Jasmin kirjoitti: ↑La Touko 04, 2019 9:20 am
Pahoittelut, että tuo edellinen viesti jäi vielä vähän epäselväksi. Eli tuo selkeyden ja ymmärrettävyyden vaatimus koskee direktiivin soveltamisalassakin vain sopimuksen keskeisiä ehtoja. KSL 4:2:ssa on kyse vakioehdoista. Toisekseen sopimusehtodirektiivi on minimidirektiivi, joka on sallinut korkeamman suojan tason kuluttajalle kansallisessa lainsäädännössä kuin mitä direktiivi edellyttää. Näin ollen KSL 4:1 mukaiset sopimusten keskeisten ehtojen kohtuuttomuusarviointi on mahdollista siinäkin tapauksessa, että ehdot on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi. Mutta 4:2 koskee siis vakioehtoja, joiden kohtuuttomuusarviointi on jo direktiivin soveltamisalan mukaan sallittua.
En vieläkään saanut ihan kiinni tuosta sopimusehtodirektiivin soveltamisalasta. Onko ajatuksena siis se, sellaisten ehtojen, jotka on laadittu etukäteen ilman kuluttajan myötävaikutusta (vakioehtojen), kohtuuttomuutta voidaan arvioida KSL 4:2:n nojalla sekä silloin, kun ehdot ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, että silloin, kun ne eivät ole selkeitä ja ymmärrettäviä? Vai onko idea siinä, että vakioehdot itsessään ovat selkeitä ja ymmärrettäviä? Jos ehtoa puolestaan pidetään KSL 4:2 nojalla kohtuuttomana, se on mitätön. Voidaanko sopimusta tällöin sovitella muilta osin? Jos ehto taas on sekä kohtuuton että hyvän tavan vastainen, se on silloinkin mitätön. Tällöin sopimusta ei voida sovitella muilta osin.
Kuluttajankaupan yhteydessä jäin miettimään myös kohtaa 5:2, jonka mukaan sopimusehto, joka poikkeaa kyseisen luvun säännöksistä ostajan vahingoksi, on mitätön. Jos sopimuksessa olisi esimerkiksi (myyjän ja ostajan yhdessä laatima) ehto, jonka nojalla myyjällä ei ole velvollisuutta korvata välillistä vahinkoa, vaikka hän olisi toiminut huolimattomasti, kyseessä olisi siis mitätön ehto? Voitaisiinko sopimusta kuitenkin KSL 4:1:n nojalla sovitella muilta osin? Vai koskeeko KSL 4:1:n muilta osin sovittelu vain sellaisia tapauksia, joissa kohtuutonta ehtoa on
soviteltu (eikä siis katsottu mitättömäksi)?
Lopuksi pyytäisin vielä täsmennystä adjektiiveihin ''tuottamuksellinen'', ''huolimaton'' ja ''tahallinen''. Sivulla 81 sanotaan, että huolimattomuutta voi olla esimerkiksi se, että myyjä on myynyt tavaran
tietoisena siitä, ettei sitä todennäköisesti ole riittävästi saatavissa. Eikö tämä tietoisuus silloin viittaa tahallisuuteen, joka käsittääkseni on eri asia kuin huolimattomuus?
Kuten tavallista, suuret kiitokset jo etukäteen!
Moi,
Vakioehtojen (tai muiden ennalta ilman kuluttajan vaikutusta laadittujen ehtojen. HUOMIOI, että eivät ole synonyymeja, s.61) kohtuuttomuutta voidaan tosiaan arvioida KSL 4:2:n nojalla riippumatta sittä onko ne esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi. Ajatuksena on se, että kuluttaja ei ole voinut vaikuttaa ennalta näiden ehtojen sisältöön. Jos tälläinen ehto on mitätön, se voidaanko sopimusta sovitella muilta osin riippuu siitä kuinka keskeinen kyseinen ehto on, kuten muissakin tapauksissa. Mikäli taas "ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta koskee sellaista ehtoa, joka hyvän tavan vastaisesti johtaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi, sopimusta ei voida sovitella muilta osin. Tällöin sopimus jää voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se sellaisenaan voi pysyä voimassa." Eli kyllä, sopimus, jossa on kohtuuton ja hyvän tavan vastainen ehto, joka johtaa velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi on muilta osin sovittelun ulkopuolella.
Mitä tulee KSL 5 lukuun niin, kirjassa s.76 sanotaan, että sopimusehto, joka poikkeaa luvun säännöksistä on pääsääntöisesti mitätön. Lisäksi siellä huomautetaan, että lainvastaisen ehdon mitättömyyttä ei poista se, että ostaja olisi valmis ehdon hyväksymään. s.58.61 antaa lisätietoa tähän. Eli kuluttajaa suojellaan pakottavalla lainsäädännöllä, joka sopimusta tehtäessä tulee ottaa huomioon. Esittämässäsi esimerkissä kyseessä olisi siis mitätön ehto, eli ostajan oikeutta vahingonkorvaukseen ei voitaisi sopimuksella sulkea pois.Vaikka ehto jätettäisiin huomioon, sopimusta voitaisiin KSL 4:1:sen mukaan sovitella muiltakin osin jos sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista.
Kirjassa ei taida olla sen tarkemmin huolimattomuutta, tuottamuksellisuutta eikä tahallisuutta määritelty, mutta nähdäkseni tuossa KSL 5:10:ssä, johon tuo kysymäsi kohta perustuu on kyse siitä, että myyjä ei ole velvollinen korvaamaan välillistä vahinkoa jos kyse ei ole VÄHINTÄÄNKIN huolimattomuudesta hänen puoleltaan. Eli vaikka kyse olisi tahallisuudesta niin hän on silloinkin velvoitettu korvaamaan vahingon eikä tässä tapauksessa luokittelu siihen mikä tuottamuksellisuuden aste on kyseessä ole niin olennaista. Vaikka kieltämättä kyseinen kohta on aika hämmentävä. Toivottavasti olet kuitenkin saanut jotain apua tästä vastauksesta.
Tsemppiä vikaan lukuviikkoon!