Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Vuoden 2017 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
vsrantanen
Viestit: 9
Liittynyt: To Huhti 06, 2017 8:41 am

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja vsrantanen »

Palautusvelvollisuuden sovittelun kolmannessa sovittelukynnyksessä eli sosiaalisessa edellytyksessä (s.227-228) mainitaan, että alkuperäisessä perinnönjaossa sivuutettua suojataan, jos perinnönjakoon osallistunut (myöhemmin P) on kuollut ja hänen jäämistönsä on jaettu ennen oikaisuvaatimuksen esittämistä. Tällöin kysymys on uudesta velasta, joka on ilmaantunut palautusvelvollisen kuolinpesään.

Sivulla 145, otsikon "Palautusvastuu velan maksamisen myötä" alla sanotaan, että palautusvastuu velan maksamista varten on käytännössä ankarampi kuin palautusvastuu siinä tapauksessa, että toimitetun perinnönjaon jälkeen on ilmaantunut uusi perillinen (...).

Tarkoittaako tämä sitä, että sovittelumahdollisuus toimii alkuperäiseen jakoon osallistuneen hyväksi vain jos P on elossa. Eli jos hänen kuolemansa jälkeen tulee vaatimus perinnönjaon oikaisusta ja P:n kuolinpesään ilmaantuu uutta velkaa niin hänen perillisensä ovat ankarammassa palautusvastuussa?
MinnaK
Viestit: 30
Liittynyt: Ti Huhti 05, 2016 7:13 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja MinnaK »

Vielä tuli eteen hämmennystä aiheuttava kohta.

Sivulla 197 sanotaan: "Ennen pesän selvityksen päättymistä jokaisella osakkaalla on valta kieltäytyä jaon tosiasiallisesta aloittamisesta eikä pesänjakajakaan voi oma-aloitteisesti käynnistää jakoa ennen tätä." Ymmärrän tämän niin, että jaon voi kuitenkin aloittaa, jos osakkaat eivät siitä kieltäydy.
Seuraavalle sivulle mentäessä tulee kuitenkin vastaan lause: "Jos pesänselvittäjä on määrätty, jaon aloittamiskielto on voimassa siihen asti, kunnes selvittäjä on ilmoittanut selvityksen päättyneen." Jääkö mulla vaan joku oleellinen asia rekisteröimättä vai onko näiden lauseiden välillä ristiriita?

Toiseksi, mitä eroa on jakotoimituksella ja jakokokouksella? Kun pesänjakajan on todettava jaon yleisten edellytysten olemassaolo, joista yhtenä on osakkaiden kutsuminen todisteellisesti jakotoimitukseen. Ja myöhemmin sanotaan pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka ja kutsuttava osakkaat perinnönjaon alkukokoukseen... (s. 201 & 204)
Anna2017
Viestit: 15
Liittynyt: To Huhti 27, 2017 5:13 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja Anna2017 »

sinimaj kirjoitti: Moikka,

Hyvä kun pyysit tarkennusta. Ja mainio esimerkkitapaus. Näin sen purkaisin:

Eli kun kyseessä on aviopari ja näiden yhteiset lapset, ennakkoperintö huomioidaan heti ensimmäisen puolison kuoltua tehtävässä jäämistöosituksessa siten, että se lasketaan sen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön, joka ennakkoperinnön on antanut.

Tässä tapauksessa avio-oikeuden alaisten omaisuuksien säästö on siis seuraava:
A: 500 euroa (200 + 300 euroa)
B: 200 euroa
Yhteensä: 700 euroa, 350 euroa kummallekin

Kun tässä tapauksessa varakkaampi puoliso on leski, hänellä on oikeus vedota tasinkoprivilegiinsä. Vaikka A:n siis tulisi lähtökohtaisesti suorittaa B:lle 150 euroa tasinkoa, tässä tapauksessa hänen ei tarvitse sitä tehdä.

Tämän jälkeen jaetaan B:n perintö. X:n saama ennakkoperintö huomioidaan jo tämän perinnönjaon yhteydessä. Jaettava omaisuus on siis 200 euroa. Kummankin perillisen perintöosa on 100 euroa ja lakiosa olisi siitä puolet eli 50 euroa. X on jo saanut osansa ylittävän osuuden ennakkoperintönä. Koko 200 euroa menee siis Y:lle. Perintö jaetaan seuraavasti:
X: 0 euroa (100 euroa – 300 euroa = -200 euroa)
Y: 200 euroa

Koska koko X:n saamaa ennakkoperintöä ei saatu vähennettyä ensiksi puolison jälkeisestä perinnöstä, loput siitä vähennetään myöhemmin A:n kuoleman jälkeen suoritettavassa perinnönjaossa. Silloin jaettava laskennallinen jäämistö on 500 euroa. Sekä X:lle että Y:lle kuuluisi perintöosana 250 euroa lakiosana 125 euroa. Jaettava reaalijäämistö on kuitenkin 200 euroa. X:ltä on vielä vähentämättä 200 euroa hänen saamastaan perinnöstä. Jako tehdään seuraavasti:
X: 50 euroa (250 euroa – 200 euroa)
Y: 150 euroa

Lopputulos on siis se, että kumpikin rintaperillinen on lopulta saanut 350 euroa.

Jos taas tilanne olisi ollut se, että B olisi antanut perinnön, olisi se laskettu hänen avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöönsä seuraavasti:
A: 200 euroa
B: 500 euroa (200 + 300 euroa)
Yhteensä: 700 euroa, 350 euroa kummallekin

Kuolinpesä ei voi kieltäytyä maksamasta leskelle tasinkoa. B:n kuolinpesästä maksetaan siis A:lle 150 euroa. Jäljelle jää 50 euroa. Tämän jälkeen jaetaan taas B:n perintö. B:n laskennallinen jäämistö on 350 euroa. Kummankin perillisen perintöosa olisi siis 175 euroa ja lakiosa siitä puolet eli 87,50 euroa. Reaalijäämistö on siis kuitenkin tässä vaiheessa ainoastaan 50 euroa. X on jo saanut reippaasti yli oman osuutensa. Koko perintö menee siis Y:lle. Perintö jaetaan seuraavasti:
X: 0 euroa (175 euroa – 300 euroa = -125 euroa)
Y: 50 euroa

Koska X:n saama ennakkoperintö loukkaa Y:n lakiosaa, hänellä on oikeus lakiosantäydennyskanteella vaatia X:ää täyttämään lakiosansa 37,50 eurolla siten, että hän saa lakiosansa 87,50 euroa.

Edelleen, koska koko X:n saamaa ennakkoperintöä ei saatu vähennettyä ensiksi puolison jälkeisestä perinnöstä, loput siitä vähennetään myöhemmin A:n kuoleman jälkeen suoritettavassa perinnönjaossa. Silloin jaettava omaisuus 350 euroa. Silloinkin kummallekin rintaperilliselle pitäisi siis tulla 175 euroa tai vähintään lakiosa 87,50 euroa. X:n aiemmin maksama lakiosan täydennys huomioidaan laskelmassa. Jako tehdään seuraavasti:
X: 87,50 euroa (175 euroa – 125 euroa + 37,50 euroa)
Y: 262,50 euroa

Tälläkin tavalla kumpikin perillinen on siis lopulta saanut 350 euroa. Toivottavasti tämä selvensi eikä sotkenut ajatuksiasi lisää. Kysy vain rohkeasti, jos asia vielä mietityttää.
Tämä avasi todella paljon, kiitos siitä. Miten huomioitaisiin sivun 151 tilanne, jossa ennakkoperintö osoittautuu suuremmaksi kuin perillisen laskennallinen perintöosa, jolloin sen pitäisi vähentää sekä muiden perillisten laskennallisia perintöosia ja laskennallista tasinkoa, johon leski on oikeutettu. Eli miten tuossa äskeisessä esimerkissä ositus (/jako) menisi, jos ennakkoperinnön määrä olisikin ollut vaikka 600 euroa ja antajana kuollut puoliso?
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja Otava »

MinnaK kirjoitti:S. 213 "Siinä tapauksessa, että jäämistön hallintoa varten on määrätty pesänselvittäjä, selvittäjän hallinto jatkuu siihen asti, kunnes hän jaon tultua lainvoimaiseksi luovuttaa osakkaille näille jaossa osoitetut objektit."

Mitä tapahtui pesänselvittäjän ja pesänjakajan erottelulle? Vai eikö konkreettinen perinnön luovuttaminen enää kuulu pesänjakajan yksinomaiseen toimivaltaan?
Pesänjakaja määrää jaon ns. paperilla, mutta jos pesänselvittäjä on määrätty, hänellä on pesän reaalinen hallinta.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja Otava »

eek kirjoitti:
vsrantanen kirjoitti:S.171 mainitaan kaksi eri määräaika lakiosan täydennyskanteelle. "Vaatimus tehtävä yhden vuoden kuluessa siitä, kun lakiosaperillinen on saanut tiedon P:n kuolemasta ja lakiosaansa loukanneesta disponoinnista. Myöhemmin sanotaan "(...) voidaan turvata rintaperillisen oikeus lakiosaan kuitenkin vain niissä tapauksissa, joissa kanne on nostettu viimeistään kymmenen vuoden kuluessa P:n kuolemasta". Kumpi näistä on oikein vai tarkoitetaanko näillä eri asiaa?
Itse ainakin ymmärtäisin kohdan niin, että lakiosan täydennyskanteen yhden vuoden määräaika alkaa siitä kun perillinen on saanut tiedon perittävän delaamisesta ja disponoinnista, mutta siellä taustalla juoksee samalla 10 vuoden absoluuttinen määräaika, joka alkaa heti perittävän kuolemasta, tiesi perillinen tästä tai ei. Siis jos jompikumpi määräajoista ehtii kulua, niin kannetta ei voi enää nostaa.
Juuri näin kuin eek selittää.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja Otava »

vsrantanen kirjoitti:
Screen Shot 2017-05-20 at 16.10.21.png
Minkä vuoksi tässä esimerkissä adoptiolapsi perii biologisen vanhemman?

Jos 2012 jälkeen sovelletaan vahvaa adoptiota ratkaistaessa adoptiolapsen oikeutta saada perintöä adoptiovanhemmilta niin miten se vaikuttaisi biologisen vanhemman perimiseen?

Oliko niin, että adoptiolain myötä kaikki heikon adoption piirissä olleet siirrettiin automaattisesti vahvaan adoptioon? En millään löytänyt kirjasta mainintaa tästä.
Esimerkissä adoptioon sovelletaan edelleen pääsääntöisesti heikon adoption säännöksiä, koska adoptiota ei ole tuomioistuimen päätöksellä (adoptiolapsen tai -vanhemman hakemuksesta) siirretty vahvaan adoptioon. Siksi lapsi perii edelleen biologisen äitinsä, koska näin tapahtuu heikossa adoptiossa. Lapsi perii kuitenkin myös adoptiovanhempansa uuden lain erityissäännöksen perusteella:

"Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta."

Lapsen oikeuteen periä biologiset vanhempansa tämä säännös ei vaikuta millään lailla.

Adoptiolapset eivät edelleenkään siirry automaattisesti vahvan adoption piiriin, vaan sovelletaan sen lain säännöksiä, joka oli voimassa adoptiota vahvistettaessa, ellei adoptiota ole hakemuksesta siirretty uudemman lain piiriin.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja Otava »

vsrantanen kirjoitti:Palautusvelvollisuuden sovittelun kolmannessa sovittelukynnyksessä eli sosiaalisessa edellytyksessä (s.227-228) mainitaan, että alkuperäisessä perinnönjaossa sivuutettua suojataan, jos perinnönjakoon osallistunut (myöhemmin P) on kuollut ja hänen jäämistönsä on jaettu ennen oikaisuvaatimuksen esittämistä. Tällöin kysymys on uudesta velasta, joka on ilmaantunut palautusvelvollisen kuolinpesään.

Sivulla 145, otsikon "Palautusvastuu velan maksamisen myötä" alla sanotaan, että palautusvastuu velan maksamista varten on käytännössä ankarampi kuin palautusvastuu siinä tapauksessa, että toimitetun perinnönjaon jälkeen on ilmaantunut uusi perillinen (...).

Tarkoittaako tämä sitä, että sovittelumahdollisuus toimii alkuperäiseen jakoon osallistuneen hyväksi vain jos P on elossa. Eli jos hänen kuolemansa jälkeen tulee vaatimus perinnönjaon oikaisusta ja P:n kuolinpesään ilmaantuu uutta velkaa niin hänen perillisensä ovat ankarammassa palautusvastuussa?
Hyvä kysymys. Kun kirjassa P:n perillisten palautusvastuu kuvataan velan maksamista varten syntyneeksi, sanoisin, että kirjan perusteella tekemäsi tulkinta on oikea. Toisaalta vastakkainenkin näkemys olisi perusteltavissa, vaikka perinnönjaossa sivuutettu onkin ilmaantunut eri kuolinpesään. En ole varma, onko tähän kysymykseen otettu nimenomaista kantaa lain esitöissä tai onko siitä oikeuskäytäntöä. Jos pääsykokeessa tulee tästä kysymys, käyttäisin sinun tulkintaasi, koska se on kirjan perusteella oikeampi.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja Otava »

MinnaK kirjoitti:Vielä tuli eteen hämmennystä aiheuttava kohta.

Sivulla 197 sanotaan: "Ennen pesän selvityksen päättymistä jokaisella osakkaalla on valta kieltäytyä jaon tosiasiallisesta aloittamisesta eikä pesänjakajakaan voi oma-aloitteisesti käynnistää jakoa ennen tätä." Ymmärrän tämän niin, että jaon voi kuitenkin aloittaa, jos osakkaat eivät siitä kieltäydy.
Seuraavalle sivulle mentäessä tulee kuitenkin vastaan lause: "Jos pesänselvittäjä on määrätty, jaon aloittamiskielto on voimassa siihen asti, kunnes selvittäjä on ilmoittanut selvityksen päättyneen." Jääkö mulla vaan joku oleellinen asia rekisteröimättä vai onko näiden lauseiden välillä ristiriita?

Toiseksi, mitä eroa on jakotoimituksella ja jakokokouksella? Kun pesänjakajan on todettava jaon yleisten edellytysten olemassaolo, joista yhtenä on osakkaiden kutsuminen todisteellisesti jakotoimitukseen. Ja myöhemmin sanotaan pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka ja kutsuttava osakkaat perinnönjaon alkukokoukseen... (s. 201 & 204)
S. 197: Jos pesän selvittämistä varten ei ole määrätty pesänselvittäjää eli osakkaat selvittävät pesän itse, he voivat aloittaa jaon ennen selvityksen päättymistä, jos osakkaat eivät siitä kieltäydy. Jos kuitenkin on määrätty pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, pesä on ensin selvitettävä kokonaan.

S. 201 ja 204: Jakotoimitus tapahtuu jakokokouksissa. Eli jakotoimitus viittaa siihen, että pesänjakaja päättää jaosta eli siitä, mitä kukin perillinen ja legaatinsaaja saa; hän siis toimittaa jaon. Käytännössä tämä tapahtuu jakokokouksissa, joita voi olla vain yksi, mutta yleensä on useampia.
Otava
Viestit: 44
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 6:02 pm

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja Otava »

Anna2017 kirjoitti:
sinimaj kirjoitti: Jos taas tilanne olisi ollut se, että B olisi antanut perinnön, olisi se laskettu hänen avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöönsä seuraavasti:
A: 200 euroa
B: 500 euroa (200 + 300 euroa)
Yhteensä: 700 euroa, 350 euroa kummallekin

Kuolinpesä ei voi kieltäytyä maksamasta leskelle tasinkoa. B:n kuolinpesästä maksetaan siis A:lle 150 euroa. Jäljelle jää 50 euroa. Tämän jälkeen jaetaan taas B:n perintö. B:n laskennallinen jäämistö on 350 euroa. Kummankin perillisen perintöosa olisi siis 175 euroa ja lakiosa siitä puolet eli 87,50 euroa. Reaalijäämistö on siis kuitenkin tässä vaiheessa ainoastaan 50 euroa. X on jo saanut reippaasti yli oman osuutensa. Koko perintö menee siis Y:lle. Perintö jaetaan seuraavasti:
X: 0 euroa (175 euroa – 300 euroa = -125 euroa)
Y: 50 euroa

Koska X:n saama ennakkoperintö loukkaa Y:n lakiosaa, hänellä on oikeus lakiosantäydennyskanteella vaatia X:ää täyttämään lakiosansa 37,50 eurolla siten, että hän saa lakiosansa 87,50 euroa.

Edelleen, koska koko X:n saamaa ennakkoperintöä ei saatu vähennettyä ensiksi puolison jälkeisestä perinnöstä, loput siitä vähennetään myöhemmin A:n kuoleman jälkeen suoritettavassa perinnönjaossa. Silloin jaettava omaisuus 350 euroa. Silloinkin kummallekin rintaperilliselle pitäisi siis tulla 175 euroa tai vähintään lakiosa 87,50 euroa. X:n aiemmin maksama lakiosan täydennys huomioidaan laskelmassa. Jako tehdään seuraavasti:
X: 87,50 euroa (175 euroa – 125 euroa + 37,50 euroa)
Y: 262,50 euroa

Tälläkin tavalla kumpikin perillinen on siis lopulta saanut 350 euroa. Toivottavasti tämä selvensi eikä sotkenut ajatuksiasi lisää. Kysy vain rohkeasti, jos asia vielä mietityttää.
Tämä avasi todella paljon, kiitos siitä. Miten huomioitaisiin sivun 151 tilanne, jossa ennakkoperintö osoittautuu suuremmaksi kuin perillisen laskennallinen perintöosa, jolloin sen pitäisi vähentää sekä muiden perillisten laskennallisia perintöosia ja laskennallista tasinkoa, johon leski on oikeutettu. Eli miten tuossa äskeisessä esimerkissä ositus (/jako) menisi, jos ennakkoperinnön määrä olisikin ollut vaikka 600 euroa ja antajana kuollut puoliso?
Siniä konsultoituani totesimme, että Sini on unohtanut huomioida sivun 151 säännön. Tuossa esimerkissähän (jälkimmäisessä osassa, jossa B on antanut ennakkoperinnön) ennakkoperintö ylittää X:n perintöosan, eli sen pitäisi sivun 151 säännön mukaan vähentää myös tasinkoa. Näiden kanssa täytyy kyllä olla ihan todella tarkkana!

Laskennalliset osuudet ovat siis
laskennallinen tasinko: 150 euroa
laskennalliset perintöosat (X ja Y): 175 euroa kukin.
Ennakkoperintöä (300 euroa) ei voida kokonaisuudessaan vähentää X:n perintöosasta, joten se vähentää sekä tasinkoa että Y:n perintöosaa, samassa suhteessa. Silloin jäljellä oleva 200 euroa jaetaan A:lle ja Y:lle suhteessa 150:175. Tästä tulee siis tasinkoa A:lle 92,31 euroa ja perintöä Y:lle 107,69 euroa. Tässä tilanteessa Y ei voi enää vaatia lakiosan täydennystä, koska lakiosa on 87,50 euroa ja hänen perintöosansa ylittää sen.

Korjasin tämän myös alkuperäiseen vastaukseen.
csvarzqaz581
Viestit: 684
Liittynyt: Pe Heinä 08, 2022 9:57 am

Re: Suomalaisen siviilioikeuden juuret

Viesti Kirjoittaja csvarzqaz581 »

Triple S Balenciaga
Jordan 10
Nike Outlet
Jordan 11 Win Like 96
Pandora Jewelry Official Site
Nike Air Max 95
Air Jordan Sneakers
Air Jordan Shoes
Kyrie Shoes
Air Jordan Sneakers
Jordan 11
Pandora Charms
Nike Shoes
Nike Huaraches
Jordan 5 Retro
Nike Factory
Jordan Retro 11
Air Max 90
Red Bottoms
Jordan Retro
Golden Goose Sale
Moncler
Jordan Retro 4
Jordan 11 Red
Adidas NMD
Women Moncler Vest
Pandora Bracelets
Balenciaga Sneakers
New Jordans 2021
Air Jordan 3 Retro
Air Max 98
Air Jordan 12
Yeezy Shoes
Golden Goose Outlet
Jordan 11s
Air Jordan 3
Nike Women
Nike Sale
Jordan Retro 8
Air Jordan 4
Jordan 12 Retro
Golden Goose Outlet
Louboutin shoes
Nike Outlet
Pandora Jewelry
Air Max 270 Price
Fitflops Sale Clearance
GGDB
Pandora Jewelry
Mid Star Golden Goose
Retro Jordan
New Jordans 2018
Moncler
Moncler Outlet
Moncler Jackets For Men
Air Jordan
Yeezy Shoes
Hermes Birkin
Pandora Canada
Golden Goose Shoes
Nike Air Force 1
Air Jordan 5
Retro Jordans
Golden Goose Sneakers
Yeezy
Jordan 6 Rings
Ferragamo Outlet Online
Jordan 6 Retro
James Harden Shoes
Air Jordan Retro 9
Jordans 4
Nike Outlet Store Online Shopping
Air Max 2018
Jordan Retro 12
Pandora Rings
Nike Outlet
Jordan 4
Jordan 11
Adidas NMD
Pandora Charms
New Nikes
Air Jordans
Air Jordan 12
Jackets Moncler
Jordan Shoes For Men
Moncler Outlet
Fjallraven Kanken
Jordan 11's
Sneakers GGDB
Valentino Sneakers
Jordan 6 Retro
Jordan Shoes For Men
Nike Shoes
Jordan 1
Pandora Charms
ECCO
Men's Nike Shoes
Nike Official
Jordan 11
Golden Goose Shoes
Pandoras Jewelry
Jordans 5
Jordan 14
Jordan 13s
Cheap Jordans For Sale
Air Jordans
Jordan Sneakers
Louboutin Shoes
Jordan Retros
Air Jordan 11
Red Bottom Shoes
Golden Goose Sneakers Sale
Jordan Retro 11 Mens
Yeezys
Yeezys
Air Jordan
Nike Outlet Store Online
Soccer Shoes
Fitflop Shoes
Pandora Jewelry Official Site
Harden shoes
Adidas Yeezy Boost 350
Moncler Outlet
Golden Gooses Sneakers
Air Jordan Sneakers
Pandora Jewelry
GGDB
Jordan 11
Red Bottom Shoes
Moncler Jacket
Air Jordan Shoes
Ferragamo
Nike Snkrs
Air Force Ones Shoes
Nike Air Max
Pandora Rings
Vastaa Viestiin