Velvoiteoikeuden perusteet

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
Varjostaja
Viestit: 8
Liittynyt: Ti Huhti 24, 2018 4:57 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja Varjostaja » Pe Touko 11, 2018 5:35 pm

Opiskelija97 kirjoitti:
To Touko 10, 2018 8:10 pm
Sivulla 19 puhutaan battle of the formista taloudellisen tehokkuuden ja optimaalisen riskinjaon yhteydessä. Sivulla 30 puhutaan puolestaan battle of formista vakiehtojen kollisiona. Onko näillä kahdella siis eroa vai onko tuo THE jäänyt puuttumaan tuosta toisesta vai miten? :)
Moi Opiskelija97

Kyseessä on molemmissa tapauksissa sama asia eli vakiosopimusehtojen kollisio:)

Opiskelija97
Viestit: 16
Liittynyt: Pe Huhti 13, 2018 1:12 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja Opiskelija97 » Pe Touko 11, 2018 6:14 pm

Mulla olisi pari kysymystä velvoiteoikeudesta.

1) Kuittaamisen perimiskelpoisuudessa todetaan että ”vanhentunut saatava kelpaa kuittauksessa käytettäväksi vastasaatavaksi, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen vanhentumista tai osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen. Ymmärrän tuon ensimmäisen kohdan, mutta en jälkimmäistä. Siis kuittauksessahan on pakko saatavien liittyä samaan saamissuhteeseen eikö niin? Niin mitä tällä jälkimmäisellä vanhentumisen poikkeuksella haetaan :)

2) Prekluusion osalta kirjassa todetaan ensin, että ”prekluusio ei uhkaa näitä menettelyn käynnistämisen yhteydessä ilmoitettuja saatavia, vaikka niiden velkijat pysyisivätkin passiivisina” ja myöhemmin todetaan että ”tuntemattomaksi jäänyt velka lakkaa julkisen haasteen seurauksena ilmoituksille varatun määräajan päätyttyä”. Eikö tässä ole ristiriita? Miten tämä asia oikein menee siis? :D

miyl
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja miyl » La Touko 12, 2018 10:45 am

Opiskelija97 kirjoitti:
Pe Touko 11, 2018 6:14 pm
Mulla olisi pari kysymystä velvoiteoikeudesta.

1) Kuittaamisen perimiskelpoisuudessa todetaan että ”vanhentunut saatava kelpaa kuittauksessa käytettäväksi vastasaatavaksi, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen vanhentumista tai osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen. Ymmärrän tuon ensimmäisen kohdan, mutta en jälkimmäistä. Siis kuittauksessahan on pakko saatavien liittyä samaan saamissuhteeseen eikö niin? Niin mitä tällä jälkimmäisellä vanhentumisen poikkeuksella haetaan :)

2) Prekluusion osalta kirjassa todetaan ensin, että ”prekluusio ei uhkaa näitä menettelyn käynnistämisen yhteydessä ilmoitettuja saatavia, vaikka niiden velkijat pysyisivätkin passiivisina” ja myöhemmin todetaan että ”tuntemattomaksi jäänyt velka lakkaa julkisen haasteen seurauksena ilmoituksille varatun määräajan päätyttyä”. Eikö tässä ole ristiriita? Miten tämä asia oikein menee siis? :D
Edit 13.5.2018: Täsmensin 1. kohdan esimerkkiä lisäämällä lauseen loppuun "-- mistä on aiheutunut B:lle vahinkoa."

Moi Opiskelija97,

1) Tässä pitää huomata, että saatavien liittyminen samaan oikeussuhteeseen ja saatavien vastakkaisuus ovat eri asioita. Saatavien vastakkaisuus on yksi kuittauksen yleisistä edellytyksistä, jonka pitää täyttyä myös silloin, kun arvioidaan, käykö vanhentunut saatava vastasaatavaksi kuittauksessa. Vastakkaisuus tarkoittaa sitä, että kuittauksen osapuolet ovat toistensa velkoja ja velallinen. Eli jos A ja B haluavat käyttää kuittausta, A:n on oltava velkaa B:lle (tai toisin päin) eikä esimerkiksi C:lle. Saatavien liittyminen samaan oikeussuhteeseen tarkoittaa sitä, että osapuolten saatavat ja saamiset liittyvät yhteen oikeudelliseen sidokseen. Yleensä on kyse sopimuksista, joissa molemmilla puolilla on velvoitteita toista kohtaan, kuten kaupasta tai vuokra- tai urakkasopimuksesta. Esimerkki: myyjä A:n myymän tavaran tai palvelun toimitus ostaja B:lle on viivästynyt, mistä on aiheutunut B:lle vahinkoa. B ei ole maksanut A:lle kauppahinnan viimeistä erää. A:n ja B:n välillä on samaan oikeussuhteeseen (tavaran tai palvelun kauppaan) liittyviä vastakkaisia saatavia, eli A:n puolelta mahdollinen vahingonkorvaus ja B:n puolelta maksamaton kauppahinnan osa. Samojen osapuolten välillä voi olla myös velvoitteita, jotka eivät liity samaan oikeussuhteeseen, esim. yhtäaikainen vuokrasopimukseen perustuva vuokrasaatava ja johonkin toiseen seikkaan perustuva vahingonkorvaussaatava (tai mitkä tahansa muut saatavat).

Oikeussuhteen osalta voidaan vielä sanoa, että oikeussuhde ja oikeustoimi eivät kuitenkaan ole synonyymeja, eikä samaan oikeussuhteeseen liittyminen tarkoita, että saatavan tulee perustua samaan oikeustoimeen. Esimerkiksi liikesuhteissa voi olla monia ristiin meneviä saatavia, joiden kuitenkin katsotaan kuuluvan samaan liiketoiminnalliseen kokonaisuuteen (=samaan oikeusuhteeseen). Muistutan taas, että tämä, samoin kuin yllä selitetty, menee kirjan ulkopuolelle. Pääsykokeessa riittää, että osaa luetella edellytykset kirjassa kerrotulla tavalla.

2) Prekluusiomenettelyn tarkoituksena on selvittää velallisen velkojat ja heidän saamisensa julkiseen kuulutukseen perustuvassa menettelyssä. Kun julkinen haaste haetaan, velallisen kotipaikan tuomioistuin toimittaa luettelon velallisen haasteen hakuhetkellä tiedossa olevista veloista ja niiden velkojista. Koska nämä velkojat ovat jo tiedossa, prekluusiomenettely ei kohdistu heihin. He voivat siis pysyä passiivisina ilman, että heidän saamisoikeutensa velalliselta vaarantuisi. Prekluusio uhkaa niitä velkojia, jotka eivät ole velallisen tiedossa julkisen haasteen antamishetkellä. Jos tällaisia velkojia on, eivätkä he ilmoita saataviaan tuomioistuimelle määräpäivään mennessä, alunperinkin tuntematon velka myös jää tuntemattomaksi ja sitä koskeva saamisoikeus lakkaa. Kyse on siis kahdesta eri velkaryhmästä: yhtäältä ne velat, jotka ovat tiedossa julkisen haasteen hakuhetkellä ja merkitään velkaluetteloon, ja toisaalta ne velat, joista ei tiedetä haasteen hakuhetkellä ja joiden esiin tuomiseen menettelyllä pyritään.

Toivottavasti sait vastaukset kysymyksiisi:). Lukutsemppiä ja hyviä hermoja viikonloppuun!

Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja Petsamo » La Touko 12, 2018 9:03 pm

Moikka,
tuli tuolla aikaisempia Hemmon pääsykoetehtäviä tutkaillessa kysymys siitä miksi apumiehen aiheuttama vahinko on työnantajan vastuulla?

Eli käytännössä kysymys kuuluu, tarkoittaako isännänvastuun "työnantajalle työtä tekevän henkilön ulkopuoliselle aiheuttama vahinko" juurikin esimerkiksi työntekijän asiakkaalle aiheuttamaa vahinkoa?

2004 pääsykoetehtävässä A Oy:n apumies oli toimittanut X ky:lle lievässä huolimattomuudessa väärän kokoista soraa ja mallivastauksessa oltiin viitattu juurikin isännänvastuuseen.
Mutta A Oy:llä ja X ky:llä oli aika selkeästi sopimus tavaran toimituksesta. Onko X ky siis apumiestä kohtaan ulkopuolinen koska heillä ei ole nimenomaista sopimusta?

Rosie
Viestit: 9
Liittynyt: Su Touko 06, 2018 7:22 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja Rosie » Su Touko 13, 2018 10:10 am

Heippa! Mun kysymys jäi välistä joten laitan tän uudestaan.

Kiitos aijemmasta vastauksesta kysymykseeni :)

Nyt haluaisin vielä kysyä asiasta joka on hiukan epäselvä eli tuo velan vanhentumislaki. Jos nyt ostan vaikka Riitalle auton ja sovitaan velan eräpäiväksi vaikka 1.1.2019 niin vanhentuuko velka kokonaan 1.1.2022 vai 2029? En siis ihan tajua että milloin se on 3 vuotta ja milloin 10 :( Vai vanhentuuko se jo silloin kun on se eräpäivä?

Mut entä jos mulle tulee vaik sähkölasku missä on eräpäivä ni voinko sanoo niillekki et maksan vast 3 tai 10 vuot eräpäivä jälkeen ku se vanhenee sillon? Anteeks tunnen itteni idiootiks mut en jotenki vaa ymmärrä tätä :D

Edit. Tuli kysymys mieleen tosta Prekluusiosta että kumminpäin se siis menee. Velallinen kuuluttaa omista veloistaan virallisessa lehdessä velkojan selvittämiseksi vai velkoja kuuluttaa velallisen selvittämiseksi :D

miyl
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja miyl » Su Touko 13, 2018 4:12 pm

Rosie kirjoitti:
Su Touko 13, 2018 10:10 am
Heippa! Mun kysymys jäi välistä joten laitan tän uudestaan.

Kiitos aijemmasta vastauksesta kysymykseeni :)

Nyt haluaisin vielä kysyä asiasta joka on hiukan epäselvä eli tuo velan vanhentumislaki. Jos nyt ostan vaikka Riitalle auton ja sovitaan velan eräpäiväksi vaikka 1.1.2019 niin vanhentuuko velka kokonaan 1.1.2022 vai 2029? En siis ihan tajua että milloin se on 3 vuotta ja milloin 10 :( Vai vanhentuuko se jo silloin kun on se eräpäivä?

Mut entä jos mulle tulee vaik sähkölasku missä on eräpäivä ni voinko sanoo niillekki et maksan vast 3 tai 10 vuot eräpäivä jälkeen ku se vanhenee sillon? Anteeks tunnen itteni idiootiks mut en jotenki vaa ymmärrä tätä :D

Edit. Tuli kysymys mieleen tosta Prekluusiosta että kumminpäin se siis menee. Velallinen kuuluttaa omista veloistaan virallisessa lehdessä velkojan selvittämiseksi vai velkoja kuuluttaa velallisen selvittämiseksi :D
Heippa Rosie,

pahoittelut että kysymyksesi oli jäänyt välistä! Heta on selittänyt 3 ja 10 vuoden vanhentumisaikojen eroa hyvin aiemmissa vastauksissa, lainaan suoraan sieltä:

"Tässä velvoiteoikeuden kirjassa ei käydä muuta kuin pintapuolisesti läpi vanhentumista, joten sanoisin, että tuosta asiasta ei tarvitse tietää muuta kuin se mitä siinä sanotaan (eli se "Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika."), sillä sen tarkemmin siitä ei voida kokeessakaan kysyä.

Kolmen ja kymmenen vuoden vanhentumisajan suhde on siis se, että lähtökohtana vanhentumiselle on kolmen vuoden vanhentumisaika. Esimerkiksi silloin, kun velalle on sovittu etukäteen eräpäivä velallista sitovasti, vanhentumisaika alkaa kulua velan eräpäivästä. Tällaisen velan osalta kymmenen vuoden vanhentumisaika ei tule koskaan kyseeseen.
Kymmenen vuoden vanhentumisaika on sen sijaan vain vahingonkorvausta ja muita hyvitysmuotoja koskeva täydentävä säännös. Vahingonkorvauksissa ja muissa hyvitysmuodoissakin on lähtökohtana kolmen vuoden vanhentumisaika. Se lähtee kulumaan siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingostaja siitä vastuussa olevasta. Joskus vahingonkärsijä ei kuitenkaan saa tietää vahingosta. Tällöin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa, joka alkaa kulua sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tai edunpalautuksen perusteena olevan tapauksen tapahtumisesta. 10 vuoden vanhentumisaika on siten ikään kuin takaraja sille, että jos tapahtuneesta on jo kulunut kymmenen vuotta eikä vahingonkärsijä ole saanut tietää siitä, hän ei voi vedota kolmen vuoden vanhentumisaikaan. Jos taas vahingonkärsijä saa tietää tapahtuneesta ennen 10 vuoden tulemista täyteen, alkaa kulua tämä 3 vuoden vanhentumisaika. 10 vuoden vanhentumisajasta tärkeä poikkeus on kuitenkin se, että sitä ei sovelleta henkilö- tai ympäristövahingosta saatavan korvauksen vanhentumiseen!"

Eli: tässä on keskeistä hahmottaa, että 10 vuoden vanhentumisaika ei sovellu kaikkiin velkatyyppeihin. Se on ns. takarajasäännös, joka soveltuu vahingonkorvaukseen ja muihin hyvitysmuotoihin ja jonka tarkoituksena on varmistaa, että vastuu ei jää avoimeksi sellaisissa tapauksissa, kun sen takaraja ei ole ennalta määrätty. Kun kyse on velasta, jonka eräpäivä on ennalta tiedossa, kuten noissa esimerkeissäsi, siihen soveltuu yleinen eli kolmen vuoden vanhentumisaika. Huomaathan kuitenkin, että jos vanhentuminen katkaistaan, alkaa katkaisuhetkestä kulua taas uusi entisen pituinen vanhentumisaika, eli kolmen vuoden vanhentumisaika.

Prekluusiossa aloite julkisen kuulutuksen hakemiseen tulee velalliselta, ja tarkoituksena on selvittää velallisen tuntemattomaksi jääneet velkojat.

miyl
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja miyl » Su Touko 13, 2018 5:35 pm

Rosie kirjoitti:
Su Touko 13, 2018 10:10 am
Heippa! Mun kysymys jäi välistä joten laitan tän uudestaan.

Kiitos aijemmasta vastauksesta kysymykseeni :)

Nyt haluaisin vielä kysyä asiasta joka on hiukan epäselvä eli tuo velan vanhentumislaki. Jos nyt ostan vaikka Riitalle auton ja sovitaan velan eräpäiväksi vaikka 1.1.2019 niin vanhentuuko velka kokonaan 1.1.2022 vai 2029? En siis ihan tajua että milloin se on 3 vuotta ja milloin 10 :( Vai vanhentuuko se jo silloin kun on se eräpäivä?

Mut entä jos mulle tulee vaik sähkölasku missä on eräpäivä ni voinko sanoo niillekki et maksan vast 3 tai 10 vuot eräpäivä jälkeen ku se vanhenee sillon? Anteeks tunnen itteni idiootiks mut en jotenki vaa ymmärrä tätä :D

Edit. Tuli kysymys mieleen tosta Prekluusiosta että kumminpäin se siis menee. Velallinen kuuluttaa omista veloistaan virallisessa lehdessä velkojan selvittämiseksi vai velkoja kuuluttaa velallisen selvittämiseksi :D
Heippa vielä Rosie,

vielä pieni lisäys edelliseen vastaukseen. Halusin kysymyksesi takia vielä varmistaa, että vanhentumisen perusajatus on selvä. Velan vanhentuminen ei siis ole sama asia kuin velan erääntyminen maksettavaksi (viitateen sähkölasku-esimerkkiisi). Velka, jolle on sovittu eräpäivä, erääntyy maksettavaksi tuona päivänä. Vanhentuminen taas tarkoittaa sitä, että velallisen velvollisuus suorittaa eli käytännössä maksaa velka lakkaa. Näin voi käydä, jos velan eräännyttyä koko vanhentumisaika eli tässä 3 vuotta ehtii kulua ilman, että kumpikaan velan osapuoli on tehnyt toimia, jotka katkaisevat vanhentumisen. Käytännössä kuvailemasi tilanne ei varmaankaan sähkölaskun tapauksessa toteudu, koska laskun lähettäjä todennäköisesti "karhuaa" puuttuvaa suoritusta velalliselta.

"Tyhmiä" kysymyksiä ei kannata pelätä vaan nimenomaan kysyä, että asiat selviävät.:) Tsemppiä!

miyl
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja miyl » Su Touko 13, 2018 5:50 pm

Petsamo kirjoitti:
La Touko 12, 2018 9:03 pm
Moikka,
tuli tuolla aikaisempia Hemmon pääsykoetehtäviä tutkaillessa kysymys siitä miksi apumiehen aiheuttama vahinko on työnantajan vastuulla?

Eli käytännössä kysymys kuuluu, tarkoittaako isännänvastuun "työnantajalle työtä tekevän henkilön ulkopuoliselle aiheuttama vahinko" juurikin esimerkiksi työntekijän asiakkaalle aiheuttamaa vahinkoa?

2004 pääsykoetehtävässä A Oy:n apumies oli toimittanut X ky:lle lievässä huolimattomuudessa väärän kokoista soraa ja mallivastauksessa oltiin viitattu juurikin isännänvastuuseen.
Mutta A Oy:llä ja X ky:llä oli aika selkeästi sopimus tavaran toimituksesta. Onko X ky siis apumiestä kohtaan ulkopuolinen koska heillä ei ole nimenomaista sopimusta?
Hei Petsamo,

lyhyt vastaus kysymykseesi on: kyllä, isännänvastuun ollessa kyseessä tuo "työnantajalle työtä tekevän henkilön ulkopuoliselle aiheuttama vahinko" tarkoittaa nimenomaan esimerkiksi sellaista vahinkoa, jonka työntekijä (tai apumies) aiheuttaa asiakkaalle toimiessaan työnantajansa lukuun. Tämä on tyyppiesimerkki isännänvastuusta. Lisäksi isännänvastuu voi soveltua sellaiseen itsenäiseen yrittäjään, joka voidaan toimeksiantosuhteen laatu huomioon ottaen rinnastaa työntekijään (kirjan s. 85).

Jos ymmärsin oikein, pohdit ulkopuolinen-sanan merkitystä tässä yhteydessä. Lainaamassasi kohdassa ulkopuolisella viitataan siis siihen tahoon, joka on ulkopuolinen työnantajaan ja tämän lukuun toimivaan työntekijään nähden. Ensin kannattaa hahmottaa isännänvastuun mukainen vastuun kanavoituminen työntekijältä työnantajalle, ja sen jälkeen se, että tämä vastuu kohdistuu työnantajaan ja on vastuuta suhteessa kolmanteen tahoon (eli "ulkopuoliseen").

Toinen asia on, että isännänvastuu voi toteutua sekä sopimusperusteisen että sopimuksenulkoisen vastuun tapauksessa. Ellen erehdy niin tätä ei avattu kirjassa tarkemmin, mikä voi ehkä sekoittaa hahmottamista. Mutta tiivistäen, isännänvastuu on siis vastuun kanavoitumista työntekijältä (tai työntekijään rinnastettavalta) työnantajalle, ja se voi tulla kyseeseen sekä sopimusperusteisessa että sopimuksenulkoisessa vastuun tilanteessa.

Toivottavasti tämä auttoi? Jaksamista ja kärsivällisyyttä loppupäiviin!

mpp
Viestit: 6
Liittynyt: Pe Huhti 27, 2018 2:00 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja mpp » Ma Touko 14, 2018 3:02 pm

Moi, mites tämä:

s.108-109, henkilövakuutuksen irtisanominen

Jos vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta merkityksellisessä seikassa on tapahtunut laissa yksilöidyt kriteerit täyttävä vahingonvaaraa lisäävä muutos eikä vakuutuksenantaja olisi myöntänyt vakuutusta jos vakuutettuun liittyvä seikka olisi ollut muutosta vastaava vakuutusta myönnettäessä.

Irtisanomista ei kuitenkaan sallita sen takia, että vakuutetun terveydentila on huonontunut tai vakuutustapahtuma on sattunut. Sen on muutenkin oltava hyvän vakuutustavan mukainen.

Eikö tässä ole pieni ristiriita? Miten ymmärrän tuon ensimmäisen niin, että siinä ei ole kyse tiedonantovirheestä vaan tilanteesta jossa muutos tapahtuu vakuutuksen voimassaoloaikana? Eli vakuutuksenantaja voi irtisanoa henkilövakuutuksen kesken vakuutuskauden jos vakuutetun terveydentila on heikentynyt "jos laissa yksilöidyt kriteerit" täyttyvät? Niitä ei ole vain avattu tässä?

miyl
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja miyl » Ma Touko 14, 2018 7:05 pm

mpp kirjoitti:
Ma Touko 14, 2018 3:02 pm
Moi, mites tämä:

s.108-109, henkilövakuutuksen irtisanominen

Jos vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta merkityksellisessä seikassa on tapahtunut laissa yksilöidyt kriteerit täyttävä vahingonvaaraa lisäävä muutos eikä vakuutuksenantaja olisi myöntänyt vakuutusta jos vakuutettuun liittyvä seikka olisi ollut muutosta vastaava vakuutusta myönnettäessä.

Irtisanomista ei kuitenkaan sallita sen takia, että vakuutetun terveydentila on huonontunut tai vakuutustapahtuma on sattunut. Sen on muutenkin oltava hyvän vakuutustavan mukainen.

Eikö tässä ole pieni ristiriita? Miten ymmärrän tuon ensimmäisen niin, että siinä ei ole kyse tiedonantovirheestä vaan tilanteesta jossa muutos tapahtuu vakuutuksen voimassaoloaikana? Eli vakuutuksenantaja voi irtisanoa henkilövakuutuksen kesken vakuutuskauden jos vakuutetun terveydentila on heikentynyt "jos laissa yksilöidyt kriteerit" täyttyvät? Niitä ei ole vain avattu tässä?
Terve mpp,

olet ymmärtänyt oikein, tällaisessa tapauksessa ei ole kyse tiedonantovirheestä vaan nimenomaan seikasta, joka on muuttunut vakuutuksen ollessa voimassa. Kun muutos on tapahtunut, sitä arvioidaan siitä näkökulmasta, olisiko vakuutuksenantaja myöntänyt vakuutuksen jos tilanne olisi ollut muuttunutta tilannetta vastaava silloin, kun vakuutettu haki vakuutusta. Huomaa kuitenkin, että tuollainen vakuutukseen vaikuttava seikka nimenomaan ei ole muutos terveydentilassa, kuten kirjassa sanotaankin. Terveydentilan huonontuminen ei ole henkilövakuutuksen irtisanomisen peruste. Kyse on muunlaisesta, laissa yksilöidystä vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta. Kyseinen pykälä on vakuutussopimuslain 27 §. Kyse on käytännössä muun henkilöön liittyvän seikan, kuten ammatin, harrastuksen tai asuinpaikan muutoksesta. Esim. jotkin riskialttiit harrastukset (esim. moottoriurheilu, rugby, amerikkalainen jalkapallo) voivat olla sellaisia, että henkilövakuutusta ei myönnettäisi samoin ehdoin näitä harrastavalle. Kun kirjassa ei ole tätä sen tarkemmin avattu, riittää tästä asiasta tietää vain tuo kirjassa mainittu tiivistys. Eli kyse on vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, jonka tulee täyttää laissa yksilöidyt kriteerit, mutta terveydentilan huonontuminen tai vakuutustapahtuman sattuminen ei ole tällainen muutos.

Paljon onnea kaikille valintakokeeseen!

Vastaa Viestiin