Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Vuoden 2017 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja janne »

MinnaK kirjoitti:Tän lisäksi jäi häiritsemään palveluiden vapaan liikkuvuuden kohdalla se, että palveluiden käyttäjinä voi olla mm. turistit, mutta eikös esim matkatoimistot ja muu tämmönen ole yleensä aika jatkuvaa ja säännöllistä toimintaa siinä kyseisessä maassa, mikä taas ei mielestäni sovi palveluiden kuvaukseen toiminnan satunnaisuudesta ja väliaikaisuudesta. Vai oonko vaan luonut ongelman tyhjästä? :D
Jos kyse on vaikka matkatoimistosta jolla on vaikkapa oma toimipiste siellä kohdevaltiossa ja siellä pysyvästi työntekijöitä, sanoisin että se menee matkatoimiston kannalta enemmän sijoittautumisoikeuden käyttämisen piiriin kuin palveluiden vapaan liikkuvuuden. Juuri tuo pysyvyys on se elementti, joka erottaa sijoittautumisoikeuden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden (s. 174), eli ihan oikeilla jäljillä olit kun tuota noin mietit.
MinnaK kirjoitti:Cassis de Dijonin pakottavat vaatimukset... sovellan näitä tapauksissa vain, jos kyseessä on vain tavaroiden tuonti, kotimaisia ja tuontitavaroita kohdellaan samoin ja rajoitus kohdistuu vain tuotevaatimuksiin? Vai onko vaan toiveajattelua, että olisi ihan näin helppoa? Jotenkin koko jaottelu näihin pakottaviin vaatimuksiin ja SEUT36 rajoitusperusteisiin on hämärä, kun molemmat hyppii esiin vuorotellen ja meinaa mennä sekaisin, että milloin puhutaan mistä.
Yksinkertaistettuna joo noin, lisäksi vielä edellytyksenä se, että kyse on harmonisoimattomasta alasta, eli sellaisesta, josta ei ole EU-tasoista sääntelyä. Se jaottelu _on_ vähän hämärä, sitä kirjassakin (s. 125-126) sivutaan. En tiedä helpottaisiko tuota erottelua yhtään se, että SEUT 36:n lista rajoitusperusteista on tyhjentävä, toisin kuin tuo pakottavien vaatimusten lista.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja janne »

Lexikon kirjoitti:Dassonville-tapauksessa mainitaan täydellisen alueellisen markkinajaon olevan kilpailuoikeudellisen oikeuskäytännön nojalla kielletty. Sen sijaan yksinmyyntisopimukset, jotka sallivat kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan alueellisen markkinajaon hyväksikäytön, olivat päteviä. Saisikohan näitä käsitteitä vähän avattua: mikä ero on yksinmyyntisopimuksilla ja alueellisella markkinajaolla ja missä menee raja siihen, milloin erilaiset markkinajaot muuttuvat kielletyiksi?
Yksinmyyntisopimuksilla käytännössä on sovittu tuosta markkinajaosta. Eli valmistaja on tehnyt vaikkapa jälleenmyyjän kanssa sopimuksen, jonka perusteella tällä myyjällä on yksinmyyntioikeus jollain tietyllä alueella. ja sitten toisen myyjän kanssa on sovittu toisesta alueesta jne. Eli markkina on jaettu eri alueisiin, joilla kullakin myyjällä on yksinoikeus tuotteen myyntiin. Tämä on SEUT 101 artiklassa lähtökohtaisesti kielletty. Dassonvillessä nuo sopimukset mitä ilmeisimmin eivät olleet aivan noin suoraviivaisia ja/tai ehdottomia, ja tuohon puoleen asiaa liittyi myös Belgian kansallista lainsäädäntöä. Palaan huomenna Cassis de Dijon -kysymykseen!
Anna2017
Viestit: 15
Liittynyt: To Huhti 27, 2017 5:13 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja Anna2017 »

1. Sivulla 40 todetaan, että kansallisten tuomioistuimien tulee soveltaa kansallista oikeutta myös yksityisten välisissä oikeudenkäynneissä ikäänkuin valtio olisi toimeenpannut direktiivin asianmukaisesti. Mitä tämä tarkoittaa? Muualla (esim. sivulla 163) annetaan ymmärtää, että jos direktiiviä ei ole implementoitu asianmukaisesti, ainoa vaihtoehto olisi hakea vahingonkorvausta asiasta, mutta muuten väärin implementoituun direktiiviin ei voisi vedota.

2. Hallintopäätösten uudelleentutkiminen sivulla 40. Mitä tuo koko uudelleentutkiminen tarkoittaa, jos alkuperäistä mahdollisesti virheellistä päätöstä ei voida purkaa? Todetaanko vain, että päätös oli EU-oikeuden vastainen mutta se kuitenkin toimeenpannaan normaalisti? Kuitenkin sivulla 80 esitetään, miten EU-oikeuden vastaisia hallintopäätöksiä puretaan, mikä hämää entisestään.

3. s. 68 ja Maruko-tapaus: "olennaista on kiinnittää huomiota siihen, asetetaanko kansallisessa lainsäädännössä leskeksi jääneet aviopuolisot ja rekisteröityjen parisuhteiden puolisot vertailukelpoiseen tilanteeseen". Tavallaan teksti on selkeä, mutta en nyt lopulta kuitenkaan ole varma, mitä kohdassa esitetään. Onko siis rekisteröidyt parisuhteet aina rinnastettava avioliittoihin tässä kontekstissa (ja siis jäsenvaltioiden huolehdittava, että kansallisessa laissa näin tehdään) vai oikeus leskeneläkkeeseen olemassa vain, jos kansallisessa lainsäädännössä parisuhteet rinnastetaan toisiinsa.

4. SEUT 64(2) poikkeussäännöt: mitä nämä pääomanliikkeitä koskevat toimenpiteet, joihin parlamentilla ja neuvostolla on oikeus, voivat olla, ja millaisessa tilanteessa niitä käytetään? Nyt koko kohta tuntuu melkoisen ympäripyöreältä.

Suuri kiitos jo etukäteen vastauksista!
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja janne »

Lexikon kirjoitti:Cassis de Dijon -ratkaisussa EY-tuomioistuin katsoi, ettei SEUT 37 artiklan määräyksellä ole vaikutusta kansallisiin säännöksiin, jotka eivät koske monopolin yksinoikeuden käyttämistä, vaan alkoholijuomien tuotantoa ja kaupan pitämistä riippumatta siitä, kuuluvatko ne monopolin alaan. Mietityttämään jäi, milloin alkoholijuomien tuotanto ja kaupan pitäminen sitten koskee monopolin yksinoikeuden käyttämistä? :)
Se riippuu monopolista :) En tunne tuota tapausta tuon monopolikuvion kannalta tarkemmin, tapaus tunnetaan nimenomaan tuosta toisesta puolesta. Mutta vaikuttaisi pikaisella vilkaisulla siltä, että kyse oli tässä nimenomaan siitä, mitä tuon Saksan monopolin katsottiin kattavan ja miten se suhtautuu SEUT 37 artiklan "kaupallisen monopolin" käsitteeseen. Tässä kaiketi kyse oli nimenomaan maahantuontiin liittyvästä monopolista, johon oli sitten jo jonkinlaisia poikkeuksia käytännössä sallittu. Eli tuo monopolin yksinoikeuden käyttäminen olisi sitten varmaankin nimenomaan sen maahantuonnin sääntelyä, siis. Saksa ainakin tältä osin vetosi siihen, että tuo minimialkoholipitoisuuden säätäminen ei liity alkoholimonopolin käyttöön vaan on enemmänkin elintarvikelainsäädäntöön liittyvä kysymys. Mutta tämä nyt siis semi-epävarmaa, en ainakaan nyt ehdi penkoa tarkemmin. Täsmentäkää muut jos olette paremmin perillä :)
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja janne »

Anna2017 kirjoitti:1. Sivulla 40 todetaan, että kansallisten tuomioistuimien tulee soveltaa kansallista oikeutta myös yksityisten välisissä oikeudenkäynneissä ikäänkuin valtio olisi toimeenpannut direktiivin asianmukaisesti. Mitä tämä tarkoittaa? Muualla (esim. sivulla 163) annetaan ymmärtää, että jos direktiiviä ei ole implementoitu asianmukaisesti, ainoa vaihtoehto olisi hakea vahingonkorvausta asiasta, mutta muuten väärin implementoituun direktiiviin ei voisi vedota.
S. 40 maininta liittyy nimenomaan tulkintavaikutukseen. Eli jos kansallisissa säännöksissä on tulkinnanvaraa, voidaan niitä EU-oikeuden tulkintavaikutuksen kautta tulkita siten, että annetaan merkitystä myös vaikkapa direktiiveille - myös sellaisille, joita ei ole asianmukaisesti toimeenpantu. Tällöin ei siis sovelleta itse direktiiviä, vaan nimenomaan kansallista lainsääädntöä, mutta direktiivin mukaan tulkittuna. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kansallisen säännöksen soveltamisessa on sen verran epäselvyyttä, että siinä on tulkinnanvaraa (tähän Raitio viittaa sivulla 41 kun mainitsee siitä, että mitä epätäsmällisemmin kansallinen säännös on kirjoitettu, sitä suuremman merkityksen tulkintavaikutus saa). Toisin sanoen, jos kansallinen säännös soveltuu täysin yksiselitteisesti tietyllä tavalla johonkin tapaukseen, ei kansallinen tuomioistuin sitä oikein tulkintavaikutuksen kautta voi muuksi muuttaa. Ja näissä tilanteissa käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jää sitten tuo vahingonkorvauksen hakeminen.
Anna2017 kirjoitti:2. Hallintopäätösten uudelleentutkiminen sivulla 40. Mitä tuo koko uudelleentutkiminen tarkoittaa, jos alkuperäistä mahdollisesti virheellistä päätöstä ei voida purkaa? Todetaanko vain, että päätös oli EU-oikeuden vastainen mutta se kuitenkin toimeenpannaan normaalisti? Kuitenkin sivulla 80 esitetään, miten EU-oikeuden vastaisia hallintopäätöksiä puretaan, mikä hämää entisestään.
EU-tuomioistuin ei voi purkaa alkuperäistä päätöstä, mutta kansallinen viranomainen voi sen mahdollisesti tehdä, ja juuri tähän tuolla uudelleentutkimisella viitataan. Eli EU-tuomioistuin ei itse voi sille kansalliselle hallintopäätökselle mitään tehdä, mutta se voi edellyttää. että kansallinen viranomainen tutkii asian uudelleen. Ei jäsenvaltio käytännössä mielestäni voi EU-oikeuden vastaiseksi todettua päätöstä toimeenpanna, mutta tässä on toisaalta muistettava, että osa hallintopäätöksistä voi olla sellaisia, että ne ovat tavalla tai toisella aikaan sidottuja. Eli jos kyse on vaikka toimiluvasta jonain tiettynä aikana ja päätös myöhemmin todetaan EU-oikeuden vastaiseksi, on merkityksetöntä jääkö se päätös muodollisesti voimaan vai puretaanko se, jos kyseinen aika on jo mennyt ohi. Eli aina tuolla ei ole käytännön merkitystä.

Palaan jälleen asiaan muiden osalta!
MinnaK
Viestit: 30
Liittynyt: Ti Huhti 05, 2016 7:13 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja MinnaK »

Tällä kertaa hämmentää positiivinen erityiskohtelu... sivulla 71 sanotaan, ettei EY-tuomioistuin ole sallinut aliedustetun sukupuolen erityiskohtelua, jos hakijat ovat yhtä päteviä. Sitten sivun lopussa Abrahamsson-tapauksessa on voitu aliedustetulle sukupuolelle antaa etusija, kunhan pätevyysero ei ole niin suuri, että positiivinen erityiskohtelu olisi vastoin asiallisuusvaatimusta. Eli siis positiivista erityiskohtelua ei saa harrastaa yhtä pätevien hakijoiden välillä, mutta jos hakijat eivät ole yhtä päteviä niin se on ihan fine? En ymmärrä, kun eikö tossa jälkimmäisessä skenaariossa kuitenkin päädytä suosimaan toista hakijaa enemmän kuin mitä ekassa vaihtoehdossa päädyttäisiin... Tai siis ymmärtäisin hyvin, jos sallittaisiin positiivinen erityiskohtelu vain, jos molemmat hakijat on yhtä päteviä ja jos pätevyyksien välillä olisi eroa, niin tätä suosimista ei voisi harrastaa. Tajusko tästä mitä hain takaa? :mrgreen: Onko tässä nyt joku fiksu logiikka, vaan pitääkö vaan opetella, että näin se on ja piste? Tää kappale oli selvää pässinlihaa vielä viime viikolla, mutta nyt tuntuu, että näitä ongelmia hyppii silmille joka aukeamalla :roll:

Ainii ja vielä yks, mikä ero työelämän puitedirektiivillä ja työelämän tasa-arvodirektiivillä on? Tai kun ilmeisesti nyt molempiin sisältyy artikloja tasa-arvoon/yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista. Ja sitte mukaan tulee samapalkkaisuusdirektiivi, kun sitä googlaillessa tuli vastaan "miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liityvissä asioissa" -tekstipätkä, eli onko palkkaturvadirektiivi korvaantunut tällä työelämän tasa-arvodirektiivillä?
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja janne »

Anna2017 kirjoitti:3. s. 68 ja Maruko-tapaus: "olennaista on kiinnittää huomiota siihen, asetetaanko kansallisessa lainsäädännössä leskeksi jääneet aviopuolisot ja rekisteröityjen parisuhteiden puolisot vertailukelpoiseen tilanteeseen". Tavallaan teksti on selkeä, mutta en nyt lopulta kuitenkaan ole varma, mitä kohdassa esitetään. Onko siis rekisteröidyt parisuhteet aina rinnastettava avioliittoihin tässä kontekstissa (ja siis jäsenvaltioiden huolehdittava, että kansallisessa laissa näin tehdään) vai oikeus leskeneläkkeeseen olemassa vain, jos kansallisessa lainsäädännössä parisuhteet rinnastetaan toisiinsa.
Tässä lainaus tuosta EU-tuomioistuimen ratkaisusta:

"(--) direktiivin 2000/78 1 artikla, luettuna yhdessä direktiivin 2 artiklan kanssa, on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle säännöstölle, jonka nojalla rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ei saa toisen osapuolen kuoleman jälkeen sellaista perhe-eläkettä, jota jälkeen jäänyt aviopuoliso saa, vaikka kansallisessa oikeudessa rekisteröidyllä parisuhteella asetetaan samaa sukupuolta olevat henkilöt vertailukelpoiseen tilanteeseen aviopuolisojen kanssa mainitun perhe-eläkkeen kannalta."

Kursivoituna olennainen osa. Eli mikäli kansallinen lainsäädäntö tuntee rekisteröidyn parisuhteen, tulee puolisoita kohdella samalla tavalla kuin aviopuolisoita, mitä varmaankin on se, mitä tuolla tuolla jälkimmäisellä kysymyksellä hait takaa? Kaikissa jäsenvaltioissahan ei rekisteröityä parisuhdetta tai sukupuolineutraalia avioliittoa tunneta, eikä tuo direktiivin artikla sitä edellytä. En tiedä auttaako tätä jäsentämään yhtään se, että tuossa kansallisessa tuomioistuimessa vastassa ei siis ollut Saksan valtio, joka oli ilmeisestikin ihan asianmukaisesti implementoinut tuon direktiivin vaan eläkekassa, jonka säännöt eivät tunteneet rekisteröityä parisuhdetta. Eli jäsenvaltio vaikutti tuossa tapauksessa hoitaneen asiansa ihan hyvin.

Pengon vielä tuota SEUT 64(2):a, en tunne sitä niin tarkasti että osaisin nyt suoraan antaa jonkun onnistuneen esimerkin.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja janne »

MinnaK kirjoitti:Tällä kertaa hämmentää positiivinen erityiskohtelu... sivulla 71 sanotaan, ettei EY-tuomioistuin ole sallinut aliedustetun sukupuolen erityiskohtelua, jos hakijat ovat yhtä päteviä. Sitten sivun lopussa Abrahamsson-tapauksessa on voitu aliedustetulle sukupuolelle antaa etusija, kunhan pätevyysero ei ole niin suuri, että positiivinen erityiskohtelu olisi vastoin asiallisuusvaatimusta. Eli siis positiivista erityiskohtelua ei saa harrastaa yhtä pätevien hakijoiden välillä, mutta jos hakijat eivät ole yhtä päteviä niin se on ihan fine? En ymmärrä, kun eikö tossa jälkimmäisessä skenaariossa kuitenkin päädytä suosimaan toista hakijaa enemmän kuin mitä ekassa vaihtoehdossa päädyttäisiin... Tai siis ymmärtäisin hyvin, jos sallittaisiin positiivinen erityiskohtelu vain, jos molemmat hakijat on yhtä päteviä ja jos pätevyyksien välillä olisi eroa, niin tätä suosimista ei voisi harrastaa. Tajusko tästä mitä hain takaa? :mrgreen: Onko tässä nyt joku fiksu logiikka, vaan pitääkö vaan opetella, että näin se on ja piste? Tää kappale oli selvää pässinlihaa vielä viime viikolla, mutta nyt tuntuu, että näitä ongelmia hyppii silmille joka aukeamalla :roll:
Osin varmaankin pitää vain opetella, ja tuo Abrahamsson on ehkä vähän erikoinen. Mutta yksi olennainen juttu sinulta tuosta puuttui, ja se oli se, että Kalanke-tapauksessa kansallinen lainsäädäntö antoi automaattisesti etusijan aliedustettua sukupuolta olevalle. Ja nimenomaan tämä oli siis kiellettyä. Marschallissa etusija ei ollut automaattinen (ts. siinä etusija tuli tapauskohtaisesti harkittavaksi), ja se kelpuutettiin.
MinnaK kirjoitti:Ainii ja vielä yks, mikä ero työelämän puitedirektiivillä ja työelämän tasa-arvodirektiivillä on? Tai kun ilmeisesti nyt molempiin sisältyy artikloja tasa-arvoon/yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista. Ja sitte mukaan tulee samapalkkaisuusdirektiivi, kun sitä googlaillessa tuli vastaan "miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liityvissä asioissa" -tekstipätkä, eli onko palkkaturvadirektiivi korvaantunut tällä työelämän tasa-arvodirektiivillä?
Jep, sekä työelämän puitedirektiivissä että työelämän tasa-arvodirektiivissä on osin samaa asiaa koskevaa sääntelyä, juuri positiivisen erityiskohtelun osalta. Työelämän puitedirektiivissä on sitten tosin paljon muutakin, eli se on laajempi. Ei sinänsä ole mitenkään tavatonta että samaa asiaa säännellään useammalla direktiivillä, joskin sotkee se kyllä vähän.

Samapalkkaisuusdirektiivi on vanhempaa tavaraa (v. 1975), ja se on kumottu työelämän tasa-arvodirektiivillä (v. 2006). Palkkaturvadirektiivi on sitten vallan eri asia, se varmaankin meni tuossa sekaisin :)
MinnaK
Viestit: 30
Liittynyt: Ti Huhti 05, 2016 7:13 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja MinnaK »

Hups, joo palkkaturvadirektiivin ei kuulunu hypätä tohon viestiin mukaan ollenkaan :D mutta kiitos taas kovasti vastauksista!
MinnaK
Viestit: 30
Liittynyt: Ti Huhti 05, 2016 7:13 pm

Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet

Viesti Kirjoittaja MinnaK »

s. 78 "Prosessuaalisia säännöksiä voidaan soveltaa kaikkiin niiden voimaantulon hetkellä vireillä oleviin tapauksiin. Prosessioikeudellinen taannehtivuuskielto ei ole kuitenkaan aivan ehdoton mahdollisten siirtymäaikajärjestelyjen vuoksi.
Eikö ensimmäinen lause periaatteessa tarkoita, että tällöin nimenomaan meneteltäisiin vastoin taannehtivien oikeusvaikutusten kieltoa, jos uutta säännöstä sovelletaan vanhan lain aikana tapahtuneeseen tapaukseen? Ja sitten tuo seuraava lause on muotoiltu niin kuin se liittyisi edeltäjäänsä, mutta en kuitenkaan ymmärrä mikä näiden kahden lauseen yhteys toisiinsa nyt sitten on...? :roll:

Ja olenhan ymmärtänyt nyt materiaalisen taannehtivuuden oikein, eli aikaisemmin sallittuun toimintaan sovelletaan uutta lainsäädäntöinstrumenttia (joka kieltää tämän aikaisemman toiminnan), mikäli toimintaa edelleen jatketaan uuden lainsäädäntöinstrumentin voimaantulemisen jälkeen? Toi sivun 77 selitys on nimittäin hyvin hämärä, ainakin omasta mielestäni :D
Vastaa Viestiin