Velvoiteoikeuden perusteet

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja janne »

Tähän ketjuun Mika Hemmon Velvoiteoikeuden perusteet -kirjaa koskevat kysymykset ja keskustelu.

Opiskelija97
Viestit: 16
Liittynyt: Pe Huhti 13, 2018 1:12 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja Opiskelija97 »

Velvoiteoikeutta lukiessani minua jäi mietityttämään vakuutussopimuslaissa käytetyt kaksi vanhentumisaikaa. Sivulla 111 lukee näin: ”Korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Lisäksi korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.”

Mulle jäi nyt epäselväksi, että milloin tuota vuoden vanhentumisaikaa oikein käytetään, jos joka tapauksessa riittää että ilmoittaa kymmenen vuoden kuluessa vahinktapahtumasta? Kiitos jos joku tätä voisi selventää :)

djsamelfi
Viestit: 4
Liittynyt: Pe Touko 22, 2015 11:24 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja djsamelfi »

Opiskelija97 kirjoitti:
Pe Huhti 13, 2018 1:16 pm
Velvoiteoikeutta lukiessani minua jäi mietityttämään vakuutussopimuslaissa käytetyt kaksi vanhentumisaikaa. Sivulla 111 lukee näin: ”Korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Lisäksi korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.”

Mulle jäi nyt epäselväksi, että milloin tuota vuoden vanhentumisaikaa oikein käytetään, jos joka tapauksessa riittää että ilmoittaa kymmenen vuoden kuluessa vahinktapahtumasta? Kiitos jos joku tätä voisi selventää :)
Tuossa täytyy kiinnittää huomiota siihen, että vanhentumisajat liittyvät eri asioihin. Vuoden vanhentumisaika on siis siinä, että korvauksen hakija saa tietää vaikkapa vakuutustapahtumasta. Käytetään esimerkkinä vaikka kaukana Enontekiöllä sijaitsevaa kesämökkiä, jonka katto on talven aikana romahtanut lumen painosta. Tällöin korvauksen hakija saa tietää katon romahtamisesta silloin, kun hän vierailee mökillä kesän tultua. Tästä vierailusta tai muuten tiedon saamisesta alkaa kulua yhden vuoden vanhentumisaika.

Kymmenen vuoden vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, kun se katto romahtaa lumen painosta. Tätä on tietysti mahdotonta määritellä, jos joku ei ole sitä ollut todistamassa, mutta suuntaa-antavasti kuitenkin. Tämä on tavallaan korvauksen hakemisen lopullinen vanhentumisaika. Jos korvauksen hakija on päättänyt hylätä kesämökkinsä ja lähteä Andeille vaeltamaan 15 vuodeksi, niin Suomeen palattuaan ja katon romahtamisen huomattuaan hän ei voi enää hakea korvausta vakuutuksesta, koska vakuutustapahtumasta on kulunut yli 10 vuotta. Esimerkki on tietysti kärjistetty, mutta toivottavasti sait kiinni ideasta!

Opiskelija97
Viestit: 16
Liittynyt: Pe Huhti 13, 2018 1:12 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja Opiskelija97 »

Sivulla 92 puhutaan ankarasta vastuusta ja siellä todetaan näin: ”Ankara vastuu on mahdollista nähdä toimintavastuuna, jossa vastuuta rajoittavia kriteereitä ovat yleensä vain syy-yhteysvaatimus ja vahingonkärsijön myötävaikutus. Ankaraan vastuuseen vetoavalle vahingonkärsijälle riittää siten tavallisesti sen osoittaminen, että hän on kärsinyt vahinkoa ja vahinko on syy-yhteydessä sellaiseen toimintaan, josta toinen vastaa tuottamuksestaan riippumatta.”

Tuo kappale on minusta vähän ristiriitainen, kun ensin todetaan, että ankaraa vastuuta RAJOITTAVIA kriteereitä ovat syy-yhteys ja vahingonkärsijän myötävaikutus ja sitten todetaan kuitenkin, että näiden osoittaminen riittää vahingonkärsijälle sen osoittamiseksi, että kyseessä on ankaran vastuun alainen teko. Onko tuo syy-yhteys ja myötävaikutus siis rajoittavia ankaran vastuun tekijöitä vai sellaisia, joihin vetoaminen osoittaa nimenomaan ankaran vastuun olemassaolon?

salli
Viestit: 7
Liittynyt: Ti Huhti 19, 2016 7:33 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja salli »

Onko vastasaatava siis aina kuittaajan saatava toiselta osapuolelta? Sain nyt pääni sekaisin tästä, minkä luulin ymmärtäväni.. eli kiitos materiaalipaketista :D ( tehtävässä siis piti miettiä vastasaatavan perimiskelpoisuutta ja eteen tuli kysymys kumman velan tässä nyt pitikään olla erääntynyt)

pilikullinen
Viestit: 7
Liittynyt: Ti Huhti 24, 2018 8:11 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja pilikullinen »

djsamelfi kirjoitti:
Pe Huhti 13, 2018 10:10 pm
Opiskelija97 kirjoitti:
Pe Huhti 13, 2018 1:16 pm
Velvoiteoikeutta lukiessani minua jäi mietityttämään vakuutussopimuslaissa käytetyt kaksi vanhentumisaikaa. Sivulla 111 lukee näin: ”Korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Lisäksi korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.”

Mulle jäi nyt epäselväksi, että milloin tuota vuoden vanhentumisaikaa oikein käytetään, jos joka tapauksessa riittää että ilmoittaa kymmenen vuoden kuluessa vahinktapahtumasta? Kiitos jos joku tätä voisi selventää :)
Tuossa täytyy kiinnittää huomiota siihen, että vanhentumisajat liittyvät eri asioihin. Vuoden vanhentumisaika on siis siinä, että korvauksen hakija saa tietää vaikkapa vakuutustapahtumasta. Käytetään esimerkkinä vaikka kaukana Enontekiöllä sijaitsevaa kesämökkiä, jonka katto on talven aikana romahtanut lumen painosta. Tällöin korvauksen hakija saa tietää katon romahtamisesta silloin, kun hän vierailee mökillä kesän tultua. Tästä vierailusta tai muuten tiedon saamisesta alkaa kulua yhden vuoden vanhentumisaika.

Kymmenen vuoden vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, kun se katto romahtaa lumen painosta. Tätä on tietysti mahdotonta määritellä, jos joku ei ole sitä ollut todistamassa, mutta suuntaa-antavasti kuitenkin. Tämä on tavallaan korvauksen hakemisen lopullinen vanhentumisaika. Jos korvauksen hakija on päättänyt hylätä kesämökkinsä ja lähteä Andeille vaeltamaan 15 vuodeksi, niin Suomeen palattuaan ja katon romahtamisen huomattuaan hän ei voi enää hakea korvausta vakuutuksesta, koska vakuutustapahtumasta on kulunut yli 10 vuotta. Esimerkki on tietysti kärjistetty, mutta toivottavasti sait kiinni ideasta!
Tähän liittyen, kirjassa sanotaan "...jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta..." Niin tarkoittaako tuo, että 10 vuoden vanhentumisaikaa koskeva sääntö koskee vain henkivakuutuksia ja vastuuvakuutuksia, ja voiko joku vastuuvakuutus korvata esimerkkinä käytetyn mökin kattoa?

pilikullinen
Viestit: 7
Liittynyt: Ti Huhti 24, 2018 8:11 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja pilikullinen »

Ja toinen kysymys kans! Voisiko mulle vääntää rautalangasta ton normin suojatarkoituksen, sivulla 102. Ei ihan kokonaan aukene tyhmälle :roll:

Varjostaja
Viestit: 8
Liittynyt: Ti Huhti 24, 2018 4:57 pm

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja Varjostaja »

Opiskelija97 kirjoitti:
Su Huhti 22, 2018 11:40 am
Sivulla 92 puhutaan ankarasta vastuusta ja siellä todetaan näin: ”Ankara vastuu on mahdollista nähdä toimintavastuuna, jossa vastuuta rajoittavia kriteereitä ovat yleensä vain syy-yhteysvaatimus ja vahingonkärsijön myötävaikutus. Ankaraan vastuuseen vetoavalle vahingonkärsijälle riittää siten tavallisesti sen osoittaminen, että hän on kärsinyt vahinkoa ja vahinko on syy-yhteydessä sellaiseen toimintaan, josta toinen vastaa tuottamuksestaan riippumatta.”

Tuo kappale on minusta vähän ristiriitainen, kun ensin todetaan, että ankaraa vastuuta RAJOITTAVIA kriteereitä ovat syy-yhteys ja vahingonkärsijän myötävaikutus ja sitten todetaan kuitenkin, että näiden osoittaminen riittää vahingonkärsijälle sen osoittamiseksi, että kyseessä on ankaran vastuun alainen teko. Onko tuo syy-yhteys ja myötävaikutus siis rajoittavia ankaran vastuun tekijöitä vai sellaisia, joihin vetoaminen osoittaa nimenomaan ankaran vastuun olemassaolon?
Kuten sivulla 92 todetaan, vahingonkorvauslain mukainen korvausvastuu on tuottamusperusteista. Siten vahingonaiheuttaja pääsääntöisesti välttää vastuun, jos hän ei ole menetellyt huolimattomasti. Ankara vastuu on poikkeus tästä niin sanotusta tuottamusperusteisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta, sillä sen ollessa erityislainsäädännön nojalla käsillä vastuun syntymiseen riittää jo syy-yhteys aiheutuneen vahingon ja ankaran vastuun alaisen toiminnan välillä. Korvausvastuuta ei siis pysty välttämään, vaikka ankarassa vastuussa oleva toimija tai hänen edustajansa ei olisi toiminut huolimattomasti. Vastuuta rajoittavat ainoastaan juurikin vaatimus siitä, että aiheutunut vahinko on syy-yhteydessä ankaran vastuun alaiseen elinkeinotoimintaan tai vaihtoehtoisesti vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.

Jos esimerkkinä mietitään vaikka tilannetta, jossa ydinainetta kuljettava rekka olisi joutunut onnettomuuteen, olisi ydinlaitoksen haltija velvollinen korvaamaan esimerkiksi aiheutuneet ympäristö- ja henkilövahingot. Kuitenkin jos paikallinen havaittu ympäristövahinko ei olisikaan aiheutunut jostain epätodennäköisestä syystä esimerkiksi kolarin seurauksena maastoon päässeestä ydinaineesta vaan jostakin muusta kuin onnettomuudesta tai ydinlaitoksen toimintaan liittyvästä seikasta, ei korvausvelvollisuutta ydinlaitoksen haltijalle tältä osin voisi syntyä. Vastaavasti, jos henkilövahingon kärsinyt onnettomuusosapuoli olisi toiminnallaan edesauttanut oman henkilövahinkonsa syntymistä, vakavoittanut sitä tai pyrkinyt jopa aktiivisesti aiheuttamaan sen, voisi ydinlaitoksen haltijan korvausvelvollisuus tältä osin myös ainakin supistua.

Kappaleessa ei siis ole ainakaan nähdäkseni ristiriitaa, kun ottaa huomioon syy-yhteyden ja syy-yhteysVAATIMUKSEN eron. Syy-yhteys tarkoittaa syy-seuraussuhdetta kahden asian välillä (koska x, niin siitä seuraa y), ja syy-yhteysvaatimus taas on vahingonkorvausoikeudellinen korvausvelvollisuuden perustana oleva ehto siitä, että vahinkotapahtuman ja henkilön x (väitetyn vahingonkorvausvelvollisen) toiminnan välillä on syy-yhteys. Lisää aiheesta syy-yhteys alkaen sivulta 99. Eli summa summarum: vahingonkärsijälle riittää ankaran vastuun tilanteissa sen osoittaminen, että hän on kärsinyt vahinkoa sekä että tuon vahingon ja ankaran vastuun alaisen toiminnan välillä on syy-yhteys. Normaalissa vahingonkorvauslain mukaisessa tilanteessa olisi lisäksi näytettävä toteen vielä vahingonaiheuttajan huolimaton toiminta (eli tuottamus), joten tältä osin ankaran vastuun tilanteet ovat vahingonkärsijälle edullisempia. Selvisikö kappaleessa ollut epäselvyys?:)

miyl
Viestit: 26
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja miyl »

pilikullinen kirjoitti:
Ti Huhti 24, 2018 8:17 pm
djsamelfi kirjoitti:
Pe Huhti 13, 2018 10:10 pm
Opiskelija97 kirjoitti:
Pe Huhti 13, 2018 1:16 pm
Velvoiteoikeutta lukiessani minua jäi mietityttämään vakuutussopimuslaissa käytetyt kaksi vanhentumisaikaa. Sivulla 111 lukee näin: ”Korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Lisäksi korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.”

Mulle jäi nyt epäselväksi, että milloin tuota vuoden vanhentumisaikaa oikein käytetään, jos joka tapauksessa riittää että ilmoittaa kymmenen vuoden kuluessa vahinktapahtumasta? Kiitos jos joku tätä voisi selventää :)
Tuossa täytyy kiinnittää huomiota siihen, että vanhentumisajat liittyvät eri asioihin. Vuoden vanhentumisaika on siis siinä, että korvauksen hakija saa tietää vaikkapa vakuutustapahtumasta. Käytetään esimerkkinä vaikka kaukana Enontekiöllä sijaitsevaa kesämökkiä, jonka katto on talven aikana romahtanut lumen painosta. Tällöin korvauksen hakija saa tietää katon romahtamisesta silloin, kun hän vierailee mökillä kesän tultua. Tästä vierailusta tai muuten tiedon saamisesta alkaa kulua yhden vuoden vanhentumisaika.

Kymmenen vuoden vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, kun se katto romahtaa lumen painosta. Tätä on tietysti mahdotonta määritellä, jos joku ei ole sitä ollut todistamassa, mutta suuntaa-antavasti kuitenkin. Tämä on tavallaan korvauksen hakemisen lopullinen vanhentumisaika. Jos korvauksen hakija on päättänyt hylätä kesämökkinsä ja lähteä Andeille vaeltamaan 15 vuodeksi, niin Suomeen palattuaan ja katon romahtamisen huomattuaan hän ei voi enää hakea korvausta vakuutuksesta, koska vakuutustapahtumasta on kulunut yli 10 vuotta. Esimerkki on tietysti kärjistetty, mutta toivottavasti sait kiinni ideasta!
Tähän liittyen, kirjassa sanotaan "...jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta..." Niin tarkoittaako tuo, että 10 vuoden vanhentumisaikaa koskeva sääntö koskee vain henkivakuutuksia ja vastuuvakuutuksia, ja voiko joku vastuuvakuutus korvata esimerkkinä käytetyn mökin kattoa?
Hei pilikullinen.

Kymmenen vuoden vanhentumisaika koskee kaikkia vakuutuksia. Sivulla 111 sanotaan siis näin: "Lisäksi korvausvaatimus on joka
tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai,jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta."

Kohdassa puhutaan kahdesta eri asiasta: vakuutustapahtuma on eri asia kuin vahinkoseuraamus. Pääsäännön mukaan korvausvaatimus tulee esittää kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta (= silloin, kun vakuutus on otettu muun kuin henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta). Lisäksi, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, kymmenen vuoden vanhentumisaika voi vaihtoehtoisesti alkaa kulua siitä hetkestä, kun vahinkoseuraamus on syntynyt. Käytännössä tässä tarkoitetaan sitä, että vahinkoseuraamus voi joissain tapauksissa syntyä vasta vakuutustapahtuman jälkeen. Tällaisessa tapauksessa kymmenen vuoden vanhentumisaika lasketaan vakuutustapahtuman tapahtumisen sijasta vahinkoseuraamuksen syntyhetkestä.

Aiemmassa mökkiesimerkissä vakuutustapahtuma olisi katon (arvioitu) romahtamishetki. Vahinkoseuraamus taas on vakuutustapahtumasta seuraava vahinko. Vahinkoseuraamuksesta puhutaan henkilövahingon ja vahingonkorvausvelvollisuuden yhteydessä, sillä näissä tapauksissa voi joskus olla niin, että vahinkoseuraamus syntyy vasta vakuutustapahtuman jälkeen. Esimerkki tällaisesta tilanteesta voisi olla henkilövahinko, esimerkiksi jalan murtuminen. Vakuutetun A:n jalka murtuu syystä x: Jalan murtuminen olisi tässä vakuutustapahtuma. Pari kuukautta myöhemmin lääkäri toteaa, että A joutuu murtuman takia leikkaukseen. Leikkauksesta A:lle aiheutuva vahinko olisi tässä henkilövahingosta aiheutunutta vahinkoseuraamusta.

Vastuuvakuutuksen kohteena oleva vahinkotapahtuma on vakuutetulle syntyvä korvausvelvollisuus kolmatta kohtaan (kirja s. 109). Mökkiesimerkissä, jos kyse oli katon romahtamisesta lumen painon alla, vastuuvakuutus ei ole soveltuva vakuutustyyppi, sillä tapauksessa ei oletettavasti synny korvausvelvollisuutta kolmatta kohtaan (katto ei ole romahtanut kenenkään ulkopuolisen toiminnan seurauksena). Oikea vakuutustyyppi olisi tässä vahinkovakuutus. Kymmenen vuoden vanhentumisaika vakuutustapahtumasta laskien pätee myös siihen, kuten ylempänä on selitetty.

Toivottavasti tämä selvensi!

miyl
Viestit: 26
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoiteoikeuden perusteet

Viesti Kirjoittaja miyl »

pilikullinen kirjoitti:
Ke Huhti 25, 2018 12:47 pm
Ja toinen kysymys kans! Voisiko mulle vääntää rautalangasta ton normin suojatarkoituksen, sivulla 102. Ei ihan kokonaan aukene tyhmälle :roll:
Hei,

normin suojatarkoitus kuuluu osaksi vahingon korvauskelpoisuuden määrittelyä. Lähtökohta on, että vastuuperusteen ja aiheutuneen vahingon tulee olla syy-yhteydessä toisiinsa nähden. Lisäksi joskus, vaikka syy-yhteys olisikin todettu, vahingon korvauskelpoisuus edellyttää vielä jonkin tai joidenkin lisävaatimusten täyttymistä. Normin suojatarkoitus on yksi tällaisista lisävaatimuksista.

Normin suojatarkoitus viittaa siihen, että normin (yhtenä) päämääränä on juuri tietynlaisten vahinkojen välttäminen. Se on siis ikään kuin vastaus kysymykseen "miksi normi on säädetty" tai "millaisia vahinkoja normilla pyritään välttämään". Jos normia rikotaan, rikkomisen seurauksena syntyvä vahinko voi olla sellaista, joka kuuluu suojatarkoituksen piiriin. Voi kuitenkin myös olla, että vaikka normin rikkomisesta sinänsä seuraakin tietty vahinko, vahinko ei koske sellaista asiaa, jota normilla on alunperin pyritty suojaamaan tai välttämään. Kirjan s. 102 oikeustapausesimerkissä alioikeus oli laimilyönyt velvollisuuttaan valvoa perukirjan antamista oikeuteen (=perukirjan rekisteröintiä). Tästä oli aiheutunut vahinkoa, kun korvauksen vaatija ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta ja oli näin menettänyt oikeutensa perintöön. KKO katsoi kuitenkin, että tuomioistuimen valvontavelvollisuuden (=normin) tarkoituksena ei ollut huolehtia siitä, että perillinen saisi ajoissa tiedon perittävän kuolemasta. (Valvontavelollisuus liittyi sen sijaan perintöveron toimittamiseen, tätä ei tosin lue pääsykoekirjassa eikä tarvitse opetella.) Vahinko, joka oli kyllä sinänsä seurausta valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ei ollut normin suojatarkoituksen piirissä. Normin säätämisellä ei ollut pyritty välttämään tämäntyyppistä vahinkoa. Kun suojatarkoitusta koskeva lisävaatimus ei täyttynyt, tapauksessa ei muodostunut korvausvelvollisuuden perustavaa syy-yhteyttä vahingon ja tuomioistuimen menettelyn välillä.

Toivottavasti asia selkeni!

Vastaa Viestiin