Tätä on avattu jonkin verran sivulla 10. Eli poikkeuslaki noin yläkäsitteenä voi kattaa kaikenlaisia lakeja jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Normaalitilanteessa nämä lait tulee säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ja ne voivat käyttää erilaisia tilanteita. Perustuslain 33 §:n mukaan "Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi". Kuvitellaan, että halutaan säätää varsinaista perustuslakia muuttamatta poikkeuslaki, jonka mukaan seuraavat valtiopäivät avaa presidentti Niinistön sijaan koiransa Lennu. Tällainen laki tulisi säätää normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä: se olisi poikkeus perustuslain 33 §:ään. Tämäntyyppisiä poikkeuslakeja on varsinkin 2000-luvulla ja uuden perustuslain aikana pyritty välttämään.
Kansainväliset sopimukset tulee Suomessa saattaa voimaan lailla. Nämä voimaansaattamislait ovat poikkeuslakien joukossa oma ryhmänsä: niissä käytetään supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä. Eli jos sopimus, jota ollaan saattamassa voimaan, on joltain osin ristiriidassa perustuslain kanssa, ei voimaansaattamislakia voida säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Mutta koska kyse on kv. sopimuksen voimaansaattamisesta, voidaan siinä käyttää supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä.
Kysäise jos jäi vielä epäselväksi!