Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
Rosie
Viestit: 9
Liittynyt: Su Touko 06, 2018 7:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Rosie »

Kiitos aijemmasta vastauksesta! Mieleeni tuli muutama kysymys lisää :)

1. Sivulla 43 esimerkissä alhaalla on toi esimerkki jossa jäsenvaltiosta A saatavasta eläkkeestä vähennetään 1/4 koska saa tapaturmaeläkettä. Mutta millä perusteella toi 1/4 lasketaan? Eikö sen pitäisi olla 1/3?

2. Sivulla 46 sanotaan että Suomessa asuminen ratkaistaan soveltamisalalain perusteella. Mutta sitten on lueteltu mitä Suomessa asuminen on tyttömyysturvalain perusteella. Onko jossain kohtaa kirjaa mainittu mitä ne soveltamisalalain perusteella olevat asumisen edellytykset on?

3. Ovatko terveydenhuoltojärjestelmä ja sairausvakuutusjärjestelmä kaksi ihan eri asiaa vai voiko niitä soveltaa keskenään jotenkin? Ja soveltuuko potilasdirektiivi molempiin? Olen kirjoittanut muistiinpanoihin, että Eu- oikeus on vaikuttanut suomen terveydenhuoltojärjestelmään mm. Niin että matkakustannukset tulivat korvattaviksi. Mutta sitten olen kirjoittanut saman asian muistiinpanoihini kansallisesta sairasvakuutusjärjestelmästä, että korvataan matkakustannukset. Eli pitääkö se näissä molemmissa paikkansa?
Viimeksi muokannut Rosie, Pe Touko 11, 2018 8:54 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
emilia.salminen
Viestit: 11
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:13 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja emilia.salminen »

Moi! s. 60 eläkeläisen ja hänen perheenjäsentensä oikeudesta luontoisetuuksiin yksi kysymys. Kohdassa 2 sanotaan, että mikäli eläkettä maksavia jäsenvaltioita on useita niin kustannukset maksaa se jäsenvaltio, jonka lainsäädännön alaisena henkilö on ollut pisimpään. Kohdassa 3 mainitaan vain, että kustannukset maksaa se jäsenvaltio, joka maksaa eläkettä, mutta ei puhuta mitään tilanteesta, jossa eläkettä maksavia jäsenvaltioita on useita. Olen aina kirjaa lukiessa ajatellut, että 2 ja 3 kohdassa asia määräytyy samalla tavoin, mutta kun mitään ei saisi olettaa niin pitääkö vaan luottaa kirjan tekstiin ja todeta, että siellä ei vaan sanota mitään asiasta, joten ei tarvitse tietää miten asia menisi, jos eläkettä maksavia jäsenvaltioita olisi useita?
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Otava »

janne kirjoitti: Ke Touko 09, 2018 8:14 pm
Bimbo96 kirjoitti: Ti Touko 08, 2018 4:16 pm 2) s. 26 sanotaan, että lääkinnällinen huolto ei kuulu asetuksen soveltamisalaan. Mitä lääkinnällisellä huollolla tarkoitetaan? S. 59 sanotaan, että "... se voi silti olla sosiaaliturva-asetuksen mukainen sairausetuus, jos tosiasiassa kyse on lääkinnällisestä tai kirurgisesta huollosta eli käytännössä terveydenhuollosta." Jokin tässä ei täsmää?
En ole tästä nyt aivan 100% varma, mutta spekuloidaan nyt kuitenkin (eriävät näkemykset tervetulleita :)). Kaivoin tuon tapauksen jossa EU-tuomioistuin noin on linjannut, siinä oli kyse tilanteesta jossa hollantilainen sairauskassa oli kieltäytynyt korvaamasta sairaala- ja lääkärikustannuksia henkilölle, jolle maksettiin työkyvyttömyysetuutta. Kansallisessa lainsäädännössä säädettiin että työkyvyttömyysetuus voi joissain tilanteissa sisältää myös tällaisia korvauksia. Eli järkeilisin tätä siten, että vaikka lääkinnällinen huolto ei kuulukaan asetuksen soveltamisalaan, asetuksen soveltamisalaan kuuluvat etuudet voivat sisältää myös sen kaltaisia elementtejä.
Itse tulkitsen niin, että lääkinnällinen huolto sosiaaliturva-asetuksessa tarkoittaa esim. lääkekorvauksia (joita Suomessa maksetaan kansallisen sairausvakuutuslain nojalla). Sen sijaan, kun EUT käytti ilmaisua 'lääkinnällinen huolto', se tarkoitti lääketieteellistä huoltoa, siis terveydenhuoltoa. Mutta tämä on pelkkä arvaus.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Otava »

Vava kirjoitti: Pe Touko 11, 2018 10:40 am Kirjan sivulla 69 kerrotaan että henkilön oikeus perhe-etuuksiin määräytyy toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti mutta että tuohon on poikkeus, nimittäin eläkkeensaajan oikeus perhe-etuuksiin määräytyy eläkettä maksavan jäsenvaltion lakien mukaan.

Jäi vähän hämäämään tuo toimivaltaisen jäsenvaltion käsite tuossa kohtaa. Jos henkilö on töissä niin toimivaltainen jäsenvaltio on työskentelyvaltio. Mutta eikö olekaan niin että jos henkilö saa eläkettä, niin toimivaltainen jäsenvaltio on se joka maksaa eläkettä? Siis jos henkilö asuu Ruotsissa mutta saa eläkettä Suomesta, onko toimivaltainen jäsenvaltio Suomi? Jos näin on, niin eihän tuossa pitäisi olla mitään poikkeusta vaan että toimivaltainen jäsenvaltio maksaa perhe-etuudet aina, oli sitten eläkkeellä tai ei. Onko ylipäätään olemassa mitään selkeää kaavaa toimivaltaisen jäsenvaltion määrittelyyn? Kiitti!
Eläkeläisten kohdalla toimivaltainen jäsenvaltio on pääsääntöisesti asuinjäsenvaltio. Eläke voidaan siis maksaa jostain toisestakin jäsenvaltiosta.

Toimivaltaisen valtion määrittelyyn ei kirjassa paljoa kiinnitetä huomiota, joten sitä ei tarvitse osata määrittää. Yleensä se on työskentelyvaltio tai viimeisin työskentelyvaltio, eläkeläisten kohdalla asuinjäsenvaltio. Kun kirjassa on kuitenkin mainittu poikkeuksia näihin pääsääntöihin, ne pitää opetella.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Otava »

Vanhus kirjoitti: Pe Touko 11, 2018 2:46 pm
Petsamo kirjoitti: Pe Touko 11, 2018 2:22 pm
Petsamo kirjoitti: Pe Touko 11, 2018 2:20 pm

Mä ajattelin tätä sen kautta kun kolmannen maan kansalainen hakee työviisumin Suomeen vaikka 2 vuodeksi, saa töitä 8kk ja sitten jää työttömäksi, niin hänellä on oikeus työttömyysturvaan.
Reppureissaajat esimerkiksi harrastaa tätä eikä heillä yleensä ole tarkoitus muuttaa Suomeen, vaan kun työviisumi loppuu niin lähdetään pois.

Tällöin ei voi katsoa että muuttaneet vakinaisesti asumaan, mutta oleskelu on laillista työviisumin perusteella ja he ovat tehneet töitä tarvittavan määrän (yhtäjaksoisen oleskelun aikana töissä väh 6kk) ja ilmoittautuessaan työttömiksi työnhakijoiksi vaikka etsiessään uutta työtä niin ovat oikeutettu työttömyysturvaan.

En tiedä auttaako mun ajatuksenjuoksu ketään muuta hahmottamaan tätä suoraan jäsenvaltioon tulleen 3.maiden asukkaiden asemaa ja oikeutta toimeentuloturvaan 😅
Ja korjatkaa jos mun ajatuksenjuoksu ei ensinnäkään voi pitää paikkaansa
Ja asuminen ja oleskelu eivät ymmärtääkseni ole synonyymejä tässä kirjassa
Ymmärrän kyllä, että asuminen ja oleskelu eivät ole samoja asioita, mutta kirjassa puhutaan kuitenkin ”yhdenjaksoisesta oleskelusta”. Eli silloin ei olisi poistunut välillä Suomesta. Eli jonkinlainen asuminen pitäisi olla järjestetty? Ja työviisumeita Suomessa ei ole olemassakaan, vaan pelkkiä oleskelulupia.
Petsamolla on oikea ajatuksenjuoksu tässä. Eli on pidettävä erillään eri määrittelyt:
- yhdenjaksoinen oleskelu tarkoittaa, että pääasiassa oleskelee Suomessa (tosiasiassa esim. lyhyet lomareissut eivät katkaise yhdenjaksoista oleskelua)
- asuminen soveltamisalalain nojalla tarkoittaa vakinaista asumista. Tässä yhtenä määrittävänä tekijänä on myös henkilön oma tarkoitus, eli onko tarkoitus palata kotimaahan vaikka vuoden kuluttua. Oleskeluluvan olemassaolo tai sen pituus ei yksin ratkaise asiaa, vaan kyse on kokonaisharkinnasta.
- henkilöllä, joka ei vakinaisesti asu Suomessa, voi silti olla täällä asunto, jossa hän arkikielen merkityksessä "asuu". Kuitenkin hänellä voi olla varsinainen koti muualla.

Eli esim. 6 kk työkeikalle Suomeen tullut venäläinen (joka ei ole asunut muussa EU-maassa), joka on saanut oleskeluluvan vuodeksi, mutta on ajatellut palata Venäjälle vuoden päästä, hänellä on Venäjällä varsinainen koti (jossa mahdollisesti hänen perheensä asuu), mutta Suomessa vuokra-asunto, jossa oleskelee täällä olonsa aikana voi työsopimuksensa loputtua saada työttömyystukea, jos hän edelleen oleskelee Suomessa.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Otava »

Rosie kirjoitti: Pe Touko 11, 2018 2:48 pm Kiitos aijemmasta vastauksesta! Mieleeni tuli muutama kysymys lisää :)

1. Sivulla 43 esimerkissä alhaalla on toi esimerkki jossa jäsenvaltiosta A saatavasta eläkkeestä vähennetään 1/4 koska saa tapaturmaeläkettä. Mutta millä perusteella toi 1/4 lasketaan? Eikö sen pitäisi olla 1/3?

2. Sivulla 46 sanotaan että Suomessa asuminen ratkaistaan soveltamisalalain perusteella. Mutta sitten on lueteltu mitä Suomessa asuminen on tyttömyysturvalain perusteella. Onko jossain kohtaa kirjaa mainittu mitä ne soveltamisalalain perusteella olevat asumisen edellytykset on?

3. Ovatko terveydenhuoltojärjestelmä ja sairausvakuutusjärjestelmä kaksi ihan eri asiaa vai voiko niitä soveltaa keskenään jotenkin? Ja soveltuuko potilasdirektiivi molempiin? Olen kirjoittanut muistiinpanoihin, että Eu- oikeus on vaikuttanut suomen terveydenhuoltojärjestelmään mm. Niin että matkakustannukset tulivat korvattaviksi. Mutta sitten olen kirjoittanut saman asian muistiinpanoihini kansallisesta sairasvakuutusjärjestelmästä, että korvataan matkakustannukset. Eli pitääkö se näissä molemmissa paikkansa?
1. Jäsenvaltiossa A asuttu aika on suhteutettava kaikkiin täyttyneisiin kausiin, ei jäsenvaltiossa B asuttuihin kausiin. Siis: 10v/(30+10v) = 10v/40v = 1/4.

2. Sivun 46 luettelo koskee sitä, kuka rinnastetaan Suomessa soveltamisalalain perusteella asuvaan henkilöön. Eli henkilöt, jotka on lueteltu tuon sivun kohdissa a)-c) eivät soveltamisalalain perusteella asuisi Suomessa (soveltamisalalain kriteereistä ks. s. 34), mutta heihin sovelletaan työttömyysturvalakia, koska heidät rinnastetaan Suomessa asuvaan henkilöön.

3. Terveydenhuoltojärjestelmään kuuluu terveydenhuollon palvelut (julkinen terveydenhuolto) ja yksityisen terveydenhuollon palveluista maksettavat korvaukset. Lisäksi korvauksia maksetaan matkakustannuksista, kun henkilö hakeutuu terveydenhuoltoon. Myös nämä korvaukset voidaan lukea terveydenhuoltojärjestelmään, vaikka kirjassa ei sitä suoraan sanota. Koska terveydenhuollon palveluista ja matkakustannuksista maksettavat korvaukset maksetaan sairausvakuutuslain nojalla, ne kuuluvat myös sairausvakuutusjärjestelmään. Lisäksi sairausvakuutusjärjestelmään kuuluu sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat ja muut s. 54 luetellut päivärahat. Eli terveydenhuoltojärjestelmä ja sairausvakuutusjärjestelmä ovat osin päällekkäisiä. EU-oikeus teki matkakustannuksista korvattavia myös silloin, kun henkilö hakeutuu hoitoon toiseen jäsenvaltioon. Matkakustannusten korvaaminen sinänsä perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, EU-oikeus ei velvoita tähän. EU-oikeus velvoittaa vain kohtelemaan matkakustannuksia, jos niitä kansallisen lainsäädännön nojalla maksetaan, samoin perustein riippumatta siitä, tapahtuuko matka kotimaassa vai ulkomailla. Eli nuo matkakustannukset, joihin olet viitannut terveydenhuollon ja sairausvakuutusjärjestelmän kohdalla, tarkoittavat samoja matkakustannuksia.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Otava »

emilia.salminen kirjoitti: Pe Touko 11, 2018 7:21 pm Moi! s. 60 eläkeläisen ja hänen perheenjäsentensä oikeudesta luontoisetuuksiin yksi kysymys. Kohdassa 2 sanotaan, että mikäli eläkettä maksavia jäsenvaltioita on useita niin kustannukset maksaa se jäsenvaltio, jonka lainsäädännön alaisena henkilö on ollut pisimpään. Kohdassa 3 mainitaan vain, että kustannukset maksaa se jäsenvaltio, joka maksaa eläkettä, mutta ei puhuta mitään tilanteesta, jossa eläkettä maksavia jäsenvaltioita on useita. Olen aina kirjaa lukiessa ajatellut, että 2 ja 3 kohdassa asia määräytyy samalla tavoin, mutta kun mitään ei saisi olettaa niin pitääkö vaan luottaa kirjan tekstiin ja todeta, että siellä ei vaan sanota mitään asiasta, joten ei tarvitse tietää miten asia menisi, jos eläkettä maksavia jäsenvaltioita olisi useita?
Jouduin tarkistamaan tämän asetuksesta, joten tätä tietoa ei pitäisi tarvita pääsykokeessa. Kirja kun ei tätä kerro, eikä voida (tai saakaan) olettaa, että kokelaat tekisivät tällaisen johtopäätöksen. Mutta kyllä, sama sääntö pätee molempiin.
Jaani
Viestit: 2
Liittynyt: Ti Touko 01, 2018 7:23 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Jaani »

janne kirjoitti: To Touko 03, 2018 8:46 pm
siljis kirjoitti: Ke Touko 02, 2018 7:47 pm s.43 kun on tuo esimerkki kansallisten päällekkäisyyssäännösten soveltamisesta tilanteissa, joissa on kyse keskenään erilaisten päällekkäisten etuuksien yhteensovittamisesta. Itsenäisen etuuden kohdalta en ymmärrä tuota esimerkkiä.

Ensin esitetään sääntö: "laskettaessa päällekkäisten erilaisten etuuksien itsenäisiä etuuksia kunkin jäsenvaltion sosiaaliturvalaitoksen tulee jakaa huomioon otettavien etuuksien määrät etuuksien lukumäärällä."
Mutta sitten tulee tuo esimerkki. En ymmärrä kohtaa "Jos tapaturmaeläkkeen määrä on vaikkapa 800 euroa, se jaetaan kahdella, koska huomioon otettavia etuuksia, joihin kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan, on kaksi (työeläke ja tapaturmaeläke).

Jos mentäisiin tuon aiemmin esitetyn säännön mukaan, eikö pitäisi ensin laskea yhteen työeläke ja tapaturmaeläke ja sitten vasta jakaa kahdella?
Kirja on tässä kohtaa epälooginen ja epäilen kyllä että tuossa kohtaa on virhe.
Sosiaaliturva-asetuksen 55 artiklan 1 kohdan a) alakohdan mukaan, kun kyseessä on kaksi itsenäistä etuutta tai useampi itsenäinen etuus, toimivaltaiset
laitokset jakavat huomioon otettujen etuuksien tai muiden tulojen määrät niiden etuuksien lukumäärällä, joihin kyseisiä sääntöjä sovelletaan;

Kirjassa sekoitetaan "huomioon otetut etuudet" ja "ne etuudet, joihin kyseisiä sääntöjä (eli kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä) sovelletaan".

Jos kyseessä olisi tilanne, jossa työeläkettä onkin kertynyt neljästä maasta, A, B, C ja D, tapaturmaeläke vähentäisi kirjan laskutavan mukaan kokonaiseläkettä 4*400 = 1600 euroa, kun itse tapaturmaeläkettä saadaan vain 800 euroa.

Jos taas työeläkettä on kertynyt kahdesta maasta, mutta etuustyyppejä olisi jannen esimerkin mukaan kolme, tapaturmaeläkkeen määrä jaettaisiin kirjan laskutavan mukaan kolmella (työeläke, tapaturmaeläke ja muu etuus), jolloin työeläkkeet maista A ja B olisivat 266,67 euroa pienemmät ja tapaturmaeläkkeestä jäisi vielä 800-2*266,67 = 266,67 euroa "ekstraa" kouraan.

Ainoa tapa, joka on linjassa sosiaaliturva-asetuksen säädöksen ja päällekkäisten etuuksien konseptin kanssa on se, että huomioon otettavan etuuden määrä viittaa tapaturmaeläkkeen summaan (800e), kun taas ne etuudet, joihin sääntöjä sovelletaan viittaa työeläkkeeseen A ja työeläkkeeseen B (ei "työeläke-etuus-konseptiin" ja "tapaturmaeläke-etuus-konseptiin", kuten kirja virheellisesti antaa ymmärtää).

Tällöin neljän maan tapauksessa 800 euron tapaturmaeläke jaetaan työeläkkeiden A, B, C ja D lukumäärällä (4) -> 800e/4 =200e, jolloin vähennys on neljästä maasta yhteensä sama kuin tapaturmaeläkkeen summa eli päällekkäistä hyötyä ei synny.

Jos taas maita olisi A ja B, mutta kyseessä olisi kolme erilaista etuutta, tapaturmaeläkkeen summa jaettaisiin työeläkkeen A, toisen etuuden A, työeläkkeen B ja toisen etuuden B lukumäärällä, jolloin jälleen kerran 800e/4 = 200e vähennyksiksi ja eikä kokonaiseläkkeeseen jäisi ylijäämää. Vaikka kolmatta etuutta olisi vain maasta A, laskutapa toimisi yhä, koska silloin 800e jaettaisiin työeläkkeen A, toisen etuuden A ja työeläkkeen B lukumäärällä (3) ja 800e/3 = 266,67 vähennettäisiin yhteensä näistä kolmesta eri etuudesta.

Tätä kirjoittajan ymmärrysvirhe-epäilyä tukee s. 43 virke, jossa on säädöstekstin terminologian sekoittava virhe: "- - jaetaan kahdella, koska _huomioon otettavia_ etuuksia, joihin kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan, on kaksi - -" Huomioon otettavia etuuksia on vain yksi (tapaturmaeläke), koska vain tapaturmaeläkkeen määrä (800e) jaetaan jollakin.
mpp
Viestit: 6
Liittynyt: Pe Huhti 27, 2018 2:00 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja mpp »

Sama LITA-etuus voidaan ottaa huomioon vähentävänä etuutena kahdessa tai useammassa EU-maassa.

Tällöin kansallisen eläkkeen laskennassa eläkelaitos jakaa LITA-etuuden määrän saman LITA-etuuden huomioon ottavien EU-maiden määrällä. Pro rata -eläkkeen laskennassa eläkelaitos ottaa LITA-etuuden huomioon vakuutuskausien suhteessa.

Työeläkettä voi pro rata -laskentasääntöjen vuoksi jäädä maksettavaksi, vaikka huomioon otettava LITA-etuus olisi suurempi kuin työeläke.

Lähde: https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp ... _id=200298


Miksi ei kirjan esimerkissä asia ole vaan noin? "Eläkelaitos jakaa LITA-etuuden määrän saman LITA-etuuden huomioon ottavien EU-maiden määrällä." LITA-etuuksia ovat siis mm. ansionmenetyskorvaukset.

Kirjan esimerkki on todella surkea. Vois kuvitella että kun kyseessä on aika monimutkainen asia niin olisi vähän panostettu esimerkkiin. Kokeen tekijät joutuvat tekemään tehtävät kirjan tiedoilla joten vähän epäilen että uskaltavat tästä laittaa tehtävää. Voi toki tulla jotain täydentävää aineistoa.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Otava »

janne kirjoitti: To Touko 10, 2018 6:57 pm
Bimbo96 kirjoitti: To Touko 10, 2018 5:11 pm 2) Käytetäänkö potilasdirektiiviä siis vain tilanteissa, joissa henkilö haluaisi sairaalahoitoon muualle mutta ei saisi ennakkolupaa? Miksi kukaan hakeutuisi ei-sairaalahoitoon muualle ja vaatisi korvauksia sairausvakuutuslain sairaanhoitokorvauksien (potilasdirektiivin perusteella) mukaisesti, jos EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella henkilö voisi saada ihan "normikorvaukset".
En nyt ihan täysin hahmota mitä tarkoitat noilla normikorvauksilla? Nuo s. 82 tarkoitetut "kotijäsenvaltion korvaustaksat" ovat Suomessa sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset.
Potilasdirektiivi soveltuu silloin, kun henkilö haluaisi ei-sairaalahoitoon muualle, mutta ei saa (tai ei hae) ennakkolupaa.

Jos henkilö hakeutuu sairaalahoitoon muualle -> hänen on haettava ennakkolupaa -> tällöin asuinjäsenvaltio korvaa kustannukset hoitoa antaneelle jäsenvaltiolle.
Jos henkilö hakeutuu sairaalahoitoon muualle ja ennakkolupa on evätty väärin perustein -> hän saa silti korvaukset hoidosta.
Jos henkilö hakeutuu sairaalahoitoon muualle ja ennakkolupa evätty oikein perustein -> hän ei saa mitään korvauksia.

Jos henkilö hakeutuu ei-sairaalahoitoon muualle -> voi hakea ennakkolupaa -> jos saa ennakkoluvan, kulut korvataan täysimääräisesti.
Jos henkilö hakeutuu ei-sairaalahoitoon muualle, mutta ei hae tai ei saa ennakkolupaa (voisi lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa saada hoitoa kotimaassaan) -> kuluja korvataan sairausvakuutuslain mukaan (eli samoin perustein kuin jos hakeutuisi Suomessa yksityiseen terveydenhuoltoon).
Vastaa Viestiin