Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

[vuoriszi]

Hei taas! Sivulla 19: onko Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus SEUT sama, kuin samalla sivulla mainittu Euroopan unionin toiminnasta annettu sopimus?

[janne]

Hei taas! Sivulla 19: onko Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus SEUT sama, kuin samalla sivulla mainittu Euroopan unionin toiminnasta annettu sopimus?

Sama asia. Tuo "annettu" on tuossa vähän outo käsite, lienee vaan joku huolimattomuusvirhe.

[janne]

Sekä sivulla 40 että sivulla 41 annetaan "samanlaiselle etuudelle" määritelmä. Ongelma kuitenkin on, että ne ovat erilailla ilmaistuja Onko kyse samasta käsitteestä?

Tässä aiheuttaa pientä sotkua se, että kirja käsittelee paljon nimenomaan eläke-etuuksiin, mutta sosiaaliturva-asetus koskee muitakin etuuksia. Sivulla 40 viittaus koskee asetuksen 10 artiklaa, jossa säädetään yleisesti sosiaalietuuksista (tuo artikla on asetuksen "Yleiset säännökset" -osiossa). Sivulla 41 puolestaan viitataan 53 artiklaan, joka koskee nimenomaan eläke-etuuksia (tämä artikla on asetuksen "Vanhuuseläkkeet ja perhe-eläkkeet" -osiossa). Tätä voi ajatella sitenkin, että tuo s. 41 määritelmä on yksityiskohtaisempi versio: esim. nuo s. 41 määritelmän b-kohdan jutut ovat käytännössä noita s. 40 määritelmän laskemisperusteita.

[vuoriszi]

Hei! Sivulla 62 on määritelty tapaturma, mutta ei kuitenkaan nimellä työtapaturma. Missä määrin työtapaturmassa on otettava huomioon tapaturman ajankohta (työajalla?) ja/tai tapaturman tapahtumapaikka (työpaikalla?)? Ammattitaudin tapauksessa kuitenkin painotetaan, että "työtekijälle työssään"...

[Opiskelija97]

Voisiko tuohon päällekkäisten erilaisten etuuksien laskemiseen saada selvennystä esimerkin avulla? Sivulla 43 tästä on kirjoitettu, mutta itselleni jäi kyllä vielä vähän epäselväksi. Varsinkin, kun tuolla sivulla laskettiin työeläkkeestä vähennettävän tapaturmaeläkkeen määrää niin en ymmärrä, miten katsotaan, onko työeläkkeen määrä vähennyksen jälkeen korkeampi vai matalampi kuin itsenäisen eli kansallisen eläkkeen määrä

Selventääkö tuota kirjan esimerkkiä jos luet sitä yhdessä sivujen 38-39 kanssa? Siellä kerrotaan tuosta pro rata -määrän laskemisesta, ja siellä on tuo Saksaa koskeva esimerkki. Kyse on siis samasta kuviosta, mutta lisäksi määrissä otetaan huomioon tuo tapaturmaeläkkeen vähennys.

Haluaisin tästä vielä kysyä, kun s. 43 tosiaan käsitellään tuota erilaisten päällekkäisten etuuksien yhteensovittamista ja siellä on esimerkki tästä. Ensin on laskettu että itsenäisen etuuden tapaturmaeläkkeestä vähennettävä määrä olisi 400e ja sitten pro rata -eläkkeissä se olisi jäsenvaltiossa A 200e. Sitten todetaan, että koska jäsenvaltiossa A pro rata eläke on vähennyksen jälkeen korkeampi kuin itsenäinen eläke, A:n sosiaaliturvalaitoksen tulee makseen pro rata -eläkkeen mukaista työeläkettä.

Tässä vaiheessa tökkää oppiminen kun en voi hahmottaa miten 200e voi olla korkeampi kuin 400e? Olen varmaan ymmärtänyt jotain väärin ja olisi kiva saada selvennystä asiaan

[janne]

Hei! Sivulla 62 on määritelty tapaturma, mutta ei kuitenkaan nimellä työtapaturma. Missä määrin työtapaturmassa on otettava huomioon tapaturman ajankohta (työajalla?) ja/tai tapaturman tapahtumapaikka (työpaikalla?)? Ammattitaudin tapauksessa kuitenkin painotetaan, että "työtekijälle työssään"...

Jos jotain ei kirjassa mainita, ei sitä tarvitse ottaa huomioon. Työtapaturmalle on laissa oma määritelmänsä (joka nojautuu tuohon mainitsemaasi tapaturman määritelmään), mutta sitä ei kirjassa kuitenkaan avata tarkemmin, eikä sitä siten tarvitse osata.

[janne]

Haluaisin tästä vielä kysyä, kun s. 43 tosiaan käsitellään tuota erilaisten päällekkäisten etuuksien yhteensovittamista ja siellä on esimerkki tästä. Ensin on laskettu että itsenäisen etuuden tapaturmaeläkkeestä vähennettävä määrä olisi 400e ja sitten pro rata -eläkkeissä se olisi jäsenvaltiossa A 200e. Sitten todetaan, että koska jäsenvaltiossa A pro rata eläke on vähennyksen jälkeen korkeampi kuin itsenäinen eläke, A:n sosiaaliturvalaitoksen tulee makseen pro rata -eläkkeen mukaista työeläkettä.

Tässä vaiheessa tökkää oppiminen kun en voi hahmottaa miten 200e voi olla korkeampi kuin 400e? Olen varmaan ymmärtänyt jotain väärin ja olisi kiva saada selvennystä asiaan

Kirjan esimerkissä 200 e ja 400 e ovat työeläkkeestä vähennettäviä tapaturmaeläkkeen määriä. 200 e vähennyksen jälkeen jäljelle jää enemmän kuin 400 e vähennyksen jälkeen. Kirjan esimerkissä ei tuota työeläkkeen suuruutta anneta (se voisi tuota selkeyttää...), mutta oletetaan nyt vaikka, että itsenäisen eläkkeen suuruus olisi 1 500 e/kk ja pro rata -eläkkeen suuruus 1 400 e/kk. Itsenäisestä eläkkeestä vähennetään 400 e, jolloin sen suuruudeksi jää 1 100 e/kk. Pro rata -eläkkeestä vähennetään 200 e, jolloin sen suuruudeksi jää 1 200 e/kk, eli pro rata -eläke jää suuremmaksi.

[asr]

Hei!

Sivulla 46 kerrotaan, että työttömyysturvalain mukaan: ”oikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla”. Tämän jälkeen kerrotaan saman lain säännökset siitä, ketkä rinnastetaan Suomessa asuvaan työntekijään. Jos ja kun lain soveltamisalaksi on määritelty Suomessa asuvat työttömät työnhakijat, miksi/ mihin tarvitaan tässä yhteydessä tietoa siitä, keitä rinnastetaan Suomessa asuviin työntekijöihin?

[janne]

Sivulla 46 kerrotaan, että työttömyysturvalain mukaan: ”oikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla”. Tämän jälkeen kerrotaan saman lain säännökset siitä, ketkä rinnastetaan Suomessa asuvaan työntekijään. Jos ja kun lain soveltamisalaksi on määritelty Suomessa asuvat työttömät työnhakijat, miksi/ mihin tarvitaan tässä yhteydessä tietoa siitä, keitä rinnastetaan Suomessa asuviin työntekijöihin?

Disclaimer: tämä on taas pääasiassa kirjan ulkopuolista tietoa taustoittamaan asiaa. Kirjan tuo kohta on mielestäni sekava ja siinä on myös vähän oikaistu, eikä juurikaan avattu työttömyysturvalain 8 §:n ja 8 a §:n suhdetta. 8 § koskee työttömyysturvalain soveltamisalaa yleensä ja 8 a § oikeutta työttömyysturvalain mukaisiin etuuksiin. Tämä myös selittää sen, miksi kirjassa puhutaan ristiin työnhakijoista ja työntekijöistä. Tuo 8 a §:n soveltamisalalakia koskeva kohta on kirjassa mainittuna vain osittain, tosiasiassa kuuluu seuraavasti: "Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3, 3 a, 4 ja 10 §:n mukaan." Soveltamisalalaissa on kyllä mainittuna myös nuo työttömyysturvalain mukaan rinnastettavat tilanteet, eli esim. lähetetyt työntekijät, mutta ei noissa pykälissä.

Mutta riittää että tämän opettelee kirjan mukaan: oikeus työttömyysturvalain mukaisiin etuuksiin on Suomessa asuvalla työnhakijalla, Suomessa asuminen ratkaistaan soveltamisalalain perusteella ja Suomessa asuvaan työntekijään rinnastetaan kirjassa mainitut ryhmät

[Jeejee]

Moi!

Mulla menee vähän ohi se, milloin maksetaan kansaneläkettä ja milloin takuueläkettä. Nuo rajat (1300e ja 750e) huomasin, mutta en ihan hiffaa milloin tuota takuueläkettä maksetaan ja kenelle. Ei suomalaisille?