, kun kirjan s. 38 sanotaan näin: "Pro rata -eläkkeen etuuden määrä saadaan laskemalla ensin eläke-etuuden teoreettinen määrä. Sen jälkeen teoreettinen määrä JAETAAN eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärällä ja kerrotaan kyseisessä jäsenvaltiossa täyttyneiden vakuutuskausien määrällä.

Itse olisin laittanut laskukaavan kirjan avulla siis näin esim. Suomen osalta: (Teoreettinen määrä / 46) x 31.

Olenko ymmärtänyt jotain väärin, vai miksi tuo laskukaava on mielestäni erilainen?

Tuossa on käytetty kirjan s, 39 taulukon muotoa, molemmat laskutavat johtavat samaan lopputulokseen: oletetaan että teoreettisen eläkkeen määrä on 1 000 euroa. 1000 e x (31/46) = 673,91 e. Vaihtoehtoisesti (1000 / 46) x 31 = 673,91 e.

[Veera94]

Heips!

Tehtävä numero 14 kakkoskohta. Eli kun väitteenä on että "Suomen ei tarvitse maksaa takuueläkettä Suomen ulkopuolella asuville henkilöille". Ja tähän vastauksena on että tämä on totta. Niin kirjassahan lukee että takuueläkettä voi saada ulkomaille korkeintaan vuoden mittaisen määräaikaisen oleskelun ajan.

Niin perustuuko tuo kysymyksen oikea vastaus siis siihen, että Suomen ei TARVITSE maksaa takuueläkettä ulkomaille, mutta sitä VOIDAAN maksaa vuoden ajan? Kun ymmärrän kirjasta että pääsääntö on se, että ei makseta ulkomaille, mutta poikkeus olisi se että jos henkilö asuu alle vuoden ulkomailla, niin sitä takuueläkettä maksetaan sen alle vuoden ajan.

Saako Suomi siis päättää että maksaako sitä takuueläkettä ulkomailla alle vuoden asuvalle suomalaiselle vai onko sitä pakosti maksettava esim. 8kk ulkomailla asuvalle takuueläkkeeseen muutoin oikeutetulle suomalaiselle?

[vuoriszi]

Hei!
Tehtävä 14, ykköskohdan B vastaus. Mietin tässä, että miten henkilön hakemus voi olla evätty väärin perustein, jos hän ei ole (tehtävänannon mukaan, samassa lauseessa) koskaan sitä pyytänyt? Kirjassa s 82 puhutaan minun ymmärtääkseni tilanteesta, jossa hlö on hakeutunut hoitoon ilman ennakkolupaa (itse sanoisin, että hän on sitä todennäköisesti hakenut, mutta se oli evätty), koska se oli evätty... Ja se oli evätty väärin perustein. Vai miten tää nyt meni?!

[Petsamo]

Moikka, vielä tehtävän 15 mallivastauksesta;
"Pirjo voi toimittaa eläkehakemuksen Suomessa työeläkeyhtiölleen tai Kelalle, joka on yhteydessä Ranskan ja Norjan eläkelaitoksiin. (1 p.) (s. 37)"

Kirjan tuossa kohdassa ei kuitenkaan mainita kuin toimivaltaiset sosiaaliturvalaitokset. Yleensä kirjassa ollaan viitattu
Suomen osalta vain Kelaan. Eli ovatko työeläkeyhtiöt ja täten myös työttömyykassat (s.6) toimivaltaisia sosaaliturvalaitoksia?

[Lotta]

Tehtävässä 14 ykköskohdassa oikeiksi vastauksiksi on annettu A ja B. Missä kohtaa kirjaa sanotaan, että sosiaaliturva-asetuksen eläke-etuuksia koskevien säännösten mukaan tilanteessa, jossa henkilö on oikeutettu saamaan eläkettä kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta kustannukset jaetaan asianomaisten jäsenvaltioiden kesken?

Hei!
Tällä kohdalla viitataan lähinnä sivulla 37 selostettuun yleiseen periaatteeseen jonka mukaan kukin jäsenvaltio vastaa kokonaiseläkkeen siitä suhteellisesta osuudesta joka ansaittu kyseisessä jäsenvaltiossa.

[pilikullinen]

Siis missä kohdassa 10. tehtävässä tulee ilmi, että "Annika on huolimattomalla liikennesääntöjen noudattamisella"... Onhan se voinut olla tehtävän kuvauksen mukaan myös Kalle, joka tässä on ollut huolimaton? Mallivastauksessa kuitenkin puhutaan Annikan aiheuttaneen törmäyksen

[janne]

Moikka, vielä tehtävän 15 mallivastauksesta;
"Pirjo voi toimittaa eläkehakemuksen Suomessa työeläkeyhtiölleen tai Kelalle, joka on yhteydessä Ranskan ja Norjan eläkelaitoksiin. (1 p.) (s. 37)"

Kirjan tuossa kohdassa ei kuitenkaan mainita kuin toimivaltaiset sosiaaliturvalaitokset. Yleensä kirjassa ollaan viitattu
Suomen osalta vain Kelaan. Eli ovatko työeläkeyhtiöt ja täten myös työttömyykassat (s.6) toimivaltaisia sosaaliturvalaitoksia?

Haa, hyvä huomio. Tässä on tehtävänlaatija mennyt vähän vipuun ja käyttänyt myös kirjan ulkopuolista tietoa. Todellisuudessa eläkettä voi siis hakea yhdellä ja samalla hakemuksella, jonka voi toimittaa mihin tahansa kotimaiseen eläkelaitokseen (Kelan ja työeläkeyhtiöiden lisäksi itse asiassa myös Eläketurvakeskukselle). Tässä oli kyse nimenomaan eläkkeestä, joten työttömyyskassat eivät liity tähän. Nekin kyllä voivat toimivaltaisia laitoksia olla, jos kyse on ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Huomiosi siitä että yleensä on viitattu vain Kelaan on täysin oikea, suurimmassa osassa etuuksia näin onkin.

[Lotta]

Hei!
Tehtävä 14, ykköskohdan B vastaus. Mietin tässä, että miten henkilön hakemus voi olla evätty väärin perustein, jos hän ei ole (tehtävänannon mukaan, samassa lauseessa) koskaan sitä pyytänyt? Kirjassa s 82 puhutaan minun ymmärtääkseni tilanteesta, jossa hlö on hakeutunut hoitoon ilman ennakkolupaa (itse sanoisin, että hän on sitä todennäköisesti hakenut, mutta se oli evätty), koska se oli evätty... Ja se oli evätty väärin perustein. Vai miten tää nyt meni?!

Hei
Tässä oli näköjään kyseessä tehtävänlaatijan huolimattomuus. Kirjan kohta oli tosiaan sellainen kuten sen selostit. Korjataan asia pakettiin.