Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
Opiskelija97
Viestit: 16
Liittynyt: Pe Huhti 13, 2018 1:12 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Opiskelija97 »

Mulle ei oikein avaudu, että mitä tarkoittaa s. 54 ”sairauspäivärahaa maksetaan myös työkyvyttömyyttä edeltäneen sosiaalietuuden, kuten esimerkiksi työkyvyttömyysetuuden perusteella.” :)
Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Petsamo »

Opiskelija97 kirjoitti: La Touko 12, 2018 12:25 pm Mulle ei oikein avaudu, että mitä tarkoittaa s. 54 ”sairauspäivärahaa maksetaan myös työkyvyttömyyttä edeltäneen sosiaalietuuden, kuten esimerkiksi työkyvyttömyysetuuden perusteella.” :)
siinä lukee työttömyysetuus :)
Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Petsamo »

Jos nyt vielä kerran tuo ennakkoluvan vaativa hoito ja oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen:

Jos haluaisin hammastarkastukseen vaikla Viron julkiseen terveydenhuoltoon, voin hakea ennakkolupaa mutta se voidaan evätä koska samaa hoitoa saisin myös Suomesta lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa.
Eli periaatteessa minun ei olisi Aivan pakko saada tätä hoitoa juuri Viron julkiselta.

Tällöin saisi kuitenkin rajat ylittävän terveydenhuollon mukaisesti korvauksen hoidosta joka vastaa sairausvakuutusjärjestelmän mukaisia korvauksia?

Jos menee näin niin täysin ymmärrettävää. Mutta argh, mikä ero tällä nyt oikeastaan sitten edes on tuohon EUTIN mukaiseen kansalliseen hyväksyttävään ennakkolupajärjestelmään edes on?
Siinä sanotaan että sairaalahoitoon hakeutuvan ennakkolupa voidaan evätä jos nämä edelletykyset täyttyvät ja ei-sairaalahoidossa ei saa tällaista ennakkolupajärjestelmää olla vaan korvaukset korvataan kotijäsenvaltion korvaustaksojen mukaan?
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

Petsamo kirjoitti: La Touko 12, 2018 2:01 pm Jos haluaisin hammastarkastukseen vaikla Viron julkiseen terveydenhuoltoon, voin hakea ennakkolupaa mutta se voidaan evätä koska samaa hoitoa saisin myös Suomesta lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa.
Näin lienee odotettavissa.
Petsamo kirjoitti: La Touko 12, 2018 2:01 pm Tällöin saisi kuitenkin rajat ylittävän terveydenhuollon mukaisesti korvauksen hoidosta joka vastaa sairausvakuutusjärjestelmän mukaisia korvauksia?
Kyllä (sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen, siis).
Petsamo kirjoitti: La Touko 12, 2018 2:01 pm Jos menee näin niin täysin ymmärrettävää. Mutta argh, mikä ero tällä nyt oikeastaan sitten edes on tuohon EUTIN mukaiseen kansalliseen hyväksyttävään ennakkolupajärjestelmään edes on? Siinä sanotaan että sairaalahoitoon hakeutuvan ennakkolupa voidaan evätä jos nämä edelletykyset täyttyvät ja ei-sairaalahoidossa ei saa tällaista ennakkolupajärjestelmää olla vaan korvaukset korvataan kotijäsenvaltion korvaustaksojen mukaan?
EUTI:n käytännössä on kyse siitä, milloin jäsenvaltio voi edellyttää, että henkilö hakee ennakkoluvan (ei siis niinkään siitä, milloin ennakkolupa tulee myöntää). Näin saa tehdä sairaalahoidon osalta. Eli jos kyse on vaikkapa tuosta hammastarkastuksesta, Suomessa ei siis voida edellyttää, että haet ennakkoluvan jos haluat sen hammastarkastuksen ulkomailta (koska kyse on ei-sairaalahoidosta). Sen sijaan jos sinulle pitäisi asentaa polveen tekonivel ja haluat hakeutua hoitoon vaikkapa Ruotsiin ja saada hoitoa vastaavilla kustannuksilla kuin joka Suomessa julkisella puolella tulisi, tarvitset ennakkoluvan. (Tätä vähän hämärtää se, että voit toki tällöinkin hakeutua oma-aloitteisesti ulkomaille yksityiseen hoitoon jolloin saat sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset samalla tavalla kuin jos teettäisit tekonivelleikkauksen Suomessa yksityisellä. Käytännössä nämä kuitenkin korvaavat vain pienen osan kustannuksista.)
Rosie
Viestit: 9
Liittynyt: Su Touko 06, 2018 7:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Rosie »

1. Kirjassa sanotaan että ” lääkekorvauksia maksetaan sekä julkisisessa että yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin määräämistä lääkkeistä”

Ja aijemmin sanotaan että luontaisetuuksia on mm yksityisen lääkärin tekemä tutkimus tai hoito.

Niin onko noi julkisesta korvattavat lääkkeet myös luontaisetuuksia? Ja eikö julkiselta puolelta saatava hoito ole luontaisetuutta?

2. Ja sitten jos henkilö matkustaa vaikka Suomesta ennakkoluvalla hoitoon Ruotsiin niin korvaako Suomi silloin matkakustannukset?

3. Potilasdirektiivissä sanotaan että potilasdirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan kansallisia terveydenhuollon palveluita jäsenvaltioiden kansalaisille ja kotijäsenvaltiot joutuvat korvaamaan ne. Mutta sitten taas sairausvakuutuslaissa sanotaan että toimivaltainen jäsenvaltio kustantaa toisessa jäsenvaltiossa saadun hoidon. Onko tässä jotain mitä en ymmärtänyt :D

4. Oon kirjoittanu tunnilla vihkoon että Eu-oikeus vaikutti suomen työttömyysetuus järjestelmään mm. Niin että ansiosidonnaisen saaminen edellyttää 26 viikon oloa työttömyyskassan jäsenenä mutta en löytänyt kirjasta tätä kun yritin tarkistaa asiaa. Pitääkö tämä siis paikkansa? Lisäksi olen kirjoittanut että yksi EU-oikeuden vaikutus oli työttömyyspäiväraha (28kk aikana oltava 26 vk töissä) mutta eikö se ollut jo ennen Eu oikeutta vai kuuluuko sekin EU-oikeuden vaikutuksiin?

5. Kirjassa sanotaan että ”oikeus lapsilisään syntyy siten pelkän työskentelyn perusteella” Entä jos asuu jossakin jäsenvaltiossa mutta ei ole missään töissä, eikö silloin makseta lapsilisää?

6. Minulle jäi vähän epäselväksi edellyttämä kansaneläkelaki 3 vuoden vai 1 vuoden asumisaika Suomessa. Kun ensin sanottiin että nykyään 3 vuoden edellytys koskee kaikkia mutta myöhemmi sanottiin että ”kansaneläkelain mukaan yhteenlaskemisen edellytyksenä on, että henkilö on asunut Suomessa vähintään yhden vuoden”

7. En ymmärrä tehtäväpaketissa olevaa kohtaa ” sosiaaliturva-asetuksen eläke-etuuksia koskevien säännösten mukaan tilanteessa jossa henkilö on oikeutettu saamaan eläkettä kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta, kustannukset jaetaan asianomaisten jäsenvaltioiden kesken” mitkä kustannukset siis?
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

Rosie kirjoitti: La Touko 12, 2018 3:53 pm 1. Kirjassa sanotaan että ” lääkekorvauksia maksetaan sekä julkisisessa että yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin määräämistä lääkkeistä”

Ja aijemmin sanotaan että luontaisetuuksia on mm yksityisen lääkärin tekemä tutkimus tai hoito.

Niin onko noi julkisesta korvattavat lääkkeet myös luontaisetuuksia? Ja eikö julkiselta puolelta saatava hoito ole luontaisetuutta?
Sairausvakuutuslain mukaiset lääkekorvaukset ovat sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamia luontoisetuuksia. Myös julkisesta terveydenhuollosta annettu hoito on luontoisetuus. Tämä on ilmaistu selkeimmin sivulla 59: “Luontoisetuuksina pidetään varsinaisten terveydenhuollon palveluiden ohella myös terveydenhuollon palveluiden kustannuksista maksettavia korvauksia, kuten esimerkiksi sairausvakuutuslain mukaiset sairaanhoitokorvaukset.” (jollaisia ovat esim. nuo lääkekorvaukset). Käytännössähän sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia tutkimuksesta ja hoidosta Suomessa maksetaan nimenomaan yksityisen puolen hoidosta.

Sen verran vielä saivartelen, että luontoisetuuksia, ei luontaisetuuksia.
Rosie kirjoitti: La Touko 12, 2018 3:53 pm 2. Ja sitten jos henkilö matkustaa vaikka Suomesta ennakkoluvalla hoitoon Ruotsiin niin korvaako Suomi silloin matkakustannukset?
Kyllä.
Rosie kirjoitti: La Touko 12, 2018 3:53 pm 3. Potilasdirektiivissä sanotaan että potilasdirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan kansallisia terveydenhuollon palveluita jäsenvaltioiden kansalaisille ja kotijäsenvaltiot joutuvat korvaamaan ne. Mutta sitten taas sairausvakuutuslaissa sanotaan että toimivaltainen jäsenvaltio kustantaa toisessa jäsenvaltiossa saadun hoidon. Onko tässä jotain mitä en ymmärtänyt :D
En tiedä - onko siinä? :D Sairausvakuutuslaissa tällaisesta ei säädetä, tarkoititko sosiaaliturva-asetusta? Toimivaltainen jäsenvaltio ja kotijäsenvaltio ovat useimmiten sama asia.
Rosie kirjoitti: La Touko 12, 2018 3:53 pm 4. Oon kirjoittanu tunnilla vihkoon että Eu-oikeus vaikutti suomen työttömyysetuus järjestelmään mm. Niin että ansiosidonnaisen saaminen edellyttää 26 viikon oloa työttömyyskassan jäsenenä mutta en löytänyt kirjasta tätä kun yritin tarkistaa asiaa. Pitääkö tämä siis paikkansa? Lisäksi olen kirjoittanut että yksi EU-oikeuden vaikutus oli työttömyyspäiväraha (28kk aikana oltava 26 vk töissä) mutta eikö se ollut jo ennen Eu oikeutta vai kuuluuko sekin EU-oikeuden vaikutuksiin?
Tämä on mainittu kirjassa sivulla 45. Tuo 26 viikon edellytys ei itsessään liity EU-jäsenyyteen. Se sen sijaan liittyy, että tuon 26 viikon laskemisessa huomioon voidaan ottaa myös muissa jäsenvaltiossa työskentely, kts. tästä s. 49 esimerkki.
Rosie kirjoitti: La Touko 12, 2018 3:53 pm 5. Kirjassa sanotaan että ”oikeus lapsilisään syntyy siten pelkän työskentelyn perusteella” Entä jos asuu jossakin jäsenvaltiossa mutta ei ole missään töissä, eikö silloin makseta lapsilisää?
Yleisesti ottaen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen edellyttää soveltamisalalain edellytysten täyttymistä, eli sitä että henkilön katsotaan asuvan Suomessa soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla. Lapsilisä on kuitenkin (yksi) poikkeus tästä: siihen voi olla oikeus Suomessa työskentelevällä, vaikka tämä henkilö ei täyttäisikään soveltamisalalain edellytyksiä (jos henkilö vaikkapa työskentelee Suomessa alle vuoden ajan). Tätä tuolla kirjan maininnalla tarkoitetaan: oikeus lapsilisään siis muodostuu helpommalla kuin vaikkapa oikeus elatustukeen (joka edellyttää tuota soveltamisalalain edellytysten täyttymistä).
Rosie kirjoitti: La Touko 12, 2018 3:53 pm 6. Minulle jäi vähän epäselväksi edellyttämä kansaneläkelaki 3 vuoden vai 1 vuoden asumisaika Suomessa. Kun ensin sanottiin että nykyään 3 vuoden edellytys koskee kaikkia mutta myöhemmi sanottiin että ”kansaneläkelain mukaan yhteenlaskemisen edellytyksenä on, että henkilö on asunut Suomessa vähintään yhden vuoden”
Lähtökohtaisesti oikeus kansaneläkkeeseen edellyttää, että henkilö on asunut Suomessa kolme vuotta. Tässä kolmen vuoden asumisajassa voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös toisessa jäsenvaltiossa asuttu aika. Eli tuon kolmen vuoden vaatimuksen voi täyttää myös asumalla jossain toisessa jäsenvaltiossa. Tämän lisäksi on kuitenkin säädetty, että jos tuota kolmen vuoden aikaa laskiessa otetaan huomioon muissa jäsenvaltioissa asuttu aika, tulee joka tapauksessa olla asunut vähintään vuosi Suomessa - sitä edellytystä ei voi täyttää muussa jäsenvaltiossa asutulla ajalla.
Rosie kirjoitti: La Touko 12, 2018 3:53 pm 7. En ymmärrä tehtäväpaketissa olevaa kohtaa ” sosiaaliturva-asetuksen eläke-etuuksia koskevien säännösten mukaan tilanteessa jossa henkilö on oikeutettu saamaan eläkettä kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta, kustannukset jaetaan asianomaisten jäsenvaltioiden kesken” mitkä kustannukset siis?
Eläkkeestä sen maksajalle aiheutuvat kustannukset. Tästä on kirjassa sivulla 37.
Vierailija
Viestit: 4
Liittynyt: La Touko 21, 2016 4:48 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Vierailija »

Moi,

Osaisitteko auttaa kahdessa kysymyksessä.

Sivulla 58 kerrotaan, että "Sairausvakuutuslakia sovelletaan siten Suomessa työskentelevään kolmannen maan kansalaiseen, jos hän työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan."

Edellytetäänkö myös sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta henkilöiltä vastaavaa yhtäjaksoista vähintään 4 kuukauden työskentelyä Suomessa? Oletan, että edellytetään, sillä edellytetään yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Kun kyse on sitten sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvista henkilöistä, niin lasketaanko kausia yhteen? Eli voiko tuo aika tai osa siitä olla muussa jäsenvaltiossa tapahtunutta työskentelyä vai täytyykö olla nimenomaan Suomessa?

Sivulla 68 kerrotaan "Lapsilisälakia sovelletaan Suomessa työskentelevään henkilöön työskentelyn aloittamisesta lukien, jos tämä työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan."

Kun kyse on sitten sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvista henkilöistä, niin lasketaanko kausia yhteen? Eli voiko tuo aika tai osa siitä olla muussa jäsenvaltiossa tapahtunutta työskentelyä vai täytyykö olla nimenomaan Suomessa?

Kiitos jos osaatte tätä selvittää!
Rosie
Viestit: 9
Liittynyt: Su Touko 06, 2018 7:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Rosie »

Haluaisin varmistaa että maksetaanko siis kaikkia sosiaaliturva-asetukseen kuuluvia etuuksia ulkomaille? Kun SOS. Turva asetuksen periaatteena on kuitenkin maastavietövyyden periaate
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

Vierailija kirjoitti: Ma Touko 14, 2018 1:37 pm Sivulla 58 kerrotaan, että "Sairausvakuutuslakia sovelletaan siten Suomessa työskentelevään kolmannen maan kansalaiseen, jos hän työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan."

Edellytetäänkö myös sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta henkilöiltä vastaavaa yhtäjaksoista vähintään 4 kuukauden työskentelyä Suomessa? Oletan, että edellytetään, sillä edellytetään yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.
Tuo sairausvakuutuslain soveltaminen neljän kuukauden työskentelyn perusteella on poikkeus. Lähtökohtaisesti sairausvakuutuslain soveltaminen määräytyy soveltamisalalain mukaan (ks. s. 56). Soveltamisalalain säännökset ovat kuitenkin tiukempia sen osalta, milloin henkilön katsotaan asuvan Suomessa vakinaisesti, eli tuon työskentelyn perusteella sairausvakuutuslaki voi tulla helpommin sovellettavaksi. Sosiaaliturva-asetus ei suoranaisesti liity tähän.
Vierailija kirjoitti: Ma Touko 14, 2018 1:37 pm Kun kyse on sitten sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvista henkilöistä, niin lasketaanko kausia yhteen? Eli voiko tuo aika tai osa siitä olla muussa jäsenvaltiossa tapahtunutta työskentelyä vai täytyykö olla nimenomaan Suomessa?
Tarkoitat tässä varmaan tuota sairausvakuutuslain neljän kuukauden työskentelyn edellytystä? Siinä edellytetään nimenomaan Suomessa työskentelyä.
Vierailija kirjoitti: Ma Touko 14, 2018 1:37 pm Sivulla 68 kerrotaan "Lapsilisälakia sovelletaan Suomessa työskentelevään henkilöön työskentelyn aloittamisesta lukien, jos tämä työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan."

Kun kyse on sitten sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvista henkilöistä, niin lasketaanko kausia yhteen? Eli voiko tuo aika tai osa siitä olla muussa jäsenvaltiossa tapahtunutta työskentelyä vai täytyykö olla nimenomaan Suomessa?
Ei lasketa, edellytetään Suomessa työskentelyä. Tämä menee samalla tavalla kuin sairausvakuutuslain soveltaminenkin (perustuu itse asiassa samaan pykälään).
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

Rosie kirjoitti: Ma Touko 14, 2018 6:04 pm Haluaisin varmistaa että maksetaanko siis kaikkia sosiaaliturva-asetukseen kuuluvia etuuksia ulkomaille? Kun SOS. Turva asetuksen periaatteena on kuitenkin maastavietövyyden periaate
Ei makseta, tähän on poikkeuksia. Kts. kirjasta s. 23.
Vastaa Viestiin