Perusoikeusjuridiikka

[Dinris]

S.39 "...perustuslain 17 §:n 2 momentissa turvattu oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisessa..."

Meniskö pisteitä jos kirjottais tuon sanatarkasti pääsykokeessa

Minusta koko perusoikeusjuridiikan kirja on todella vaikeaselkoista lukuisten kirjoitusvirheiden takia. Ihmettelen, miten pääsykokeessa voidaan arvostella vastaajien tekstin johdonmukaisuutta tai selkeyttä, kun lähdeteksti on tämän tasoista Kirjassa mainitaan muutamia kertoja perustuslain 18 pykälän 3 momentti, jonka mukaan ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Sivulla 43 mainitaan pykälä jälleen, mutta virheellisesti viitataan pykälään 15

[Hiawatha]

Sivulla 42 on "rajatusta poikkeuksesta", sekä sivulla 50 jatkuu tästä aiheesta.

Viitataan perustuslain 73 §:n mutta itse en löydä ko. pykälästä mitään tähän liittyvää! -- esim. mietin mitä tarkoittaa tuo vaatimus poikkeuslain rajaamisesta ajallisella, henkilöllisellä tai sisällöllisellä ulottuvuudella?

[janne]

Sivulla 42 on "rajatusta poikkeuksesta", sekä sivulla 50 jatkuu tästä aiheesta.
Viitataan perustuslain 73 §:n mutta itse en löydä ko. pykälästä mitään tähän liittyvää! -- esim. mietin mitä tarkoittaa tuo vaatimus poikkeuslain rajaamisesta ajallisella, henkilöllisellä tai sisällöllisellä ulottuvuudella?

Perustuslain 73 § mahdollistaa sen, että säädetään perustuslaista jollain tavalla poikkeava laki, mutta ei kuitenkaan muuteta itse perustuslakia. Pykälässä mennään aika pitkälti suoraan asiaan, eikä siinä erikseen todeta poikkeusmahdollisuudesta, mikä ehkä vähän hämää. Pykälässähän todetaan vain suoraan, miten perustuslain muutos tai siitä poikkeava laki tulee hyväksyä. Jos siis halutaan säätää perustuslaista jollain tavalla poikkeava laki, tulee se hyväksyä samalla tavalla kuin jos kyse olisi itse perustuslain muuttamisesta. Eli ehdotus tulee joko jättää lepäämään vaalien tai julistaa ensin kiireelliseksi (5/6 enemmistöllä) ja sitten hyväksyä (2/3 enemmistöllä). Tämä siis erotuksena tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä, jolloin laki voidaan hyväksyä, jos sitä kannattaa yli puolet. Itse pykälässä ei viitata noihin ajalliseen, henkilölliseen tai sisällölliseen ulottuvuuteen, mutta ne ovat vain niitä eri tapoja, millä tavalla sitä poikkeusta voidaan rajoittaa. Eli vaikkapa ajallisesti rajatussa poikkeuksessa olisi kyse siitä, että säädettäisiin joltain osin perustuslain kanssa risitiriidassa oleva laki, joka olisi voimassa vain tietyn aikaa.

Pari esimerkkiä, jotka jälleen kerran eivät ole kirjasta ja vaan taustoittamaan asiaa: ehkäpä yksi tunnetuimmista poikkeuslaeista säädettiin vuonna 1973, kun Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin siten, että vuoden 1974 vaalit ohitettiin ja Kekkosen toimikautta jatkettiin vuoteen 1978 saakka. Nykyinen perustuslaki ei tietenkään tuolloin ollut voimassa, mutta käytännössä kyse oli paljolti tuon nykyisen PL:n kaltaisesta poikkeuslaista. Tässähän kyse on esimerkiksi ajallisesti rajatusta poikkeuksesta - kyse oli vain noista 1974 vaalien ohittamisesta, vuonna 1978 pidettiin sitten vaalit normaalisti.

Toisen esimerkin voi kaivaa rikosoikeuden puolelta: rikosoikeuden kirjassakin puhutaan sivulla 168 rangaistusmääräysmenettelystä. Tällä tarkoitetaan siis menettelyä, jossa poliisi kirjoittaa rangaistusvaatimuksen joka menee syyttäjälle vahvistettavaksi. Ellei syytetty vastusta rangaistusvaatimusta, ei se missään vaiheessa etene tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kun laki rangaistusmääräysmenettelystä tuli aikanaan voimaan, säädettiin se perustuslain säätämisjärjestyksessä siksi, että perustuslakivaliokunta katsoi, että siinä siirretään tuomiovaltaa syyttäjälle (olkoonkin, että syytetyllä on oikeus tuota rangaistusvaatimusta vastustaa ja saada se siten tuomioistuimen käsiteltäväksi).

[Lakimyrsky]

Termi "ratifiointi" aiheuttaa hieman hämmennystä. Sivulla 71 dualismista puhuttaessa on seuraavanlainen lause: "Tähän liittyen kansainvälisoikeudellinen hyväksyminen eli ratifiointi ei vielä riitä velvoitteen valtionsisäisen voimassaolon ja sovellettavuuden edellytykseksi, vaan kv velvoite on erikseen voimaansaatettava osaksi valtionsisäistä oikeusjärjestystä." Tästä saa sellaisen kuvan, että ratifiointi on vain yksi osa esim. ihmisoikeussopimuksen voimaansaattamisesta Suomessa ja se on esim. sopimuksen allekirjoittaminen(?). Sivulla 74 vastaavasti ensimmäisessä lauseessa sanotaan, että "Suomi on ratifioinut ja voimaansaattanut lähes kaikki ihmisoikeussopimukset." Mutta sivun 74 alhaalla olevassa kappaleessa taas sanotaan, että "sopimuksen ratifiointiprosessi on Suomessa vielä kesken" ja tästä saa sellaisen kuvan, että ratifiointi taas kattoo koko voimaansaattamisprosessin. Wikipedian artikkelista taas saa käsityksen, että ratifiointi kuvaa sopimuksen lopullista voimaansaattamista.

Jos tätä termiä voisi hieman selittää ettei jäisi mielen perukoille häiritsemään

[janne]

Termi "ratifiointi" aiheuttaa hieman hämmennystä. Sivulla 71 dualismista puhuttaessa on seuraavanlainen lause: "Tähän liittyen kansainvälisoikeudellinen hyväksyminen eli ratifiointi ei vielä riitä velvoitteen valtionsisäisen voimassaolon ja sovellettavuuden edellytykseksi, vaan kv velvoite on erikseen voimaansaatettava osaksi valtionsisäistä oikeusjärjestystä." Tästä saa sellaisen kuvan, että ratifiointi on vain yksi osa esim. ihmisoikeussopimuksen voimaansaattamisesta Suomessa ja se on esim. sopimuksen allekirjoittaminen(?). Sivulla 74 vastaavasti ensimmäisessä lauseessa sanotaan, että "Suomi on ratifioinut ja voimaansaattanut lähes kaikki ihmisoikeussopimukset." Mutta sivun 74 alhaalla olevassa kappaleessa taas sanotaan, että "sopimuksen ratifiointiprosessi on Suomessa vielä kesken" ja tästä saa sellaisen kuvan, että ratifiointi taas kattoo koko voimaansaattamisprosessin. Wikipedian artikkelista taas saa käsityksen, että ratifiointi kuvaa sopimuksen lopullista voimaansaattamista.

Joo, kirjassa ei tuota taida olla mitenkään aivan yksiselitteisesti avattu. Yksinkertaistettuna homma toimii monesti siten, että kun sopimuksesta on päästy yksimielisyyteen, se allekirjoitetaan. Tuossa vaiheessa voi vielä olla kansallisesti jotain selviteltävää, voi esimerkiksi olla, että kansallinen lainsäädäntö ei vastaa sopimusta ja vaaditaan lakimuutoksia ennenkuin sopimukseen voidaan lopullisesti sitoutua. Sen vuoksi se lopullinen sitoutuminen sopimukseen tapahtuu myöhemmin, ja tätä tarkkaan ottaen kutsutaan ratifioinniksi (siinä yhteydessä tapahtuu ns. ratifioimiskirjojen tallettaminen, usein käytännössä sopimuksessa mainitun maan tai YK:n haltuun). Valtiosopimusten osalta koko hyväksymisprosessi kattaa siis muutakin kuin pelkän sopimuksen allekirjoittamisen.

Tuossa sivulla 71 pointti on puolestaan se, että pelkkä kansainväliseen sopimukseen sitoutuminen - siis sekään, että sopimus allekirjoituksen lisäksi myöhemmin ratifioitu - ei vielä saata sopimusta dualistisessa järjestelmässä kansallisen lainsäädännön kannalta voimaan, vaan erikseen vaaditaan jotain kansallisia toimia joilla se sopimus saatetaan voimaan (käytännössä siis esimerkiksi sivulla 72 mainittua blankettilakia - olkaa tarkkana ettette sekoita tätä rikosoikeuden kirjassa mainittuun blankorangaistussäännökseen!). Jos maa noudattaa monismia, ratifiointi riittää eikä sopimusta tarvitse erikseen saattaa kansallisesti voimaan (tällöinkin toki tulee ennen ratifiointia varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö vastaa sopimusta).

Esimerkiksi tuon sivulla 74 mainitun vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen osalta tilanne on se, että Suomi on allekirjoittanut sopimuksen mutta ei vielä ratifioinut sitä (tähän Ojanen viittaa sillä että ratifioimisprosessi on kesken). Tuo johtuu käsittääkseni siitä, että kotimainen lainsäädäntö ei tällä hetkellä ole linjassa sopimuksen sisällön kanssa, ja ennen ratifiointia on pitänyt selvitellä, miten lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Jahka lainsäädäntö on saatu linjaan sopimuksen kanssa, sopimus ratifioidaan ja saatetaan vielä erikseen kansallisesti voimaan (todennäköisesti blankettilailla).

[Lakimyrsky]

Hei,

Sivun 8 alussa puhutaan perus- ja ihmisoikeuksien määrittelystä eri kriteerein ja muodolliset määritelmät molemmille ovatkin tuossa samalla sivulla, mutta mitkä sen sijaan ovat sisällölliset määritelmät? Onko ihmisoikeuksien sisäinen määritelmä tuo sivulla 9 oleva pätkä? Lähinnä sillä mietin jos tulisi vaikka tehtävä jonka otsikko "Perus- ja ihmisoikeudet sisällöllisen ja muodollisen määritelmän mukaan".

[janne]

Sivun 8 alussa puhutaan perus- ja ihmisoikeuksien määrittelystä eri kriteerein ja muodolliset määritelmät molemmille ovatkin tuossa samalla sivulla, mutta mitkä sen sijaan ovat sisällölliset määritelmät? Onko ihmisoikeuksien sisäinen määritelmä tuo sivulla 9 oleva pätkä?

Joo, niin minä tuota lukisin. Se sivulla 9 oleva kursivoitu pätkä siis. Eli perusoikeuksien osalta moista ei erikseen ole mainittuna, mutta toisaalta se vastaisikin aika pitkälti tuota samaa kursivoitua pätkää (ihmis- ja perusoikeuksissa kuitenkin on monin paikoin päällekkäisyyttä nimenomaan sisällöllisessä mielessä).

[anna]

Hei! Mikähän mahtaa olla perusoikeuksien suoja viranomaisiin nähden? Kirjan sivulla 30 ilmaistaan "Perusoikeussuoja ei koske valtion ja kunnan viranomaisia. Sitä vastoin perusoikeudet velvoittavat viranomaisia--" kun taas sivulla 32 "Myös virkamiehet ovat lähtökohtaisesti perusoikeussäännösten suojan piirissa." ??

[janne]

Hei! Mikähän mahtaa olla perusoikeuksien suoja viranomaisiin nähden? Kirjan sivulla 30 ilmaistaan "Perusoikeussuoja ei koske valtion ja kunnan viranomaisia. Sitä vastoin perusoikeudet velvoittavat viranomaisia--" kun taas sivulla 32 "Myös virkamiehet ovat lähtökohtaisesti perusoikeussäännösten suojan piirissa." ??

Heip, itse tulkitsisin tuota siten, että viranomaisella viitataan koko toimielimeen, virastoon tms., kun taas virkamiehellä yksittäiseen henkilöön. Ja sitä yksittäistä virkamiestä perusoikeudet siis koskevat kuten muitakin henkilöitä kuten siinä s. 32 on tarkemmin avattu.

[Lakimyrsky]

Hei,

Olisiko noista sivun 72 voimaansaattamistavoista antaa konkreettisia esimerkkejä? Varsinkin tuo inkorporoinnin ja referenssin ero on hieman epäselvä.