Perusoikeusjuridiikka
Perusoikeusjuridiikka
Ketju Perusoikeusjuridiikka-kirjaa koskeville kysymyksille ja keskustelulle.
Re: Perusoikeusjuridiikka
Osaako joku sanoa, että puuttuuko tästä s.66 olevasta lauseesta jokin olennainen sana tuosta punaisten pisteiden kohdalta?
"Suomeen perustettiin vuoden 2012 alussa voimaan tulleella ... ihmisoikeuskeskus, joka on itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaorgaani perus- ja ihmisoikeuksien kentällä."
Kaikista kirjoista tämä vaikuttaa paikoin hiukan hämärältä. Bongattu useita kirjoitusvirheitä ja jotenkin tökerö suomennos tuo "orgaani". Jokin elin -sana tai vastaava olisi mielestäni sopinut paremmin.
"Suomeen perustettiin vuoden 2012 alussa voimaan tulleella ... ihmisoikeuskeskus, joka on itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaorgaani perus- ja ihmisoikeuksien kentällä."
Kaikista kirjoista tämä vaikuttaa paikoin hiukan hämärältä. Bongattu useita kirjoitusvirheitä ja jotenkin tökerö suomennos tuo "orgaani". Jokin elin -sana tai vastaava olisi mielestäni sopinut paremmin.
Re: Perusoikeusjuridiikka
Jep, siitä puuttuu sana lailla. Ihmisoikeuskeskus perustettiin muuttamalla eduskunnan oikeusasiamiehestä annettua lakia (kuten siinä kirjan seuraavassa kappaleessa todetaankin, keskus siis toimii oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä).Ananas kirjoitti:Osaako joku sanoa, että puuttuuko tästä s.66 olevasta lauseesta jokin olennainen sana tuosta punaisten pisteiden kohdalta?
"Suomeen perustettiin vuoden 2012 alussa voimaan tulleella ... ihmisoikeuskeskus, joka on itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaorgaani perus- ja ihmisoikeuksien kentällä."
Valintakoekirjoissa on kyllä hämmentävän paljon kirjoitusvirheitä, myös sellaisia jotka olisi pitänyt huomata Wordin tai minkä tahansa koneellisen oikoluvun avulla. Tältä osin linja siis näyttäisi tänä vuonna pitävän
Re: Perusoikeusjuridiikka
S.39 "...perustuslain 17 §:n 2 momentissa turvattu oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisessa..."
Re: Perusoikeusjuridiikka
Meniskö pisteitä jos kirjottais tuon sanatarkasti pääsykokeessaPeter kirjoitti:S.39 "...perustuslain 17 §:n 2 momentissa turvattu oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisessa..."
Re: Perusoikeusjuridiikka
Moikka,
30.3. luentokerran aluksi oli pari kysymystä Perusoikeusjuridiikka-kirjasta, ja olivat siinä määrin keskeisiä että avaan näitä vähän lisää ja laitan vielä tänne kootusti vastaukset.
Mitä eroa on perusoikeuksilla ja ihmisoikeuksilla?
Kirjan sivulla 8 todetaan, että muodollisen määritelmän mukaan perusoikeudet ovat perustuslaissa turvattuja yksilöiden ja joskus ryhmien oikeuksia, kun taas ihmisoikeudet ovat alueellisessa tai yleismaailmallisessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa eli ihmisoikeussopimuksessa tunnustettuja oikeuksia. Karkeana jaotteluna voi toisin sanoen pitää sitä, että perusoikeudet ovat kansallisia ja perustuvat kunkin valtion omaan perustuslakiin tai vastaavaan, kun taas ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeusopimuksiin (vaikkapa Euroopan ihmisoikeussopimukseen).
Tätä ajatusta ja jakoa hieman sotkee Euroopan unionin perusoikeuskirja. Se on siis luonteeltaan kansainvälinen, mutta sen yhteydessä käytetään kuitenkin perusoikeus-termiä. Helpointa lienee, jos perusoikeuskirjaa ajattelee poikkeuksena em. pääsääntöön (se on muutoinkin hieman omalaatuinen tapaus - kuten kirjastakin käy ilmi, se alunperin hyväksyttiin poliittisena julistuksena jossa todettiin EU:n alueella voimassa olevat perusoikeudet - siis jäsenvaltioiden perustuslaeissa taatut - mutta sittemmin siitä tehtiin Lissabonin sopimuksella velvoittava).
Lisäksi monet oikeudet ovat sellaisia, jotka taataan sekä perustuslaissa että ihmisoikeussopimuksissa (kenties hieman erisisältöisinä tai -tasoisina).
Mitä ovat varaumat valtiosopimuksissa?
Valtiosopimuksiin liittyy varauman käsite, jolla yksinkertaistettuna tarkoitetaan valtion yksipuolista ilmaisua esimerkiksi siitä, millä tavoin jotain sopimuksen määräystä sovelletaan kyseiseen valtioon (tai sovelletaanko sitä lainkaan). Varauma tulee olla yksilöity, eikä se saa olla ristiriidassa sopimuksen päämäärän kanssa. Eli karkea esimerkki: kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ei voi tehdä varaumaa, jonka perusteella rotusyrjintä olisikin sallittu vaikkapa yliopiston valintakokeessa.
Valtiosopimukset ovat monesti hieman kankeita ja pitkällisen väännön tuloksia, ja kansalliset oikeusjärjestykset eroavat monin paikoin toisistaan, eikä sopimuksissa aina voida ottaa huomioon kaikkia eroavaisuuksia. Varaumilla voidaan jossain määrin pyrkiä tasoittamaan näitä eroja siten että itse sopimus kuitenkin saatetaan voimaan ja sen pääajatus toteutuu. Tämä seuraava esimerkki on vain selventämään asiaa, eikä tämä ole kirjasta! Kun Euroopan ihmisoikeussopimusta (EIS) saatettiin Suomessa voimaan, Suomi teki sopimuksen 6 artiklaan varauman. Artikla koskee oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tuolloin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli tuolloin tulkinnut artiklaa siten, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen edellytti mahdollisuutta suulliseen käsittelyyn. Suomen tuolloisen lainsäädännön mukaan kaikissa lainkäyttöelimissä suullinen käsittely ei kuitenkaan ollut mahdollinen. Koska EIS haluttiin saattaa voimaan pikaisesti ja kyse oli sopimuksen kokonaisuuteen nähden varsin pienestä asiasta, tehtiin sopimukseen varauma koskien suullista käsittelyä tietyissä tuomioistuimissa (esimerkiksi nykyisin jo lakkautetuissa vesioikeuksissa). Varauman mukaan Suomi ei voinut taata suullista käsittelyä niissä tapauksissa, joissa Suomen kansallinen lainsäädäntö ei moista mahdollisuutta tunne. Kun EIS oli saatu voimaan, kansallista lainsäädäntöä muutettiin ja varauma purettiin sitä mukaa kuin muutokset saatettiin voimaan.
edit: Varaumat siis mainittuna kirjassa (ainakin) sivuilla 86 ja 112.
30.3. luentokerran aluksi oli pari kysymystä Perusoikeusjuridiikka-kirjasta, ja olivat siinä määrin keskeisiä että avaan näitä vähän lisää ja laitan vielä tänne kootusti vastaukset.
Mitä eroa on perusoikeuksilla ja ihmisoikeuksilla?
Kirjan sivulla 8 todetaan, että muodollisen määritelmän mukaan perusoikeudet ovat perustuslaissa turvattuja yksilöiden ja joskus ryhmien oikeuksia, kun taas ihmisoikeudet ovat alueellisessa tai yleismaailmallisessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa eli ihmisoikeussopimuksessa tunnustettuja oikeuksia. Karkeana jaotteluna voi toisin sanoen pitää sitä, että perusoikeudet ovat kansallisia ja perustuvat kunkin valtion omaan perustuslakiin tai vastaavaan, kun taas ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeusopimuksiin (vaikkapa Euroopan ihmisoikeussopimukseen).
Tätä ajatusta ja jakoa hieman sotkee Euroopan unionin perusoikeuskirja. Se on siis luonteeltaan kansainvälinen, mutta sen yhteydessä käytetään kuitenkin perusoikeus-termiä. Helpointa lienee, jos perusoikeuskirjaa ajattelee poikkeuksena em. pääsääntöön (se on muutoinkin hieman omalaatuinen tapaus - kuten kirjastakin käy ilmi, se alunperin hyväksyttiin poliittisena julistuksena jossa todettiin EU:n alueella voimassa olevat perusoikeudet - siis jäsenvaltioiden perustuslaeissa taatut - mutta sittemmin siitä tehtiin Lissabonin sopimuksella velvoittava).
Lisäksi monet oikeudet ovat sellaisia, jotka taataan sekä perustuslaissa että ihmisoikeussopimuksissa (kenties hieman erisisältöisinä tai -tasoisina).
Mitä ovat varaumat valtiosopimuksissa?
Valtiosopimuksiin liittyy varauman käsite, jolla yksinkertaistettuna tarkoitetaan valtion yksipuolista ilmaisua esimerkiksi siitä, millä tavoin jotain sopimuksen määräystä sovelletaan kyseiseen valtioon (tai sovelletaanko sitä lainkaan). Varauma tulee olla yksilöity, eikä se saa olla ristiriidassa sopimuksen päämäärän kanssa. Eli karkea esimerkki: kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ei voi tehdä varaumaa, jonka perusteella rotusyrjintä olisikin sallittu vaikkapa yliopiston valintakokeessa.
Valtiosopimukset ovat monesti hieman kankeita ja pitkällisen väännön tuloksia, ja kansalliset oikeusjärjestykset eroavat monin paikoin toisistaan, eikä sopimuksissa aina voida ottaa huomioon kaikkia eroavaisuuksia. Varaumilla voidaan jossain määrin pyrkiä tasoittamaan näitä eroja siten että itse sopimus kuitenkin saatetaan voimaan ja sen pääajatus toteutuu. Tämä seuraava esimerkki on vain selventämään asiaa, eikä tämä ole kirjasta! Kun Euroopan ihmisoikeussopimusta (EIS) saatettiin Suomessa voimaan, Suomi teki sopimuksen 6 artiklaan varauman. Artikla koskee oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tuolloin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli tuolloin tulkinnut artiklaa siten, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen edellytti mahdollisuutta suulliseen käsittelyyn. Suomen tuolloisen lainsäädännön mukaan kaikissa lainkäyttöelimissä suullinen käsittely ei kuitenkaan ollut mahdollinen. Koska EIS haluttiin saattaa voimaan pikaisesti ja kyse oli sopimuksen kokonaisuuteen nähden varsin pienestä asiasta, tehtiin sopimukseen varauma koskien suullista käsittelyä tietyissä tuomioistuimissa (esimerkiksi nykyisin jo lakkautetuissa vesioikeuksissa). Varauman mukaan Suomi ei voinut taata suullista käsittelyä niissä tapauksissa, joissa Suomen kansallinen lainsäädäntö ei moista mahdollisuutta tunne. Kun EIS oli saatu voimaan, kansallista lainsäädäntöä muutettiin ja varauma purettiin sitä mukaa kuin muutokset saatettiin voimaan.
edit: Varaumat siis mainittuna kirjassa (ainakin) sivuilla 86 ja 112.
Re: Perusoikeusjuridiikka
Jos kirjassa on pykälä, jossa on luettelo, niin tarvitseeko luettelon järjestys muistaa juuri niin kuin se on vai voiko luetteloida järjestyksen oman mielen mukaan? Ja tarvitseeko luettelosta muistaa kaikki vai riittääkö jossain kohtaa että mainitsisi vain osan esim. Esim juuri nämä ei saa syrjiä ikään, rotuun, sukupuoleen, silmienväriin...:p
Re: Perusoikeusjuridiikka
Jos kirjassa viitataan johonkin tiettyyn pykälään tai artiklaan (vaikkapa perustuslain 6 §:ään jossa luetellaan kiellettyjä syrjintäperusteita), lähtisin siitä että kaikki mainitut tulee muistaa. Näin etenkin silloin, jos kyse on tyhjentävästä luettelosta (esim. tuo PL 6 § on tässä suhteessa hieman epämääräisempi, siinä on erikseen nimettyjen syiden lisäksi lopuksi mainittu myös "muu henkilöön liittyvä syy").pr98908 kirjoitti:Jos kirjassa on pykälä, jossa on luettelo, niin tarvitseeko luettelon järjestys muistaa juuri niin kuin se on vai voiko luetteloida järjestyksen oman mielen mukaan? Ja tarvitseeko luettelosta muistaa kaikki vai riittääkö jossain kohtaa että mainitsisi vain osan esim. Esim juuri nämä ei saa syrjiä ikään, rotuun, sukupuoleen, silmienväriin...:p
Järjestyksestä en uskalla 100% varmuudella mennä sanomaan vastausten pisteytyksen osalta - itse pyrkisin varmuuden vuoksi opettelemaan luettelot järjestyksessä siitäkin syystä, että jos ne opettelee järjestyksessä, lienee todennäköisempää muistaa kaikki.
-
- Viestit: 1
- Liittynyt: Pe Huhti 03, 2015 4:13 pm
Re: Perusoikeusjuridiikka
Hei, muutama hieman ohi aiheenkin menevä kysymys tuosta perusoikeusjuridiikan kirjasta.
Kirjan loppupäässä Euroopan Unionin perus- ja ihmisoikeuksia käsittelevässä osassa puhutaan sekä EU:n perustamissopimuksista että perussopimuksista. Ovatko perustamissopimuksia nyt nuo Euroopan unionista tehty sopimus (Maastrichtin sopimus?) sekä Euroopan yhteisön perustamissopimus aka sopimus Euroopan Unionin toiminnasta?
Toinen kysymys liittyy samaiseen osaan, mutta Euroopan Unionin tuomioistuimiin. s.100 mainitaan EU-tuomioistuimiksi unionin yleinen tuomioistuin sekä Euroopan unionin tuomioistuin, mutta s.104 mainitaankin EY:n tuomioistuin?
Kysymykset eivät ole ehkä aivan aiheen keskiössä, mutta minun on ainakin helpompi muistaa asioita, jos niistä ymmärtää ensin jotakin.
Kirjan loppupäässä Euroopan Unionin perus- ja ihmisoikeuksia käsittelevässä osassa puhutaan sekä EU:n perustamissopimuksista että perussopimuksista. Ovatko perustamissopimuksia nyt nuo Euroopan unionista tehty sopimus (Maastrichtin sopimus?) sekä Euroopan yhteisön perustamissopimus aka sopimus Euroopan Unionin toiminnasta?
Toinen kysymys liittyy samaiseen osaan, mutta Euroopan Unionin tuomioistuimiin. s.100 mainitaan EU-tuomioistuimiksi unionin yleinen tuomioistuin sekä Euroopan unionin tuomioistuin, mutta s.104 mainitaankin EY:n tuomioistuin?
Kysymykset eivät ole ehkä aivan aiheen keskiössä, mutta minun on ainakin helpompi muistaa asioita, jos niistä ymmärtää ensin jotakin.
Re: Perusoikeusjuridiikka
Hei,villasukka kirjoitti:Kirjan loppupäässä Euroopan Unionin perus- ja ihmisoikeuksia käsittelevässä osassa puhutaan sekä EU:n perustamissopimuksista että perussopimuksista. Ovatko perustamissopimuksia nyt nuo Euroopan unionista tehty sopimus (Maastrichtin sopimus?) sekä Euroopan yhteisön perustamissopimus aka sopimus Euroopan Unionin toiminnasta?
Toinen kysymys liittyy samaiseen osaan, mutta Euroopan Unionin tuomioistuimiin. s.100 mainitaan EU-tuomioistuimiksi unionin yleinen tuomioistuin sekä Euroopan unionin tuomioistuin, mutta s.104 mainitaankin EY:n tuomioistuin?
perussopimusten ja perustamissopimusten käsitteitä on avattu suht. selkeästi Eurooppatiedotuksen sivuilla. Perussopimukset on siis eräänlainen yläkäsite, joka sisältää sekä perustamissopimukset että niitä muuttavat sopimukset. Eli esimerkiksi Maastrichtin sopimus (eli sopimus Euroopan unionista) ja tuo Euroopan yhteisön perustamissopimus (nyk. SEUT) ovat perustamissopimuksia.
EY-tuomioistuin puolestaan on nykyisen EU-tuomioistuimen aiempi nimitys. Tätä ei taida olla kirjassa mainittuna, joten tämä siis vain taustatiedoksi: tuomioistuimen nimitystä muutettiin Lissabonin sopimuksella vuonna 2009. Kyse on siis samasta tahosta. Sivulla 104 on varmaankin vain ajatus-/kirjoitusvirhe, koska esimerkiksi seuraavalla sivulla jo puhutaan EU-tuomioistuimesta kun viitataan 1980-luvulle, eli aikaan jolloin nimi oli EY-tuomioistuin.
Älkää siis ihmetelkö jos nuo EU-/EY-nimitykset vaikuttavat sekavilta - ne ovat sitä