Varjovalmennus.fi

Tähän ketjuun keskustelu ja kysymykset liittyen Jaana Norion Johdatus kuluttajaoikeuteen -kirjaan.

Hei,

Sivuilla 7-8 mainitaan passiivinen ja aktiivinen kuluttaja. Tarkoitetaanko aktiivisella kuluttajalla samaa kuin sivulla 8 mainittua EU:n kuluttajan mittapuuksi otettua keskivertokuluttajaa?

Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

Kuluttajaoikeuden kirjassa sivulla 82 kerrotaan, että " Ostaja saa purkaa kaupan TAI esittää vahingonkorvausvaatimuksen myös siinä tapauksessa, että tavara on luovutettu mutta viivästyneenä".

Tämän mukaan kyseessä on siis joko-tai -tyyppinen tilanne.

Viimeisessä kohdassa mainitaan, että "Jos osta purkaa kaupan, hänen ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa vahingonkorvausvaatimuksestaan".

Eli voiko ostaja saatuaan tavaran viivästyneenä esittää purun lisäksi myös vahingonkorvausvaatimuksen vai ovatko nämä toisensa poissulkevia tekijöitä?

charlotta kirjoitti: ↑Pe Huhti 19, 2019 7:33 pm Hei,

Sivuilla 7-8 mainitaan passiivinen ja aktiivinen kuluttaja. Tarkoitetaanko aktiivisella kuluttajalla samaa kuin sivulla 8 mainittua EU:n kuluttajan mittapuuksi otettua keskivertokuluttajaa?

Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

Teksti tuntuisi viittaavan siihen, että kirjassa mainittu kuluttajan mittapuu vain käytännössä ilmaisee nykymuodossa tuon EU:ssa jo pidempään sääntelyn taustalla olleen ajatuksen aktiivisesta kuluttajasta. Olet siis täysin oikeilla jäljillä kuitenkin sellaisella lisäyksellä, että kuluttajan mittapuu käytännössä ilmentää konkreettisemmin sitä, mitä aktiivisella kuluttajalla EU-oikeudessa tarkoitetaan. Se onkin sitten toinen asia, kuinka hyödyllinen tämä mittapuu todellisuudessa on

claustro kirjoitti: ↑La Huhti 20, 2019 5:10 pm Kuluttajaoikeuden kirjassa sivulla 82 kerrotaan, että " Ostaja saa purkaa kaupan TAI esittää vahingonkorvausvaatimuksen myös siinä tapauksessa, että tavara on luovutettu mutta viivästyneenä".

Tämän mukaan kyseessä on siis joko-tai -tyyppinen tilanne.

Viimeisessä kohdassa mainitaan, että "Jos osta purkaa kaupan, hänen ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa vahingonkorvausvaatimuksestaan".

Eli voiko ostaja saatuaan tavaran viivästyneenä esittää purun lisäksi myös vahingonkorvausvaatimuksen vai ovatko nämä toisensa poissulkevia tekijöitä?

Oikeus vahingonkorvaukseen ei ole riippuvainen siitä onko edellytyksiä purkaa kauppa, vaan kuten kirjassakin mainitaan(s.81) vahingonkorvausoikeus ei ole vaihtoehtoinen ostajan muille oikeuksille vaan riippuu siitä, onko vahinkoa aiheutunut. Kuitenkin mikäli ostaja purkaa kaupan lainmukaisesti, hän ei ole velvollinen erikseen ilmoittamaan vahingonkorvausvaatimuksesta. (KSL 5:11§), eli mikäli edellytykset vahingonkorvaukselle ovat olemassa hän saa kaupan purkamisen lisäksi vahingonkorvausta. Eli ehkä hieman yksinkertaisemmin sanottuna kaupan purku ei rajoita oikeutta vahingonkorvaukseen, vaan mikäli edellytykset vahingonkorvaukselle ovat olemassa sitä ei tällöin tarvitse erikseen vaatia. Vahingonkorvausta voi vaatia myös silloin jos ei kaupan purku tule kyseeseen, mutta vahingonkorvauksen edellytykset täyttyvät. Toivottavasti tämä selvensi asiaa

Onko vaikutuskriteeri ja vaikuttavuuskriteeri sama asia? S. 39 puhutaan vaikutuskriteeristä ja myöhemmin (esim. s 42 ja sivulal 45 vaikuttavuuskriteeristä).

Veera94 kirjoitti: ↑Ke Huhti 24, 2019 12:54 pm Onko vaikutuskriteeri ja vaikuttavuuskriteeri sama asia? S. 39 puhutaan vaikutuskriteeristä ja myöhemmin (esim. s 42 ja sivulal 45 vaikuttavuuskriteeristä).

Sivulla 39 vaikutuskriteerin määritelmänä on, että elinkeinonharjoittajan menettely on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä
perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä
olisi tehnyt. Sivulla 42 vaikuttavuuskriteeristä puhuttaessa todetaan, että "tässä säännöksessä siis on mukana myös vaikuttavuuskriteeri, eli pelkkä sekaannuksen vaaran aiheuttaminen ei ole kiellettyä, jos se ei ole omiaan vaikuttamaan kuluttajan kulutushyödykkeeseen liittyvään päätökseen". Molemmissa kohdissa viitataan vaikuttavuus/vaikutuskriteerin yhteydessä siihen, että menettely on omiaan vaikuttamaan kuluttajan kykyyn tehdä kulutushyödykkeeseen liittyvä päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Näin ollen termeillä tarkoitetaan samaa asiaa.

Hei!

Mua hämmentää tuo sopimusehtodirektiivi, etenkin sivu 72, voisko sitä jotenkin avata tässä? Eli jos tulee oikeustapaustehtävä ja pitäis osata soveltaa tätä

Onko sopimaton menettely ja sopimattomuus sama asia? Sivulla 38 siis otsikkona on sopimattomuus markkinoinnissa ja asiakassuhteessa ja samassa kappaleessa puhutaan sopimattomuudesta sekä sopimattomasta menettelystä.
Voiko siis valintakokeessa puhua sopimattoman menettelyn lisäksi sopimattomuudesta markkinoinnissa ja asiakassuhteessa siten että ne ovat siis ihan sama asia?

Veera94 kirjoitti: ↑Pe Huhti 26, 2019 4:55 pm Onko sopimaton menettely ja sopimattomuus sama asia? Sivulla 38 siis otsikkona on sopimattomuus markkinoinnissa ja asiakassuhteessa ja samassa kappaleessa puhutaan sopimattomuudesta sekä sopimattomasta menettelystä.
Voiko siis valintakokeessa puhua sopimattoman menettelyn lisäksi sopimattomuudesta markkinoinnissa ja asiakassuhteessa siten että ne ovat siis ihan sama asia?

Kyseessä on sama asia kahdella eri tavalla ilmaistuna, koska kuluttajansuojalaissakin (KSL 2:3) puhutaan menettelyn sopimattomuudesta. KSL 2:1:ssä puolestaan kielletään kuluttajien kannalta sopimaton menettely, jota edellä mainittu KSL 2:3 tarkentaa. Sopimattomuudellahan tarkoitetaan kirjan s. 38 mukaan "epäasiallista vaikuttamista kuluttajan kulutushyödykettä koskevaan päätöksentekoon". Valintakokeessa voi siten käyttää molempia termejä, mutta kummankin termin yhteydessä on hyvä viitata kuluttajansuojalakiin, esim. "Kuluttajansuojalain mukainen sopimattomuus markkinoinnissa ja asiakassuhteessa", jotta termi saa oikean merkityssisällön.