Heippa!
jäin jumittamaan tiivistelmän sivulle 36 ja ulkoisvaikutuksiin. en oikeen hiffannut miksi yhteiskunnan rajakustannus on > kuin yksityinen rajakustannus? Vaikka käyrällä Q* eli yhteiskunnan kannalta optimi määrä vasemmalta luettuna alempana verrattuna markkinoiden tuottamaan määrään.
ulkoisvaikutukset
Re: ulkoisvaikutukset
Viittaat ilmeisesti vas. yl. kuvaan, jossa on negatiivinen ulkoisvaikutus tuotannossa, mitä kaivosesimerkkikin käsittelee.
Yhteiskunnan rajakustannus on yksityistä suurempi kullakin mahdollisella määrällä. Eli jos valitsemme kuviosta määräksi Q*, ja vertaamme tässä kohdassa yhteiskunnan rajakustannusta yksityiseen, niin ensinmainittu on korkeampi. Sama tulos saadaan myös, jos verrataan yht. ja yks. rajakustannusta määrän ollessa Q[m].
Ja miksi siis yhteiskunnan rajakustannus on yksityistä korkeampi? Koska yhteiskunnan rajakustannuksiin luetaan mukaan sekä yksityinen rajakustannus - after all, yrityshän on osa yhteiskuntaa - että tuotannosta kolmansille osapuolille aiheutuvien haittojen arvo. Näiden summa on suurempi kuin pelkkä yksityinen rajakustannus yksinään.
Kaivosesimerkissä, jos kaivos tuottaa vielä yhden kilon malmia, sen kustannukset kasvavat 5 euroa, mutta lisäksi aiheutuu muille ihmisille yhteensä 1 euron suuruinen haitta. Niinpä yhteiskunta kokonaisuutena kärsii 6 euron verran tuotannon kasvusta. Kannattaako tämä ylimääräinen malmikilo tuottaa, sen ratkaisemiseksi täytyy verrata yhteiskunnan rajahyötyä rajakustannukseen.
Selvensikö tämä asiaa?
t. Joose
Yhteiskunnan rajakustannus on yksityistä suurempi kullakin mahdollisella määrällä. Eli jos valitsemme kuviosta määräksi Q*, ja vertaamme tässä kohdassa yhteiskunnan rajakustannusta yksityiseen, niin ensinmainittu on korkeampi. Sama tulos saadaan myös, jos verrataan yht. ja yks. rajakustannusta määrän ollessa Q[m].
Ja miksi siis yhteiskunnan rajakustannus on yksityistä korkeampi? Koska yhteiskunnan rajakustannuksiin luetaan mukaan sekä yksityinen rajakustannus - after all, yrityshän on osa yhteiskuntaa - että tuotannosta kolmansille osapuolille aiheutuvien haittojen arvo. Näiden summa on suurempi kuin pelkkä yksityinen rajakustannus yksinään.
Kaivosesimerkissä, jos kaivos tuottaa vielä yhden kilon malmia, sen kustannukset kasvavat 5 euroa, mutta lisäksi aiheutuu muille ihmisille yhteensä 1 euron suuruinen haitta. Niinpä yhteiskunta kokonaisuutena kärsii 6 euron verran tuotannon kasvusta. Kannattaako tämä ylimääräinen malmikilo tuottaa, sen ratkaisemiseksi täytyy verrata yhteiskunnan rajahyötyä rajakustannukseen.
Selvensikö tämä asiaa?
t. Joose