Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
-
- Viestit: 4
- Liittynyt: La Touko 05, 2018 10:26 pm
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Hei,
tätä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen solmua on monessa viestissä jo avattu, mutta jos kerran vielä.
Minä en ymmärrä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisiä edellytyksiä.
Yleinen edellytys on se, että päällekkäisyyksien ehkäiseminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltion oma lainsäädäntö edellyttää ulkomaan sosiaalietuuksien ja ulkomaantulojen huomioon ottamista. Ok, tähän asti olen mukana. Mutta sitten nuo erityiset edellytykset - en edes osaa kertoa mitä siinä en ymmärrä, se ei vain aukea. Eli mitkä ne päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisedellytykset ovat?
Kiitos! Tää sivu on mahtava!
tätä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen solmua on monessa viestissä jo avattu, mutta jos kerran vielä.
Minä en ymmärrä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisiä edellytyksiä.
Yleinen edellytys on se, että päällekkäisyyksien ehkäiseminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltion oma lainsäädäntö edellyttää ulkomaan sosiaalietuuksien ja ulkomaantulojen huomioon ottamista. Ok, tähän asti olen mukana. Mutta sitten nuo erityiset edellytykset - en edes osaa kertoa mitä siinä en ymmärrä, se ei vain aukea. Eli mitkä ne päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisedellytykset ovat?
Kiitos! Tää sivu on mahtava!
-
- Viestit: 4
- Liittynyt: La Touko 05, 2018 10:26 pm
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Ja vielä;
Mikä ero on sairaalan ulkopuolella annettavalla hoidolla (s.82), johon ei tarvita ennakkolupaa ja potilasdirektiivin mukaisella oma-aloitteisella hoitoon hakeutumisella, johon ei myöskään tarvita ennakkolupaa (s.83)? Ovatko nämä sama asia?
Mikä ero on sairaalan ulkopuolella annettavalla hoidolla (s.82), johon ei tarvita ennakkolupaa ja potilasdirektiivin mukaisella oma-aloitteisella hoitoon hakeutumisella, johon ei myöskään tarvita ennakkolupaa (s.83)? Ovatko nämä sama asia?
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Iso kiitos vastauksista! Jäi muutama kohta vielä hieman epäselväksi:
Miellän perheenjäseneksi lapset ja avo-/aviopuolison. Jäi ihmetyttämään, miksi samassa kohdassa on toistoa "edellä mainittujen perheenjäseniin ja jälkeen eläviin." Onko perheenjäsen-määritelmällä rajoituksia jossain kirjassa?
Eli ei ole muita tähän kuuluvia etuuksia mainittu muilla sivuilla? Jottei vaan jää jotain mainitsematta mahdollisessa koetehtävässä muilta sivuilta...
Joo, tarkoitin 1.kohdan viimeistä virkettä ("tässä tapauksessa perhe-etuuden--"). Eli sillä viitataan samalla sivulla oleviin 2-3.kohtiin (eläkesaaminen&asuminen)? Äh, sama asia on ripoteltu niin monelle eri sivulle... Aina on hyvä varmistaajanne kirjoitti: ↑La Touko 05, 2018 6:19 pmS. 70 ei viitata täytäntöönpanoasetukseen vaan sosiaaliturva-asetukseen (jos tarkoitat tuota viittausta 68 artiklan 1 kohtaan). Niitä perusteita on mainittu artiklaviittausta seuraavassa virkkeessä: palkkatyö tai ammatinharjoittaminen, eläkkeensaanti ja asuminen.
Kiitos - nyt selkeni! Maksoiko Belgia erotuksen Ranskalle vai potilaalle?janne kirjoitti: ↑La Touko 05, 2018 6:19 pmKts. aiempi viesti samasta aiheesta.cacadada kirjoitti: ↑La Touko 05, 2018 2:12 pm s.83 Potilaan kotijäsenvaltio on Suomi ja hän hakeutuu Espanjaan hoitoon. Suomessa hoito olisi maksanut 100 € ja Espanjassa maksoi 40 €. Korvaako Kela kirjassa mainitussa kohdassa erotuksen 60 € potilaalle, kun ennakkolupa myönnetään jälkikäteen? (Ei siis tosiasiallisten kulujen mukaan ja korvaus maksetaan potilaalleko?)
-
- Viestit: 11
- Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:13 pm
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Moi! Sellanen asia on jäänyt mietityttämään kun s.84 sanotaan "sairaanhoitokorvauksia koskevien yleisten säännösten mukaan korvausta ei makseta esimerkiksi asiakas-, hoitopäivä-, poliklinikka-, toimisto- tai muista vastaavista maksuista" s. 80 mainitaan näistä esimerkkinä vain asiakasmaksut ja s. 53 sanotaan "Korvausta ei makseta yksityisen terveydenhuollon hoitopäivä-, poliklinikka- tai toimistomaksuista" niin onko asia niin, että koskaan ei makseta sairaanhoitokorvauksia mistään noista s. 84 maksuista? Onko sillä merkitystä, että missä jäsenvaltiossa hoitoa on annettu?
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Ja sitten seuraava ihmettelyn aihe, s.32
"...kansaneläkkeen määrä suhteutettiin maassa asuttuihin vuosiin eli siirryttiin ns. Pro-rata-järjestelmään."
sivu 34
"jos oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kausien yhteenlaskemisen seurauksena, henkilöllä on tällöin oikeus vain sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti laskettuun pro-rata-eläkkeeseen."
Elikkäs onko Suomessa olemassa kaksi pro rata-järjestelmää, kansallinen ja sosiaaliturva-asetuksen, joissa eroavat laskutavat vai onko tämä nyt vain itsestäänselvän ääneen toteaminen, että pro rata-eläkkeessä lasketaan kausia yhteen
Kiitos!
"...kansaneläkkeen määrä suhteutettiin maassa asuttuihin vuosiin eli siirryttiin ns. Pro-rata-järjestelmään."
sivu 34
"jos oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kausien yhteenlaskemisen seurauksena, henkilöllä on tällöin oikeus vain sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti laskettuun pro-rata-eläkkeeseen."
Elikkäs onko Suomessa olemassa kaksi pro rata-järjestelmää, kansallinen ja sosiaaliturva-asetuksen, joissa eroavat laskutavat vai onko tämä nyt vain itsestäänselvän ääneen toteaminen, että pro rata-eläkkeessä lasketaan kausia yhteen
Kiitos!
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Tätä on avattu kirjassa sivulta 41 alkaen, mutta kirjassa oikeastaan hypätään kesken kaiken edellytysten avaamisesta siihen, miten noita sääntöjä sovelletaan. Mutta kokeillaan avata tuota vähän:sandraliisa kirjoitti: ↑La Touko 05, 2018 10:42 pm Minä en ymmärrä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisiä edellytyksiä.
Yleinen edellytys on se, että päällekkäisyyksien ehkäiseminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltion oma lainsäädäntö edellyttää ulkomaan sosiaalietuuksien ja ulkomaantulojen huomioon ottamista. Ok, tähän asti olen mukana. Mutta sitten nuo erityiset edellytykset - en edes osaa kertoa mitä siinä en ymmärrä, se ei vain aukea. Eli mitkä ne päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisedellytykset ovat?
Erityiset edellytykset riippuvat siitä, onko kyse samanlaisesta vai erilaisesta etuudesta. Tämä ratkeaa noiden s. 41 mainittujen kolmen ehdon (a-c) perusteella. Jos kyse on samanlaisista etuuksista, sovelletaan asetuksen 54 artiklaa (s. 42). Eli käytännössä tällöin päällekkäisyyssäännösten soveltamisen edellytyksenä on, että
- lasketaan itsenäistä etuutta JA
- itsenäisen etuuden määrä ei riipu vakuutus- tai asumiskausista TAI
- kyse on eläke-etuudesta, johon sisältyy tulevan ajan eläkkeen osa.
(Tässä kannattaa muistaa - kuten kirjassakin s. 42 huomautetaan - että pro rata -etuutta laskettaessa ei sovelleta päällekkäisyyssäännöksiä samalla tavalla, vaan siinä päällekkäisyys otetaan huomioon laskuissa).
Samanlaisten etuuksien osalta edellytykset ovat siis vielä verrattain selkeät. Toinen vaihtoehto on, että kyse on erilaisista etuuksista. Tällöin sovelletaan asetuksen 55 artiklaa, ja tässä kirja hyppää jo suoraan siihen, miten noita päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan. Eli tällöin edellytyksenä oikeastaan on vain, että jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää erilaisten etuuksien yhteensovittamista. Tällöin mennään sitten noiden s. 43 kuvattujen sääntöjen mukaan.
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Käytännössä kyllä. Tuossa s. 82 mainitaankin kotijäsenvaltion korvaustaksoista ja sivulla 84 mainitaan että sairaanhoitokorvaukset korvataan Kelan vahvistaman korvaustaksaluettelon mukaan, samat taksat siis.sandraliisa kirjoitti: ↑Su Touko 06, 2018 12:12 pm Mikä ero on sairaalan ulkopuolella annettavalla hoidolla (s.82), johon ei tarvita ennakkolupaa ja potilasdirektiivin mukaisella oma-aloitteisella hoitoon hakeutumisella, johon ei myöskään tarvita ennakkolupaa (s.83)? Ovatko nämä sama asia?
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Asetuksen johdanto-osan perusteella tuolla muotoilulla on haluttu kattaa tilanteet joissa jäsenvaltioissa voi olla eroavaisuuksia henkilöllisen soveltamisalan osalta. Eli tulkitsen tätä siten että tämä kattaisi sitten myös vaikkapa isovanhemmat jos jossain jäsenvaltiossa olisi säädetty isovanhemmille oikeus perhe-eläkkeeseen lapsenlapsen kuoleman jälkeen (tämä siis täysin hatusta vedetty esimerkki, tuskinpa tällaista on). Suomessa käsittääkseni kyse on lapsista ja puolisosta.cacadada kirjoitti: ↑Su Touko 06, 2018 12:35 pm Iso kiitos vastauksista! Jäi muutama kohta vielä hieman epäselväksi:
Miellän perheenjäseneksi lapset ja avo-/aviopuolison. Jäi ihmetyttämään, miksi samassa kohdassa on toistoa "edellä mainittujen perheenjäseniin ja jälkeen eläviin." Onko perheenjäsen-määritelmällä rajoituksia jossain kirjassa?
Onko niitä tullut muualla vastaan? En minä kirjaa sanasta sanaan osaa ulkoa Aihetta ei käsittääkseni käsitellä muualla kirjassa, joten tuskinpa?
Ah, pahoittelut, en huomannut tuota mainintaa täytäntöönpanoasetuksesta! Vastauksessani puhuin eri perusteista. Noita perhe-etuuden kustannusten jakoperusteita ole käsittääkseni kirjassa missään avattu.cacadada kirjoitti: ↑Su Touko 06, 2018 12:35 pmJoo, tarkoitin 1.kohdan viimeistä virkettä ("tässä tapauksessa perhe-etuuden--"). Eli sillä viitataan samalla sivulla oleviin 2-3.kohtiin (eläkesaaminen&asuminen)? Äh, sama asia on ripoteltu niin monelle eri sivulle... Aina on hyvä varmistaajanne kirjoitti: ↑La Touko 05, 2018 6:19 pmS. 70 ei viitata täytäntöönpanoasetukseen vaan sosiaaliturva-asetukseen (jos tarkoitat tuota viittausta 68 artiklan 1 kohtaan). Niitä perusteita on mainittu artiklaviittausta seuraavassa virkkeessä: palkkatyö tai ammatinharjoittaminen, eläkkeensaanti ja asuminen.
En tiedä (eikä tämä valintakokeen kannalta oikeastaan ole relevanttiakaan).
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Joo, jos kyse on Suomen lainsäädännön mukaisista korvauksista, noita s. 84 mainittuja ei korvata. Noilla kaikilla sivuilla puhutaan käytännössä samasta asiasta. Sillä ei ole merkitystä, missä jäsenvaltiossa hoito on annettu.emilia.salminen kirjoitti: ↑Su Touko 06, 2018 7:08 pm Moi! Sellanen asia on jäänyt mietityttämään kun s.84 sanotaan "sairaanhoitokorvauksia koskevien yleisten säännösten mukaan korvausta ei makseta esimerkiksi asiakas-, hoitopäivä-, poliklinikka-, toimisto- tai muista vastaavista maksuista" s. 80 mainitaan näistä esimerkkinä vain asiakasmaksut ja s. 53 sanotaan "Korvausta ei makseta yksityisen terveydenhuollon hoitopäivä-, poliklinikka- tai toimistomaksuista" niin onko asia niin, että koskaan ei makseta sairaanhoitokorvauksia mistään noista s. 84 maksuista? Onko sillä merkitystä, että missä jäsenvaltiossa hoitoa on annettu?
Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
Joo, tavallaan on: s. 32 viitataan kansaneläkelain mukaiseen suhteuttamiseen. Oletetaan että henkilö on asunut Suomessa vaikka tuon kirjan esimerkin mukaiset 20 vuotta ja EU:n ulkopuolella toiset 20 vuotta ja että hänellä on oikeus kansaneläkkeeseen Suomesta. Tällöin kansaneläkkeen määrä suhteutetaan Suomessa asuttuun aikaan yksinomaan kansaneläkelain mukaan. Tässä sosiaaliturva-asetus ei siis liity asiaan mitenkään.Petsamo kirjoitti: ↑Su Touko 06, 2018 7:16 pm Ja sitten seuraava ihmettelyn aihe, s.32
"...kansaneläkkeen määrä suhteutettiin maassa asuttuihin vuosiin eli siirryttiin ns. Pro-rata-järjestelmään."
sivu 34
"jos oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kausien yhteenlaskemisen seurauksena, henkilöllä on tällöin oikeus vain sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti laskettuun pro-rata-eläkkeeseen."
Elikkäs onko Suomessa olemassa kaksi pro rata-järjestelmää, kansallinen ja sosiaaliturva-asetuksen, joissa eroavat laskutavat vai onko tämä nyt vain itsestäänselvän ääneen toteaminen, että pro rata-eläkkeessä lasketaan kausia yhteen
Jos taas sama henkilö on asunut Suomessa 20 vuotta ja toisessa jäsenvaltiossa nuo toiset 20 vuotta, mennään sosiaaliturva-asetuksen mukaan.