Johdatus velvoiteoikeuteen

[white]

banaani,

minusta Wikipedia selittää instituution hyvin.

[banaani]

Kiitos niinpä selittääkin en jaksanut jostain syystä googlettaa, hah

[mansikka]

Nyt on kirjat luettu kerran läpi, paitsi velvari kahdesti eikä voi muuta sanoa kuin APUA! Koron laskenta on ihan hirveä, vanhentumissäännökset luokkaa viime vuoden imman-kirja (samanlaista sillisalaattia). Perusoikeuksien EU-asioista ei ota lainkaan kiinni ja rikosoikeuden lieventämissäännöt on yhtä puuroa.

Lukuaikaa on 1,5 viikkoa vähemmän kuin viime vuonna ja silloinkin olisi tarvinnut mieluummin saman verran lisää. Olen nyt rustannut tuota meidän toista oikeustapausta ja alan sen vastauksen rakenteesta saada kiinni, mutta pelkään ihan hysteerisesti, että kokeeseen tulee useampi monivalintatehtävä. Esseen vielä kirjoittaa, kun siinä voi väistää ainakin johonkin pisteeseen asti ne asiat, mitä ei muista (tai tajua). Ei siitä välttämättä täysiä pisteitä saa, mutta riittävän monella seiskalla pääsee riman yli. Auta armias, jos siellä on useampi miinuspisteitä virheistä antava monivalinta niin ei sitten taas tänäkään vuonna mitään saumaa.

Ahdistaa niin ettei muista mitään. Pitäis varmaan mennä ulos haukkaamaan happea.

Kannatan banaanin ideaa omien tietoiskujen hiljentämisestä. Aikaa on tosi vähän. Opettaja on kyllä sitä jonkun verran mielestäni tehnytkin. Haluan kuitenkin kannustaa ihmisiä kysymään kirjasta. Muutaman kerran on käynyt niin, että olen itse miettinyt jotain juttua enkä ole ehtinyt sitä muotoilla kysymykseksi seuraavaan opettajan hengähdystaukoon. Onneksi joku muu on sitten kysynyt asiaa niin on itsellekin selvinnyt. Hiljaisuus ja asiassa pysyminen ovat ehdottoman tärkeitä, mutta kannustan fiksuja kysymyksiä esittäviä ihmisiä jatkamaan edelleen kyselyä. Joskus ei edes tajua, että ei ole tajunut ennen kuin joku kysyy juuri sitä omaa mustaa aukkoaan. Ettei kynnys kysymiseen nouse ujoille ja muille yli-itsekriittisille liian korkeaksi

[Batchar]

Mitä, ei kai pääsykokeessa oikeasti voi olla jotain tuollaisia laskentatehtäviä? Pitää vissiin varuiksi ottaa laskin mukaan, koska ei laskupää riitä vaikka teorian osaisikin

[banaani]

Mansikka rauhoitu Ei ne asiat nyt ihan noin vaikeita ole, haastavia kyllä mutta ihan täysin ihan kaikkien opittavissa!! Sitä paitsi sähän olet lukenut jo tosi hyvässä tahdissa, itse olen lukenut kaikki kirjat kerran ja velvaria nyt toiseen kertaan lukemassa. Me ehditään kyllä lukea nämä kirjat niin monta kertaa läpi että menee päähän. Ja itse olen ainakin huomannut että joka kerta kun lukee jonkun vaikean kohdan uudestaan, niin aina se tuntuu vähän selkeämmältä kuin edellisellä kerralla. En ole kurssin opettaja, mutta usko silti ettei vielä tarvitse panikoida, vaikka koko kirja olisi ihan siansaksaa.

[Batchar]

Ja ihan sellainen varsinainen kirjan sisältöön liittyvä kysymys sivulta 133: ensin sanotaan, että "myös yleisseuraannon, saatavien siirtymisen tai velallisen vaihdoksen kautta syntynyt saatavien vastakkaisuus yleensä riittää, kunhan vastakkaisuus on käsillä kuittausilmoituksen esittämishetkellä." Heti seuraavassa kappaleessa saamisoikeuden siirron mainitaan olevan poikkeus äskenmainittuun pääsääntöön niin, että "saamisoikeuden siirron yhteydessä saatavien ei tarvitse enää olla kuittaushetkellä vastakkaisia, jos ne ovat olleet sitä aiemmin laissa tarkemmin säädettävällä tavalla."
Jokin tässä nyt mättää, onko siis saatavan siirtyminen ja saamisoikeuden siirtyminen eri asioita ja mitä eroa niillä sitten on? Vai viittaako tuo jälkimmäinen saamisoikeuden siirto kuitenkin tuossa konkurssitilanteessa tehtäviin saamisoikeuden siirtoihin? Vai miten jollain saatavalla voi kuita yhtään mitään jos se kuittauksen esittämishetken ja kuittaushetken välillä on muuttunut vastakkaisesta epävastakkaiseksi? Tuntuu että jotain todella olennaista on mulla nyt ihan hukassa, kenties vähän väsynytkin jo tässä vaiheessa päivää

[Ananas]

Ootko Bansku hakemassa Vaasaan vai Helsinkiin kun toista kertaa oot kaiketi hakemassa? Edit:// Eikun jaah, mansikkaa tarkotin

[Aisomark]

Moi,
Pitääkö vastatessa noista laeista käyttää kokonaisia nimiä ja tarvitseeko nuo päivämäärät opetella vai voiko vastatessa käyttää vain lyhenteitä? (Esim. KilpL 1.2 pykälä vai pitääkö kirjoittaa kilpailulaki 12.8.2011/948 1.2 pykälä)

Kun mainitset lain ensimmäisen kerran, kirjoitat sen koko nimeltään. Lain koko nimen perään laitat sulkuihin lyhenteen, jolla viittaat siihen jatkossa (ja säästät näin ollen paljon vastaustilaa).

Aloitat siis vastauksen esim.: "Tapaukseen sovelletaan lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (OikTL). OikTL:n mukaan..."

Päivämääriä ja lakien numeroita ei tarvitse osata eikä kannata vastaukseen kirjoittaa, ihan kuin ei pykälänumeroitakaan. Kerrotte vain aina lain nimen ja mikä sen sisältö on, se riittää.

[Aisomark]

Mitä, ei kai pääsykokeessa oikeasti voi olla jotain tuollaisia laskentatehtäviä? Pitää vissiin varuiksi ottaa laskin mukaan, koska ei laskupää riitä vaikka teorian osaisikin

Kokeessa ei suoranaisesti varmaankaan tule olemaan puhdasta, vain laskemiseen keskittyvää koronlaskutehtävää (joskin sekin kai hyvin, hyvin teoreettisesti ajatellen olisi mahdollinen), mutta nuo prosenttimäärät ja niiden soveltaminen muutoin voivat kyllä hyvinkin tulla kyseeseen. Suosittelen kaikille tuon kirjan korkoluvun (n. 20 sivua) lukemista ajatuksella, osissa ja rauhassa useaan kertaan kunnes kokonaiskuva alkaa valjeta.

[Aisomark]

Ja ihan sellainen varsinainen kirjan sisältöön liittyvä kysymys sivulta 133: ensin sanotaan, että "myös yleisseuraannon, saatavien siirtymisen tai velallisen vaihdoksen kautta syntynyt saatavien vastakkaisuus yleensä riittää, kunhan vastakkaisuus on käsillä kuittausilmoituksen esittämishetkellä." Heti seuraavassa kappaleessa saamisoikeuden siirron mainitaan olevan poikkeus äskenmainittuun pääsääntöön niin, että "saamisoikeuden siirron yhteydessä saatavien ei tarvitse enää olla kuittaushetkellä vastakkaisia, jos ne ovat olleet sitä aiemmin laissa tarkemmin säädettävällä tavalla."
Jokin tässä nyt mättää, onko siis saatavan siirtyminen ja saamisoikeuden siirtyminen eri asioita ja mitä eroa niillä sitten on? Vai viittaako tuo jälkimmäinen saamisoikeuden siirto kuitenkin tuossa konkurssitilanteessa tehtäviin saamisoikeuden siirtoihin? Vai miten jollain saatavalla voi kuita yhtään mitään jos se kuittauksen esittämishetken ja kuittaushetken välillä on muuttunut vastakkaisesta epävastakkaiseksi? Tuntuu että jotain todella olennaista on mulla nyt ihan hukassa, kenties vähän väsynytkin jo tässä vaiheessa päivää

Hyvä kysymys. Kirjaan on kirjoitettu tuossa kohtaa ihan oikeaa tekstiä, saatavan ja saamisoikeuden siirto ovat tässä nyt eri asia.

Eli pääsäännön mukaan katsotaan tosiaan kuittausilmoituksen tekohetkeä, mutta on nämä kaksi mainitsemaasi merkittävää poikkeusta. Kyse ei myöskään ole konkurssista (poikkeus nro 1) puhuttaessa tuosta saamisoikeuden siirrosta (poikkeus nro 2) eli teksti on tosiaan ihan oikein muotoiltu, joskin varmaan hankalasti aukeava.

Tuo poikkeus nro 2 käy selkeämmäksi, kun pohdit tilannetta, jossa A:lla ja B:llä on toisiaan kohtaan vastakkaiset ja muutenkin kuittauskelpoiset saatavat. B ei kuitenkaan halua kuittauksen tapahtuvan (tälle voi olla useita syitä), joten tämä siirtää saamisoikeutensa A:ta kohtaan C:lle, jotta kuittauksen pakolliset edellytykset eivät täyttyisi (= ei vastakkaisuutta). Laissa on tämä kyseinen poikkeus tällaisten vilpillisessä mielessä tehtyjen kuittauksen epäämisten estämiseksi; A:lla on siis tietyin oikeuksin tällaisissa tilanteissa lupa vaatia poikkeuksellisesti C:lle siirretyn saatavan kuittaamista omaa saatavaansa vastaan. Tällaisen kuittaustapauksen yhteydessä riittää, että saamiset ovat aiemmin olleet (A:n ja B:n omistuksessa ollessaan) vastakkaiset eli täyttäneet ehdon.