Moi Matias!Matias kirjoitti: ↑Su Touko 05, 2019 3:57 pm Onkohan johdatus kuluttajaoikeuteen -kirjassa virhe, kun s.81 missä käsitellään välillistä vahinkoa myyjän viivästystilanteessa sanotaan että "välillisen vahingon myyjä on velvollinen korvaamaan vain, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan". Sitten sivulla 92 on taas tavaran virheestä ja välillisestä vahingosta sanottu "välillisen vahingon myyjä on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu tahallisuudesta tai huolimattomuudesta hänen puolellaan (tuottamusvastuu)". Ymmärrän täysin sen että toki eri kriteerit on viivästyksessä ja virheessä, mutta kun huomasin vaan tarkistaessani finlexistä kyseistä asiaa niin siellä oli molemmissa tilanteissa sekä viivästymisessä että virheessä pelkästään huolimattomuus, ei tahallisuutta oltu mainittu ollenkaan. Onko tässä tapauksessa siis tuottamusvastuu "huolimattomuudesta hänen puolellaan" vai "tahallisuudesta tai huolimattomuudesta hänen puolellaan"
Kysyisin myös, että mitä tarkoitetaan s.95 lauseella "Maksamalla viivästyneen maksun ostaja voi estää kaupanpurun". Tarkoitetaanko tällä lauseella, että ostaja voi estää kaupanpurun nimenomaan lisäajan kuluessa maksamalla viivästyneen maksun, vai sitä, että lisäajan päätyttyäkin, mutta esimerkiksi seuraavana päivänä lisäajan päättymisestä, ostaja voi estää kaupanpurun? Vaikeasti selostan, mutta toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.
Kiitos etukäteen!
Hyvä huomio kirjasta ja laista. Sivulla 81 viivästystilanteen välillisen vahingon yhteydessä mainitaan, että myyjä on voinut myydä tavaran tietoisena siitä, että sitä ei todennäköisesti ole esimerkiksi riittävästi saatavissa. Vaikka viivästyksen osalta puhutaan vain huolimattomuudesta, välillisen vahingon osalta myyjän vahingonkorvausvelvollisuus viivästyksessä ulottuu myös tahallisuuteen, toisin sanoen se perustuu tuottamusvastuuseen. Kirjassa todetaan sivulla 40 (tosin eri asiayhteydessä) tuottamuksellisuuden olevan tahallisuutta tai huolimattomuutta. Tuottamusvastuu käsittää siten tahallisuuden ja huolimattomuuden, joten sekä virheen että viivästyksen osalta myyjä on tuottamusperusteisessa vastuussa välillisistä vahingoista.
Ostajan oikeus estää kaupan purku suorittamalla maksu perustuu KSL 5:27:n 4 momenttiin. Sen mukaan myyjä ei saa purkaa kauppaa ostajan maksuviivästyksen vuoksi sen jälkeen, kun viivästynyt maksu on suoritettu. Pykälään voidaan hakea tulkinta-apua hallituksen esityksestä HE 360/1992 vp, jossa kyseisen lainkohdan mainitaan vastaavan asiallisesti kauppalain 59 §:n 1 momenttia. Kauppalain 59.1 §:n mukaan myyjä ei saa purkaa kauppaa ostajan maksuviivästyksen vuoksi tai sen vuoksi, ettei ostaja ole noutanut tai vastaanottanut tavaraa, ellei hän ilmoita ostajalle purkamisesta ennen kuin tämä on täyttänyt velvollisuutensa. Kyseisen kauppalain säännöksen perusteella voitaisiin katsoa, että myyjän purkuoikeuden rajoitus ulottuisi siis siihen, että ostaja suorittaisi maksun ennen kuin myyjä ilmoittaa kaupan purusta. Lisäajan kuluessa suoritettu viivästynyt maksu toki estää purun, mutta edellä mainitun perusteella voisi olla mahdollista suorittaa viivästynyt maksu ja estää kaupan purku lisäajan umpeutumisen jälkeen sillä edellytyksellä, että myyjä ei ole ilmoittanut ostajalle purkamisesta ennen kuin tämä on suorittanut viivästyneen maksun.
Tämä päätelmä perustuu kuitenkin kirjan ulkopuolisen tietoon, joten valintakokeessa tämäntasoista perehtymistä asiaan ei edellytetä. Valintakokeessa on siis tärkeintä, että muistat tilanteet, joissa myyjällä on oikeus purkaa kulutustavaran kauppa ostajan maksuviivästyksen vuoksi ja sen, että ostajalle on annettu mahdollisuus kauppahinnan suorittamisella estää purku viivästystilanteissa.
Toivottavasti tästä oli apua.