jeesus kirjoitti:Mites onko kukaan löytänyt kunnon ohjeita vastaustekniikoihin? Miksiköhän tiedekunta ei ole itse antanut ohjeita oikeille vastaustekniikoille? Vanhojen pääsykokeiden vastauksista ne saisi varmaankin apinoitua, jos niitä ei muuten löydy.
Tiedekunnan pääsykoeoppaassa on kommentoitu tiedekunnan virallista linjaa vastaamiseen seuraavan kappaleen verran:
"Kysymyspaperin vastausohjeet on luettava tarkasti. Ohjeiden noudattamatta jättäminen (esim. vastaustilan ylittäminen) koituu hakijan vahingoksi. Valintakoetehtävät voivat olla luonteeltaan esimerkiksi oikeustapaus-, essee- tai monivalintakysymyksiä. Vastauksen tulee perustua valintakoekirjoissa oleviin tietoihin ja mielipiteisiin ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon, ja vastaus on pyrittävä kirjoittamaan keskitetysti. Mahdollisiin oikeustapauksiin vastattaessa on sekä ilmaistava sovellettava sääntö että sovellettava tätä sääntöä kyseiseen tapaukseen. Käsialan tulee olla selkeästi luettavaa. Valintakoekirjoissa mainittujen lainkohtien pykälänumeroita ei tarvitse valintakokeessa osata; riittää kun tuntee valintakokeessa pykälänumeroiden yhteydessä kerrotut asiat.
Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen hakijan koesuoritus hylätään."
Tuohon tiivistyy keskeisiltä osiltaan oikeustieteellinen vastaaminen, joskaan tiedekunnan äärimmilleen tiivistetystä ohjeesta on ehkä hankala erottaa kaikkia onnistuneen vastauksen keskeisiä piirteitä tai ainakaan miten sellainen vastaus tuotetaan. Täytyy myös huomauttaa, että meille tiedekuntaan sisään päässeille oikkareillekin voi olla pitkään hämärää, mitä ja minkälaiseen muotoon kirjoitettuna tiedekunta vaatii erilaisten tenttien vastauksissa.
Jos haluaa lukea tiedekunnan väen mietteitä oikeanlaisista vastauksista, kannattaa tutustua vaikkapa perhe- ja jäämistöoikeuden dosentti Tapani Lohen mietteisiin oikeanlaisista oikeustapausvastauksista. Ohjeet ovat osa Lohen luentodioja, jotka löytyvät
tiedekunnan sivuilta tästä osoitteesta (vaatii MS PowerPointin, OpenOffice Impressin tai vastaavan ohjelman, joka avaa .ppt-tiedostoja). Lisäksi edellisen kommentoijan vihje vanhojen pääsykokeiden mallivastausten lukemisesta on ihan hyvä vaihtoehto, kunhan tiedostaa että mallivastauksissa on keskitytty aina vain yhteen tapaukseen ja yleisten linjausten löytäminen niistä vaati hiukan työtä ja vertailua.
Vastaustekniikan harjoitteleminen ja sitä koskevat kysymykset liittyvät yleisimmin juuri oikeustapauskysymyksiin, sillä esseitä monet ovat kirjoittaneet koulussa ja monivalinnoissa tätä kysymystä ei tarvitse kovin paljoa pohtia. Lyhyesti ja ytimekkäästi oikeustapausvastauksessa keskeistä on hahmottaa annetun tapauksen taustalla vaikuttava juridinen ongelma sekä miten se liittyy pääsykoekirjassa kuvattuun oikeudenalaan ja miltä osin. Vastauksessa ei tule käsitellä pääsykoekirjojen ulkopuolista asiaa, vaikka siitä olisikin jonkinlainen oma käsitys. Vastauksessa tulee myös keskittyä juridisen ongelman ydinalueeseen eli tehtävänannossa kuvatuista faktoista (kuvaustahan on parhaimmillaan sivun verran) on poimittava oikeasti tärkeät seikat: kysyttäessä velvoiteoikeudellisen velkasuhteen vanhenemisesta ei ole tarpeen pohtia sitä, oliko pienituloinen yksihuoltajaäiti alunperin toiminut fiksusti ottaessaan lainaa purjeveneeseen - vaikka tehtävänannossa tästä olisikin kerrottu runsain sanankääntein. Kun kysymyksestä on hahmotettu sen juridinen ydinalue ja ongelma/t, voidaan alkaa pohtia, mitä pääsykoekirja sanoi aiheesta. Tämän pohjalta hahmotellaan vastaus, jossa ensin kuvataan, mitkä lait/normit tapaukseen soveltuvat (ei pykälänumeroita!), sitten väännetään rautalangasta, mitä tapauksessa on kuvauksen mukaan tapahtunut (näitä kutsutaan oikeustosiseikoiksi) ja lopuksi lyödään nämä kaksi asiaa yhteen soveltamalla asiaankuuluvaa normia tosiseikkojen mukaiseen tilanteeseen ja kuvaamalla lain mukainen ratkaisu juridiseen ongelmaan.
Käytännössä siis esimerkiksi:
1. "Tapaukseen sovelletaan hallintolakia. Hallintolain mukaan päätöstä ei tarvitse perustella, jos se perustuu hakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja koskee esimerkiksi koulutukseen ottamista."
(Laki)
2. "Tapauksessa X on hakenut korkeakouluun ja kun ei ole tullut valituksi, on vaatinut päätökselle hallintolain mukaisia perusteluja."
(Tosiseikat)
3. "Koska hallintolain mukaan päätöstä ei tarvitse perustella silloin, kun kyse on koulutukseen ottamisesta tai valinnasta, joka perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, ei korkeakoulun ole tarvinnut tapauksessa perustella päätöstään. X:n vaade ei pidä paikkaansa."
(Sovellus)
Vastauksessa tulee myös pyrkiä tiiviiseen ilmaisuun. Oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeessa vastaustila on lähes poikkeuksetta rajoitettu yhteen sivuun, joten kannattaa oikeasti miettiä, mikä on kysytyn ongelman ydinaluetta ja pyrkiä ratkomaan keskeiset kysymykset vastauksen alussa. Lopputilan voi ehtiessään ja halutessaan sitten täyttää omasta mielestään asian ydinkysymyksen ohi/yli menevillä faktoilla, joilla saattaa saada jonkin lisäpisteen.
Vastaustekniikasta ja oikiksen pääsykokeessa vastaamisesta keskustellaan lisää Varjovalmennuksen oikeustieteen kurssilla sekä materiaalipaketissa, jonka kurssin vetäjät valmistavat nettiin myöhemmin keväällä. Kannattaa siis tutustua myös näihin materiaaleihin vastaustekniikan osalta.