Vanhus kirjoitti: ↑Pe Touko 11, 2018 12:36 pm
S.46: Mitä ihmisryhmää tarkoitetaan työttömyysetuuksien asumisperusteisuuden toisessa poikkeuksessa? Eli mihin 3. maan kansalaisiin ei sovellettaisi st-asetusta, jos he kuitenkin oleskelevat laillisesti jossain EU-valtiossa (kytkös johonkin EU-valtioon) ja työskentelevät Suomessa? Mikä voisi olla tilanne, missä ei asu Suomessa, mutta ei myöskään muussa EU-maassa, ja silti työskentelee Suomessa?
Koska toisaalta jos hlö työskentelee Suomessa yli 6 kk. 3. maan kansalaisena, niin hyvin todennäköisesti hänellä on myös oleskelulupa Suomeen, jolloin sovellettaisiin joo yhdistelmälupadirektiiviä, mutta silloinhan hänen soveltamisalalain perusteella joka tapauksessa katsottaisiin asuvan Suomessa (olelupa).
Viisaampien vastauksia odotellessa voin kertoa miten oon ymmärtänyt tuon kirjan kohdan (pitkä vastaus koska yritän itsekin järkeistää ajatuksia): Työttömyysturvajärjestelmän lähtökohta on asumisperusteisuus, oikeus työttömyysetuuksiin määräytyy siis asumisen perusteella ja asuminen ratkaistaan soveltamisalalain perusteella. Asumisperusteisuuteen on kaksi poikkeusta.
Ensimmäinen poikkeus on että henkilö kuuluu sosiaaliturva-asetuksen tai pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen soveltamisalaan. Oikeus etuuksiin syntyy silloin työn perusteella eikä täydy asua Suomessa. Sosiaaliturva-asetuksen piirissä ovat myös ne 3. maiden kansalaiset, joilla on kytkentä vähintään kahteen EU-jäsenvaltioon.
Toinen poikkeus, jolloin (vakinaista) asumista ei vaadita, koskee sellaisia 3. maiden kansalaisia, jotka asuvat EU:n ulkopuolella mutta käyvät työssä Suomessa. He ovat oikeutettuja työttömyysturvaan jos he ovat työskennelleet Suomessa vähintään 6 kuukautta ja jatkavat oleskelua Suomessa. Tällaisten 3. maiden kansalaisten ei siis tarvitse asua vakinaisesti Suomessa ollakseen oikeutettuja työttömyysturvaan. Jos he asuisivat Suomessa soveltamisalalain tarkoittamalla tavalla niin että heillä olisi täällä varsinainen koti ja asunto, jossa he pääasiassa oleskelisivat, niin heille syntyisi oikeus etuuksiin asumisen perusteella. Heillä tarvitsee olla jonkinlainen oleskelulupa kylläkin. Esimerkiksi jos venäläisellä on oleskelulupa Suomeen, asuu Venäjällä ja käy töissä Suomessa, ja työttömäksi jäätyään jatkaa oleskelua Suomessa.