Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

[janne]

s.43 kun on tuo esimerkki kansallisten päällekkäisyyssäännösten soveltamisesta tilanteissa, joissa on kyse keskenään erilaisten päällekkäisten etuuksien yhteensovittamisesta. Itsenäisen etuuden kohdalta en ymmärrä tuota esimerkkiä.

Ensin esitetään sääntö: "laskettaessa päällekkäisten erilaisten etuuksien itsenäisiä etuuksia kunkin jäsenvaltion sosiaaliturvalaitoksen tulee jakaa huomioon otettavien etuuksien määrät etuuksien lukumäärällä."
Mutta sitten tulee tuo esimerkki. En ymmärrä kohtaa "Jos tapaturmaeläkkeen määrä on vaikkapa 800 euroa, se jaetaan kahdella, koska huomioon otettavia etuuksia, joihin kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan, on kaksi (työeläke ja tapaturmaeläke).

Jos mentäisiin tuon aiemmin esitetyn säännön mukaan, eikö pitäisi ensin laskea yhteen työeläke ja tapaturmaeläke ja sitten vasta jakaa kahdella?

Kirja on tässä kohtaa epälooginen ja epäilen kyllä että tuossa kohtaa on virhe. Itse olen ymmärtänyt tämän menevän tuon kirjan esimerkin mukaan, eli että jos tapaturmaeläke vähennetään sekä jäsenvaltion A että jäsenvaltion B maksamasta työeläkkeestä, tapaturmaeläke jaetaan kahtia ja puolet vähentää jäsenvaltion A työeläkettä ja puolet jäsenvaltion B työeläkettä. Tuo suluissa oleva kohta ei mielestäni oikein voi mennä noin: oletetaan että tapaturmaeläkkeen lisäksi olisi kuvitteellinen kolmas etuus joka sekin vähennettäisiin samalla tavalla molempien jäsenvaltioiden työeläkkeestä. Tällöinhän etuuksia olisi tuon logiikan mukaan kolme, ja vähennettävän etuuden määrä pitäisi jakaa kolmella, mikä taas olisi vähintäänkin erikoista.

[janne]

1) s. 23 - Sosiaaliturva-asetuksen soveltamisala. "Yksittäisessä jäsenvaltiossa asuviin jäsenvaltion kansalaisiin, kansalaisuudettomiin henkilöihin ja pakolaisiin..." niin keitä nuo kansalaisuudettomat henkilöt ovat? Ymmärrän niin, että tuolla yksittäisessä jäsenvaltiossa asuvilla kansalaisille viitataan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisiin, onko näin?

Et sitten enempää kysymyksiä keksinyt kerralla?

No, asiaan: kansalaisuudettomia ovat henkilöt, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Tällainen tilanne voi olla seurausta monestakin eri tilanteesta, esimerkiksi maan hajoamisesta. Aiheesta lisää esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n sivuilla. Ja noin minäkin tuota ensimmäistä kohtaa luen, ts. jossakin jäsenvaltiossa asuva jonkin jäsenvaltion kansalainen.

2) s. 45 - Sivun alalaidassa kerrotaan, kuinka "ETA-jäsenyyden myötä työttömyysturvalain henkilöllinen soveltamisala laajeni vuonna 1994 kun vanha sosiaaliturva-asetus tuli Suomea velvoittavaksi" ja "jäsenyyden myötä Suomen tuli taata Suomessa asuville palkatuille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka olivat toisen jäsenvaltion kansalaisia, sekä heidän perheenjäsenilleen samat oikeudet kuin Suomen kansalaisillekin". Miten tämä muka oli ensimmäinen muutos, kun jo ennen EU-jäsenyyttä työttömyysedut olivat asumisperusteisia?

Vaikuttaa epäloogiselta kohdalta, joskaan en osaa varmasti sanoa mitä tässä on haettu takaa, en tunne noita vanhempia säännöksiä.

3) s. 47 - Kausien yhteenlaskemisen periaate työssäoloehtoon jos henkilö on työskennellyt Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä palkansaajana vähintään neljä viikkoa tai yrittäjänä vähintään neljä kuukautta. Eli tarkoittaako tämä sitä, että sivun 44 työssäoloehtojen mukaisesti palkansaajan tulee olla tuosta 26 kalenteriviikosta välittömästi neljä viikkoa ennen työttömyyttä töissä Suomessa ja loput 22 viikkoa voi olla toisesta jäsenvaltiosta (kunhan ovat 28 kuukauden sisällä)?

Kyllä. Edellytyksenä sille, että työssäoloehtoon lasketaan mukaan kausia muista jäsenvaltioista on, että henkilö on työskennellyt Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä palkansaajana vähintään neljä viikkoa tai yrittäjänä vähintään neljä kuukautta. Jos nämä täyttyvät, voidaan kausia ottaa huomioon muusta jäsenvaltiosta, ja niiden pitää yhdessä Suomessa työskentelyaikojen kanssa täyttää normaali työssäoloehto.

4) s.51 - Sosiaaliturva-asetuksen pääsääntönä on lex loci laboris ja 1. poikkeus siihen ovat rajatyöntekijät, jotka ovat jääneet kokonaan työttömiksi = ymmärrettävää. Tuota toista poikkeusta en kuitenkaan ymmärrä: "henkilöt, jotka työskentelevät muussa kuin asuinjäsenvaltiossaan, mutta jotka eivät kuitenkaan ole rajatyöntekijöitä - heillä on sitten valintaoikeus. Mutta eivätkö nuo muussa kuin asuinjäsenvaltiossaan elävät ei-rajatyöntekijät ole siis kaikki muut eu-kansalaiset, jolloin tuolla pääsäännöllä ei sitten ole mitään merkitystä, koska kaikki muut kuin kokonaan työttömiksi jääneet rajatyöntekijät menevät tuohon toiseen poikkeukseen? Vai mitä en nyt tästä ymmärrä

“Muussa kuin asuinjäsenvaltiossaan elävät”? Tarkoitatko työskentelevät? Tuo toinen poikkeus koskee nimenomaan sellaisia henkilöitä, jotka työskentelevät muualla kuin asuinjäsenvaltiossaan mutta jotka eivät ole rajatyöntekijöitä.

5) s. 55 - Luontoisetuuksina mainitaan sairaanhoitokorvaukset yksityisestä lääkärinpalkkiosta sekä yksityisen lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta. Tämän lisäksi luontoisetuuksina pidetään s. 59 mukaan varsinaisia terveydenhuollon palveluita (ja samalla myös toistetaan, että myös terveydenhuollon palveluiden kustannuksista maksettavat korvaukset, kuten esim. sairausvakuutuslain mukaiset sairaanhoitokorvaukset, ovat luontoisetuuksia). Ovatko siis kuitenkin myös sivulla 53 mainitut "loput" sairaanhoitokorvaukset, kuten lääkkeet jne + matkoista aiheutuvat kustannukset luontoisetuuksia vai VAAN nuo lääkärinpalkkio/tutkimus/hoito?

Lääkekorvaukset ovat, ja käsittääkseni myös matkakorvaukset on katsottu luontoisetuuksiksi.

6) s. 58 - Sairausetuuksista mainitaan maastavietävinä vain vanhempainpäivärahat (eli äitiys-, isyys- jne päivärahat). Eivätkö siis muut esim. sairauspäiväraha ole maastavietäviä?
Samalla sivulla myös mainitaan siitä, että 3. maan kansalaisilla oikeus työperusteiseen sairausetuuden saamiseen vaatii vähintään 4 kuukauden työskentelyn/oikeus myös säilyy vaikka työskentely loppuisikin jos on ollut vähintään 6 kuukautta työssä ja edelleen jatkaa oleskelua. Niin ovatko nuo siis VAIN 3. maan kansalaisia kohtaan olevia sääntöjä (jotka eivät kuulu sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan)? Eli sitten muille esim. EU-kansalaisille oikeus sairausetuuksiin tulee heti vaan työskentelyn perusteella, eikä vaadita mitään aikoja / ei kerrota jääkö oikeus vaikka menettää työpaikan?

On sairauspäivärahakin vaikka sitä ei tuossa vanhempainpäivärahojen yhteydessä erikseen mainitakaan. Myös se on sosiaaliturva-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettu rahaetuus.

Nuo mainitsemasi ovat kolmansien valtioiden kansalaisia erikseen koskevia poikkeuksia, EU-kansalaisten osalta sovelletaan sosiaaliturva-asetusta. Kuten kirjassa tuossa kohtaa mainitaankin, poikkeukset perustuvat yhdistelmälupadirektiiviin ja siksi niistä on pitänyt säätää erikseen kansallisesti (vrt. siis sosiaaliturva-asetus, jota sovelletaan sellaisenaan).

[cacadada]

Epäselvät kohdat:
s.23 Mitä tarkoitetaan”jälkeen elävillä”? Edunsaajan lapsiako?
s.25 Mitkä sosiaalihuoltoetuudet jäävät Suomen sosiaaliturva-asetuksen ulkopuolelle toimeentulotuen, yleisen asumistuen, opintotuen ja sotilasavustuksen lisäksi?
s.29 ”Sosiaaliturva-asetusta ei kuitenkaan sovelleta suoraan yksittäiseen jäsenvaltioon tulleisiin kolmannen maan kansalaisiin. ” Tarkoitetaanko tässä muuta tilannetta kuin työperäistä syytä?
s.38 Putosin kärryiltä kohdassa ”—ja kerrotaan kyseisessä valtiossa täyttyneiden vakuutuskausien määrällä.” Jos pro rata -eläkkeen tosiasiallinen määrä on A:ssa 4/40, kerrotaanko se vielä 4 vuodella eli 4/40 * 4? Toinen kysymys tähän liittyen: Jos A:ssa maksetaan 40 vuotta maassa asuneelle eläkettä 1 000 €, maksetaanko pro rata eläkettä tällöin s.39 esimerkin perusteella 4/40*1 000 € vai 16/40 * 1 000 € vai muu laskutapa?
s.42 Miten lasketaan tulevan ajan eläkkeen suhteellinen osuus? Laskuesimerkki?
s.53 Kuuluuko hammaslääkärin palkkio sairaanhoitokorvauksiin?
s.54 Missä kohtaa kirjassa on mainittu minimi vuosityötulon rajasta?
s.70 Miltä sivulta löytyy perhe-etuuksien maksuun liittyvät täytäntöönpanoasetuksessa määriteltyjä perusteita?
s.83 Potilaan kotijäsenvaltio on Suomi ja hän hakeutuu Espanjaan hoitoon. Suomessa hoito olisi maksanut 100 € ja Espanjassa maksoi 40 €. Korvaako Kela kirjassa mainitussa kohdassa erotuksen 60 € potilaalle, kun ennakkolupa myönnetään jälkikäteen? (Ei siis tosiasiallisten kulujen mukaan ja korvaus maksetaan potilaalleko?)

Kiitos tuhannesti!

[Petsamo]

Moikka,

Kysymys sivun 77 eläkkeensaajasta joka oikeutettu välttämättömään terveydenhuoltoon toisessa jäsenvaltiossa:
"sama oikeus välttämättömään terveydenhuoltoon on eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenellään, joka saa eläkettä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön perusteella ja hänellä on oikeus terveydenhuollon palveluihin jossakin näistä valtioista".

Missä tilanteessa eläkeläinen, joka saa eläkettä jostain jäsenvaltiosta ei muka olisi oikeutettu terveydenhuollon palveluihin eläkkettä maksavasta jäsenvaltiosta? Eikös luontoissuorituksiin ole oikeutettu niin asuin-kuin toimivaltaisessakin jäsenvaltiossa?

Samalla en oikein ymmärrä miksi esim. sivun 79 suomalaiseläkeläinen joutuu hakemaan ennakkolupaa asuinvaltionsa toimivaltaiselta laitokselta jos hän haluaa hakeutua suunniteltuun hoitoon Suomeen. Suomihan kerää eläkkeensaajalta sairausvakuutusmaksuja ja muutenkin kustantaa asuinvaltiolle korvaukset eläkeläisen heidän myöntämästä terveydenhuollosta?

Kiitos jos osaatte tätä eläkeläispulmaani yhtään selkeyttää

[Opiskelija97]

S. 57 sanotaan, että vanhempanpäivärahaan vaadittuun 180 päivän vakuutettuna oloon voidaan rinnastaa muissa jäsenvaltiossa kertyneet kaudet. Mitä tässä kohtaa tarkoitetaan vakuutettuna olemiselle? Jos pitää olla vakuutettuna 180 pv Suomessa, niin tarkoittaako tuo nyt sitten, että on pitänyt olla vaikka Ranskan sosiaaliturvalainsäädännön alainen tuon verran? En oikein tiedä ymmärränkö tätä oikein, kun kuulostaa oudolta, että vaaditaan 180 pv vakuutettuna oloa Suomessa mutta sitten jossain muussa jäsenvaltiossa vakuteettuna oloaika (mitä tämä sitten tarkoittaakaan tässä yhteydessä) voidaan rinnastaa tuohon vaadittuun aikaan.

[siljis]

Heippa vielä,
semmonen kysymys että sovelletaanko eläke-etuuksien pro rata-laskemistapaa sekä työ- että kansaneläkkeeseen vai vain kansaneläkkeeseen?

[janne]

s.23 Mitä tarkoitetaan”jälkeen elävillä”? Edunsaajan lapsiako?

Lapsia ja puolisoa.

s.25 Mitkä sosiaalihuoltoetuudet jäävät Suomen sosiaaliturva-asetuksen ulkopuolelle toimeentulotuen, yleisen asumistuen, opintotuen ja sotilasavustuksen lisäksi?

Tätä on käsitelty sivulla 26.

s.29 ”Sosiaaliturva-asetusta ei kuitenkaan sovelleta suoraan yksittäiseen jäsenvaltioon tulleisiin kolmannen maan kansalaisiin. ” Tarkoitetaanko tässä muuta tilannetta kuin työperäistä syytä?

Sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa muun kuin EU-jäsenvaltion kansalainen on tullut yhteen jäsenvaltioon ilman jonkinlaista yhteyttä - esim. työskentelyä - toiseen jäsenvaltioon. Sama asia on sanottu toisin saman sivun ensimmäisessä virkkeessä.

s.38 Putosin kärryiltä kohdassa ”—ja kerrotaan kyseisessä valtiossa täyttyneiden vakuutuskausien määrällä.” Jos pro rata -eläkkeen tosiasiallinen määrä on A:ssa 4/40, kerrotaanko se vielä 4 vuodella eli 4/40 * 4? Toinen kysymys tähän liittyen: Jos A:ssa maksetaan 40 vuotta maassa asuneelle eläkettä 1 000 €, maksetaanko pro rata eläkettä tällöin s.39 esimerkin perusteella 4/40*1 000 € vai 16/40 * 1 000 € vai muu laskutapa?

Ei, esimerkissäsi neljällä kerrotaan teoreettisen eläkkeen määrä joka on ensin jaettu 40:llä. 4/40 ei ole eläkkeen tosiasiallinen määrä, vaan vakuutuskausien suhdeluku, jolla teoreettisen eläkkeen määrä kerrotaan jotta saadaan pro rata -eläkkeen määrä kyseisen jäsenvaltion osalta. Katso lisää esim. tästä viestistä.

s.42 Miten lasketaan tulevan ajan eläkkeen suhteellinen osuus? Laskuesimerkki?

Tämä ei kuulu kirjan sisältöön. Riittää kun tietää, että samanlainen etuus voidaan vähentää jos toisesta jäsenvaltiosta moista maksetaan.

s.53 Kuuluuko hammaslääkärin palkkio sairaanhoitokorvauksiin?

Kuuluu.

s.54 Missä kohtaa kirjassa on mainittu minimi vuosityötulon rajasta?

Tarkoitatko että kuinka suuri tuo raja on? Sitä ei ole mainittu kirjassa (tänä vuonna se on 1 428 euroa vuodessa).

s.70 Miltä sivulta löytyy perhe-etuuksien maksuun liittyvät täytäntöönpanoasetuksessa määriteltyjä perusteita?

S. 70 ei viitata täytäntöönpanoasetukseen vaan sosiaaliturva-asetukseen (jos tarkoitat tuota viittausta 68 artiklan 1 kohtaan). Niitä perusteita on mainittu artiklaviittausta seuraavassa virkkeessä: palkkatyö tai ammatinharjoittaminen, eläkkeensaanti ja asuminen.

s.83 Potilaan kotijäsenvaltio on Suomi ja hän hakeutuu Espanjaan hoitoon. Suomessa hoito olisi maksanut 100 € ja Espanjassa maksoi 40 €. Korvaako Kela kirjassa mainitussa kohdassa erotuksen 60 € potilaalle, kun ennakkolupa myönnetään jälkikäteen? (Ei siis tosiasiallisten kulujen mukaan ja korvaus maksetaan potilaalleko?)

Kts. aiempi viesti samasta aiheesta.

[janne]

Kysymys sivun 77 eläkkeensaajasta joka oikeutettu välttämättömään terveydenhuoltoon toisessa jäsenvaltiossa:
"sama oikeus välttämättömään terveydenhuoltoon on eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenellään, joka saa eläkettä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön perusteella ja hänellä on oikeus terveydenhuollon palveluihin jossakin näistä valtioista".

Missä tilanteessa eläkeläinen, joka saa eläkettä jostain jäsenvaltiosta ei muka olisi oikeutettu terveydenhuollon palveluihin eläkkettä maksavasta jäsenvaltiosta? Eikös luontoissuorituksiin ole oikeutettu niin asuin-kuin toimivaltaisessakin jäsenvaltiossa?

Tässä on mielestäni kyse lähinnä oudosta muotoilusta kirjassa (jos tarkoitat tuota kirjan "jos hän saa..." -kohtaa joka tuossa siteeraamassasi kohdassa oli muuttunut "joka saa" -muotoon). Asetuksen 27 artiklassa ei siis ole moista jossittelua.

Samalla en oikein ymmärrä miksi esim. sivun 79 suomalaiseläkeläinen joutuu hakemaan ennakkolupaa asuinvaltionsa toimivaltaiselta laitokselta jos hän haluaa hakeutua suunniteltuun hoitoon Suomeen. Suomihan kerää eläkkeensaajalta sairausvakuutusmaksuja ja muutenkin kustantaa asuinvaltiolle korvaukset eläkeläisen heidän myöntämästä terveydenhuollosta?

Kirjassakin mainitaan että tuo perustuu EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. En tunne em. tapausta tarkemmin, mutta tämä voi olla esimerkiksi käytännön syistä näin, tuo eläkeläinen on tällöin samalla viivalla asuinvaltionsa muiden kansalaisten kanssa. Voisi olla vähän erikoista, jos henkilöt asetettaisiin tuolta osin eri asemaan yksin sen perusteella, miten kustannukset valtioiden kesken jakautuvat.

[janne]

S. 57 sanotaan, että vanhempanpäivärahaan vaadittuun 180 päivän vakuutettuna oloon voidaan rinnastaa muissa jäsenvaltiossa kertyneet kaudet. Mitä tässä kohtaa tarkoitetaan vakuutettuna olemiselle? Jos pitää olla vakuutettuna 180 pv Suomessa, niin tarkoittaako tuo nyt sitten, että on pitänyt olla vaikka Ranskan sosiaaliturvalainsäädännön alainen tuon verran? En oikein tiedä ymmärränkö tätä oikein, kun kuulostaa oudolta, että vaaditaan 180 pv vakuutettuna oloa Suomessa mutta sitten jossain muussa jäsenvaltiossa vakuteettuna oloaika (mitä tämä sitten tarkoittaakaan tässä yhteydessä) voidaan rinnastaa tuohon vaadittuun aikaan.

Tuota sillä käytännössä tarkoitetaan. Yhtä hyvin tuo pykälä voisi olla muotoiltu siten, että henkilön tulee olla ollut vakuutettuna Suomessa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa tai EU:n lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa 180 päivää. Kyse lienee siitä että tuo rinnastus on lisätty pykälään myöhemmin, ja tällöin ei ole tarvinnut muuttaa tuota alkuperäistä kohtaa, on vaan lisätty perään uusi virke.

[janne]

Heippa vielä,
semmonen kysymys että sovelletaanko eläke-etuuksien pro rata-laskemistapaa sekä työ- että kansaneläkkeeseen vai vain kansaneläkkeeseen?

Sekä että.