Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa

[titta]

Ei niin tärkeä kysymys, mutta jäi askarruttamaan.
Sivulla 151, jossa puhutaan velallisen pysyttämisedusta mainitaan, että tuomioistuin voi määrätä joko velallisen tai konkurssia hakeneen velkojan tekemän hakemuksen perusteella saatavat pysymään saneerausohjelman mukaisina myös jälkikonkurssissa. Ymmärrän hyödyn silloin, kun velallinen hakee tätä pysyttämisetua, mutta miksi velkoja haluaisi pysyttää saneerausohjelman mukaisen velan kun vaihtoehtona on alkuperäinen saatava+korot?

Terveisiä ahdistuksen laaksosta

Terveiset sinne ahdistuksen laaksoon!

Hyvä kysymys, jota ihmettelin äimän käkenä itsekin. Insovenssioikeuden paksussa oppikirjassa ollaan minua viisaampia. Tässä suora lainaus:

"Tuomioistuin nimittäin voi velallisen tai konkurssia hakeneen velkojan vaatimuksesta määrätä, että saneerausohjelma ei raukeakaan pääsäännön mukaisesti. Vaatimuksen esittänee normaalisti velallinen, koska hän saa suoran hyödyn ohjelman pysyttämisestä. Jos hakijavelkoja on UUSI velkoja, myös hänen kannattaa esittää tällainen vaatimus, koska se merkitsee, että saneerausvelkojat eivät täysimääräisillä saatavillaan kilpaile hänen kanssaan".

Tällaisten pohdintojen kautta opit nämä asiat - tsemppiä!

[Aino]

Hei! Olisin kysynyt sivulla 186 olevasta ulosottoasian vireilletulosn oikeusvaikutuksista, jotka siis 1) Ulosottomies on vireilletulon jälkeen toimivaltainen ryhtymään täytäntöönpanotoimiin asiassa 2) Vireilletulo katkaisee ulosottoperusteessa vahvistetun saatavan vanhentumisen. Eli tämä jälkimmäinen askaruttaa, mitä se siis tarkoittaa? S. 183-184:han selvitetty, että ulosottoperusteessa vahvistettu saatava voi vanhentua ja millä edellytyksin. Vai siis koskeeko tämä vanhentumisamahdollisuus vain sitä tilannetta, mikäli velkoja ei ole tehnyt ulosottohakemusta ulosottoviranomaisille?

[Velallinen]

Pakko varmistaa sivulta 29 perintätoimesta yksi juttu:

Kirjan (ja laissa hieman eri sanoin) mukaan "perintätoimintana tässä merkityksessä pidetään sekä saatavien perimistä toisen lukuun että omien saatavien perimistä, jos saatavat on hankittu yksinomaan perintätarkoituksessa."

Sitten muutamia rivejä myöhemmin on lause "Toimilupaa ei ensinnäkin tarvita satunnaiseen perintätoimintaankaan, jos toimintaa ei ole markkinoitu."

Eli jos silloin tällöin yksityishenkilönä tai firmana ostan saatavia ja perin niitä velallisilta niin sitä ei pidetä lain mukaisena perintätoimena vaikkakin nämä saatavat on hankittu yksinomaan perintätarkoituksessa?

[titta]

Hei! Olisin kysynyt sivulla 186 olevasta ulosottoasian vireilletulosn oikeusvaikutuksista, jotka siis 1) Ulosottomies on vireilletulon jälkeen toimivaltainen ryhtymään täytäntöönpanotoimiin asiassa 2) Vireilletulo katkaisee ulosottoperusteessa vahvistetun saatavan vanhentumisen. Eli tämä jälkimmäinen askaruttaa, mitä se siis tarkoittaa? S. 183-184:han selvitetty, että ulosottoperusteessa vahvistettu saatava voi vanhentua ja millä edellytyksin. Vai siis koskeeko tämä vanhentumisamahdollisuus vain sitä tilannetta, mikäli velkoja ei ole tehnyt ulosottohakemusta ulosottoviranomaisille?

Ulosottoperusteen vahvistaminen ei siis yksinään suojele velkaa sen vanhentumiselta. Kuten sivulla s. 183 sanotaan, tällainen saatava vanhentuu jo viidessä vuodessa, jos vanhentumista ei jollain tavalla katkaista. Velan vanhentumisen katkaisee ulosottoasian vireilletulo, mutta vanhentumisen katkaiseminen voi tapahtua muullakin tavalla eli esimerkiksi velallista velasta muistuttamalla.

Ulosottoperusteen hakijan täytyy ulosottoperusteen saatuaan siis olla asiassaan aktiivinen ja tehdä ulosottohakemus, eikä jäädä passiivisesti vain odottamaan tai velka voi päästä vanhentumaan. Ulosottoasian vireilletulo katkaisee velan vanhentumisen ja vanhentuminen keskeytyy menettelyn ajaksi. Ja kuten sanoin niin vanhentumisen voi katkaista muutoinkin kuin tekemällä ulosottohakemuksen. Laissa velan vanhentumisesta on lueteltu useita vapaamuotoisia velan vanhentumisen katkaisutoimia, kuten esimerkiksi velan ehdon muutoksesta sopiminen tai suorituksen vaatiminen velalliselta (tärkeää on myös yksilöidä velka ko. katkaisutointa käytettäessä) - mutta teidän ei siis tarvitse tätä viimeksi mainittua lausetta osata, kirjassa oli mainittu vain tuo velasta muistuttaminen tällaisena vapaamuotoisena katkaistoimenpiteenä.

[titta]

Pakko varmistaa sivulta 29 perintätoimesta yksi juttu:

Kirjan (ja laissa hieman eri sanoin) mukaan "perintätoimintana tässä merkityksessä pidetään sekä saatavien perimistä toisen lukuun että omien saatavien perimistä, jos saatavat on hankittu yksinomaan perintätarkoituksessa."

Sitten muutamia rivejä myöhemmin on lause "Toimilupaa ei ensinnäkin tarvita satunnaiseen perintätoimintaankaan, jos toimintaa ei ole markkinoitu."

Eli jos silloin tällöin yksityishenkilönä tai firmana ostan saatavia ja perin niitä velallisilta niin sitä ei pidetä lain mukaisena perintätoimena vaikkakin nämä saatavat on hankittu yksinomaan perintätarkoituksessa?

Kyllä näin on eli tuo lainaamasi lause on suoraan laista: ”Tässä laissa säädettyä toimilupaa ei kuitenkaan vaadita satunnaiseen perintätoimintaan, jos perintätoimintaa ei ole markkinoitu.” Sen jälkeen on kirjassa vielä tarkennus siitä, että satunnaisena pidetään vain yksittäisten saatavien perintää silloin tällöin, eli jos teet sitä pienimuotoisesti, mutta kuitenkin ajallisesti jatkuvana, niin toimintaasi ei enää pidettäisi laissa vaaditulla tavalla satunnaisena.

Sen sijaan jos firmasi on asianajotoimisto ja asianajajana harjoitat perintätoimia, et tällaista toimilupaa tarvitse. Tämäkin poikkeus sisältyy ko. lakiin ” Toimilupaa ei myöskään vaadita asianajajan tai hänen apulaisensa harjoittamaan perintätoimintaan”

[saraniemi]

Jos ulosotossa vireilletuloilmoituksen lähettämisestä voidaan luopua, miten käy sen liitteenä olevan maksukehotuksen?

[Uberrima fides]

Jos ulosotossa vireilletuloilmoituksen lähettämisestä voidaan luopua, miten käy sen liitteenä olevan maksukehotuksen?

Arvelisin melko vahvasti että sekin jää pois, koska sehän on vireilletuloilmoituksen liite, ja se vähän sotisi ilmoituksen lähettämisestä luopumisen tarkoitusta vastaan eli sitä että velallinen ei ryhdy kätkemään omaisuuttaan.

[velju]

Hep! Olenko ymmärtänyt oikein, että tuomioistuin voi määrätä maksuohjelman raukeamaan myös maksuohjelman keston päätyttyä?
Sillä velallisen maksuvelvollisuus ohjelman mukaisista veloista säilyy, kun hän on laiminlyönyt suoritukset, vaikka maksuohjelman kesto päättyisi. Kun kerta lisäsuoritusvelvollisuuden laiminlyöntikin voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen. Silti lisäsuoritusten maksamatta jättämisen ensisijainen seuraamus on se, että tuomioistuin vahvistaa lisäsuoritusten määrän ja velvoittaa velallisen maksamaan ne - ja tämä on mahdollista vasta maksuohjelman keston päätyttyä..

[Aiminda]

Hep! Olenko ymmärtänyt oikein, että tuomioistuin voi määrätä maksuohjelman raukeamaan myös maksuohjelman keston päätyttyä?
Sillä velallisen maksuvelvollisuus ohjelman mukaisista veloista säilyy, kun hän on laiminlyönyt suoritukset, vaikka maksuohjelman kesto päättyisi. Kun kerta lisäsuoritusvelvollisuuden laiminlyöntikin voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen. Silti lisäsuoritusten maksamatta jättämisen ensisijainen seuraamus on se, että tuomioistuin vahvistaa lisäsuoritusten määrän ja velvoittaa velallisen maksamaan ne - ja tämä on mahdollista vasta maksuohjelman keston päätyttyä..

Kyllä itse ainakin olen ymmärtänyt niin, että jos lisäsuoritusvelvollisuus on laiminlyöty hyvin moitittavalla tavalla, niin maksuohjelma voidaan määrätä raukeamaan myös keston päätyttyä. Velkojat kun eivät voi vaatia lisäsuorituksia keston aikana. Tosin tässä kohtaa raukeamisen perusteiden pitäisi olla jo melkoisen painavat. Eli ensisijaisesti määrätään maksamaan ne lisäsuoritusvelvollisuuden maksut, mutta jos ei tätä tee, niin ohjelma voidaan määrätä raukeamaan ja joutuu sitten maksamaan velkojen alkuperäiset määrät.

Mielestäni myös jos ei ole tehnyt maksusuorituksia (siis ihan niitä suunnitelmanmukaisia, ei lisäjuttuja), niin ne täytyy tehdä vaikka ohjelma ajallisesti loppuu. Jos siis on laiminlyönyt maksusuoritukset, niin ymmärtäisin että ohjelma voidaan määrätä raukeamaan myös sen vuoksi myös ajallisen päättymisen jälkeen. Eli vaikka maksuohjelma olisi kestollisesti 3 vuotta, niin pelkkä kolmen vuoden kuluminen ei riitä, vaan täytyy oikeasti myös tehdä ne suunnitellut suoritukset.

[velju]

Ja kun velallinen laiminlyö maksuohjelman mukaisten suoritusten maksamisen:

"Velkoja voi vaatia suoritusta ulosotossa vasta kun maksun laiminlyönti on jatkunut yli 3 kuukautta ja suoritus on edelleen maksamatta."
Jos velallinen on laiminlyönyt vakuusvelkojalle tulevat maksusuoritukset, "velkojalla on oikeus periä saatavansa sen vakuudesta ulosottomenettelyn käynnistämisen sijaan".
Indikoiko tämä nyt sitä, että vakuusvelkojankin tulee odottaa 3kk, ennen kuin perii saatavansa vakuusobjektista?