Velvoiteoikeuden perusteet

[cacadada]

Kysymykset
s. 15 Mitä tarkoitetaan sillä, että periaatteet ja argumentaatiotavat vaikuttavat harkintavaltaan sitovasti? Sitä, että rajoittavat harkintavaltaa?
s. 26-27 Voivatko osapuolet luopua määrämuotoisuudesta kiinteistönkaupassa myös silloin, kun ei käytetä sähköistä kaupankäynnin järjestelmää?
s. 32 Onko kiinteistökaupan menettämisseuraamuksen osuus max. 4 % tarjotusta kauppahinnasta kuten asuntokaupassa vai saako myyjä veloittaa enemmän kuin 4 %, jos todelliset kustannukset ovat yli 4 %?
s.122 Velkakirjassa on nimetty henkilö, jolle velka tulee suorittaa. Mistä tietää, onko kyseessä tavallinen velkakirja vai määrännäisvelkakirja, jos tehtävänannossa ei sanota? Jos ei mistään, voiko tällöin olettaa, että kyse on tavallisesta velkakirjasta?
s.129 Miltä sivulta löytyy tarkemmat ehdot henkilö- ja ympäristövahinkojen vanhentumista? Koskee tätä lausetta: ”—kymmenen vuoden sääntö ei rajoita oikeutta saada korvausta henkilö- ja ympäristövahingoista”

Velan vanhentuminen: pääsäännön mukaan velka vanhenee kolmessa vuodessa. Jos velan eräpäivä on 1.3.2010, onko velka vanhentunut 1.3.13 eli pitääkö katkaista 1 pv aikaisemmin? Kiitos tuhannesti!!

[Veera94]

Vahinkojen jaottelusta kysymys. Mistä tiedän esim. oikeustapaus-tehtävässä että laitanko ansionmenetyksen henkilövahingon piikkiin vai varallisuusvahingon piikkiin? Kun sekä henkilövahinkona ETTÄ varallisuusvahinkona korvataan esim. työkyvyttömyydestä johtuva ansionmenetys. Niin mistä tiedän kumpaa vahinkolajia käytän?

[Outi]

Hei,

Voisiko joku asiaa paremmin tunteva selittää, miten kirjan s. 45 esitetyt kilpailulain säännökset ja sallimissäännökset käyvät keskenään järkeen?

Oman järkeilyni mukaan ”kuvatut sopimukset voivat kuitenkin tulla hyväksytyksi”-osion perusteet ovat perustavanlaatuisesti vastaan juuri aiemmin lueteltuja perusteita: Hyväksymisen syy 1 kumoaa kiellon 2. Hyväksymisen syy 2 kumoaa kiellon 1. Hyväksymisen syy 3 kumoaa (tulkinnanvaraisesti) kiellon 5. Hyväksymisen syy 4 kumoaa kiellot 4 ja 2.

Kun hyväksymisen syyt ovat ”ja” listana eli jokaisen edellytyksen tulee täyttyä, ymmärsin tämän kärjistettynä näin: ”kilpailulain vastaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat ovat hyväksyttäviä, kunhan ne eivät ole kilpailulain vastaisia.” .. siis hä?

Moi Outi!

Näkisin näiden pätemättömyysperusteiden ja hyväksymisperusteiden välisen suhteen siten, että nämä hyväksymisen syyt voivat, silloin kun ne kaikki toteutuvat yhtä aikaa, tehdä muutoin kilpailulain mukaan pätemättömän sopimuksen tai sopimusehdon hyväksytyksi.
Jos sopimuksessa olisi esimerkiksi pätemättömyysperuste nro 1 eli sopimus tms. ”joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja”, se voisi tulla poikkeuksellisesti tulla hyväksytyksi, jos siihen soveltuisivat kaikki neljä hyväksymisen edellytystä. Eli lähtökohtaisesti yksikin pätemättömyysperuste tekee sopimuksen pätemättömäksi, mutta joskus tällainen sopimus voi kuitenkin tulla hyväksytyksi, jos ne kaikki neljä hyväksymisen edellytystä täyttyvät.

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!

Kiitos vastauksesta! Ehkä siltä osin ei vielä vastannut, että kaikki hyväksymisen edellytykset siis kumoavat jokaisen kieltämisen edelletyksen. Toisin sanoen tilannetta, jossa kaikki edelletykset täyttyisivät samalla kuin jokin kielletty edellytys olisi voimassa, ei olisi. Ainut ehkä vähän tulkinnanvarainen olisi tuo ”ei poista merkittävältä osalta kilpailua” tuossa hyväksymislistassa..

pitääkö vaan toivoa ettei tää tuu kokeeseen?

[Rosie]

Moikka! En tajua tota sivulla 46 olevaa valeoikeustointa. Voisiko siitä saada jonkun pienen käytännön esimerkin mitä se tarkoittaa?

Sitten kysyisin että onko laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista ja oikeustoimilaki synonyymejä keskenään? Mietin kun tehtäväpaketissa ton lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista perään on laitettu lyhenne OikTL

[elinapee]

Moi!

Miten s. 47 pätemättömyyden korjaantumisen muodot käytännössä vaikuttaa esim. OikTL:n väärinkäytöstilanteissa? Kun oon saanut sellaisen käsityksen, että kunnianvastainen ja arvoton menettely ja kiskonta ym. olisi sellaisia ehdottomia tilanteita, joita ei voitaisi hyväksyä, mutta tuolla s. 47 mainitut sopimuksen täyttäminen ja pätemättömyyden hyväksyminen viittaisivat taas siihen, että nuo väärinkäytöstilateet voisikin olla ihan ok..
Toisaalta myös hämmentää, miten nuo korjaantumisedellytykset pitäisi sitten ymmärtää vaikka vajaavaltaisen tekemien oikeustoimien suhteen?

[pilikullinen]

Kysymys kaikille viisaille: OikTL:n väärinkäytöstilanteista kaksi viimeistä kiskominen ja kunnianvastainen ja arvoton menettely. Kiskonnasta kerrottaessa sanotaan mm. että siinä voitaisiin käyttää hyväkseen toisen ymmärtämättömyyttä ja kiskonnassa toinen elementti pitää täyttyä samanaikaisesti eli sopimusvelvoite on myös huomattavan epätasapainoinen. okei! selkee, mutta sitten kun kunninvastaisen ja arvottoman menettelyn kohdalla puhutaan kans, että kyse voi olla siitä kun käytetään toisen virhearviota hyväksi ja on myöskin ominaista, että osapuolten velvoitteiden välinen suhde on vääristynyt verrattuna yleensä tehtyihin sopimuksiin, niin mun mielestä nämä kaksi asiaa on tosi lähellä toisiaan.

Yritän siis kysyä, että mikä noiden kahden tilanteen merkittävä ero on?

Esimerkiksi, jos henkilö X on menossa ostamaan vaikka ensimmäistä autoaan autokauppaan ja sit autokaupan setä huomaa, ettei henkilö X tiedä autoista hölkäsen pöläystä ja sit vähän ns vetää henkilö X höplästä ja myy jonkun ylihintaisen huonon auton henkilö x:lle. Onko kyse kiskonnasta vai kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä?

mutta mun mielestä toi vois täyttää kans kiskonnan elementit, koska tietämätön asema ja velvoitteiden epätasapaino, mut toisaalta onhan se nyt vähän kunnianvastaista ja arvotonta huijata raukkaa henkilö x:ää.

AUTTAKAA

[Petsamo]

Kysymys kaikille viisaille: OikTL:n väärinkäytöstilanteista kaksi viimeistä kiskominen ja kunnianvastainen ja arvoton menettely. Kiskonnasta kerrottaessa sanotaan mm. että siinä voitaisiin käyttää hyväkseen toisen ymmärtämättömyyttä ja kiskonnassa toinen elementti pitää täyttyä samanaikaisesti eli sopimusvelvoite on myös huomattavan epätasapainoinen. okei! selkee, mutta sitten kun kunninvastaisen ja arvottoman menettelyn kohdalla puhutaan kans, että kyse voi olla siitä kun käytetään toisen virhearviota hyväksi ja on myöskin ominaista, että osapuolten velvoitteiden välinen suhde on vääristynyt verrattuna yleensä tehtyihin sopimuksiin, niin mun mielestä nämä kaksi asiaa on tosi lähellä toisiaan.

Yritän siis kysyä, että mikä noiden kahden tilanteen merkittävä ero on?

Esimerkiksi, jos henkilö X on menossa ostamaan vaikka ensimmäistä autoaan autokauppaan ja sit autokaupan setä huomaa, ettei henkilö X tiedä autoista hölkäsen pöläystä ja sit vähän ns vetää henkilö X höplästä ja myy jonkun ylihintaisen huonon auton henkilö x:lle. Onko kyse kiskonnasta vai kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä?

mutta mun mielestä toi vois täyttää kans kiskonnan elementit, koska tietämätön asema ja velvoitteiden epätasapaino, mut toisaalta onhan se nyt vähän kunnianvastaista ja arvotonta huijata raukkaa henkilö x:ää.

AUTTAKAA

Mietin kanssa näissä samaa, aika samantyylinen on myös petollinen menettely tuon kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn tunnusmerkit. Itse ymmärtäisin tämän enemmänkin siltä kantilta että tuo kunnianvastainen ja arvoton menettely on ns. viimeinen keino saada koppi noista väärinkäytöstilanteista. Esim jos tuomioistuimessa voitaisiin todeta että syystä x kyse ei ole kiskonnasta niin voitaisiin kuitenkin todeta sen kuitenkin täyttävän kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn kriteerit. Kirjassakin mainitaan että tämä jättää soveltajalleen harkinnanvaraa s. 44

KORJATKAA IHMEESSÄ JOS OLEN IHAN HAKOTEILLÄ

Muistaakseni tuolla jaetussa aikaisemman Hemmon kirjasta tehdyn pääsykoekysymyksessä oli juuri tämän tyyppinen kohta, ja siellä oltiin mainittu mallivastauksessa kaksi oikeustoimilain mukaista väärinkäytöstilannetta, petollinen menettely ja kunnianvastainen ja arvoton menettely, joista molemmat soveltuivat tehtävään. Eli jos tulisi tällainen vastaavan tyylinen tehtävä niin kaipa sitä sitten kannattaa molemmat mainita jos käyvät tilanteeseen.

[pilikullinen]

Kysymys kaikille viisaille: OikTL:n väärinkäytöstilanteista kaksi viimeistä kiskominen ja kunnianvastainen ja arvoton menettely. Kiskonnasta kerrottaessa sanotaan mm. että siinä voitaisiin käyttää hyväkseen toisen ymmärtämättömyyttä ja kiskonnassa toinen elementti pitää täyttyä samanaikaisesti eli sopimusvelvoite on myös huomattavan epätasapainoinen. okei! selkee, mutta sitten kun kunninvastaisen ja arvottoman menettelyn kohdalla puhutaan kans, että kyse voi olla siitä kun käytetään toisen virhearviota hyväksi ja on myöskin ominaista, että osapuolten velvoitteiden välinen suhde on vääristynyt verrattuna yleensä tehtyihin sopimuksiin, niin mun mielestä nämä kaksi asiaa on tosi lähellä toisiaan.

Yritän siis kysyä, että mikä noiden kahden tilanteen merkittävä ero on?

Esimerkiksi, jos henkilö X on menossa ostamaan vaikka ensimmäistä autoaan autokauppaan ja sit autokaupan setä huomaa, ettei henkilö X tiedä autoista hölkäsen pöläystä ja sit vähän ns vetää henkilö X höplästä ja myy jonkun ylihintaisen huonon auton henkilö x:lle. Onko kyse kiskonnasta vai kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä?

mutta mun mielestä toi vois täyttää kans kiskonnan elementit, koska tietämätön asema ja velvoitteiden epätasapaino, mut toisaalta onhan se nyt vähän kunnianvastaista ja arvotonta huijata raukkaa henkilö x:ää.

AUTTAKAA

Mietin kanssa näissä samaa, aika samantyylinen on myös petollinen menettely tuon kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn tunnusmerkit. Itse ymmärtäisin tämän enemmänkin siltä kantilta että tuo kunnianvastainen ja arvoton menettely on ns. viimeinen keino saada koppi noista väärinkäytöstilanteista. Esim jos tuomioistuimessa voitaisiin todeta että syystä x kyse ei ole kiskonnasta niin voitaisiin kuitenkin todeta sen kuitenkin täyttävän kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn kriteerit. Kirjassakin mainitaan että tämä jättää soveltajalleen harkinnanvaraa s. 44

KORJATKAA IHMEESSÄ JOS OLEN IHAN HAKOTEILLÄ

Muistaakseni tuolla jaetussa aikaisemman Hemmon kirjasta tehdyn pääsykoekysymyksessä oli juuri tämän tyyppinen kohta, ja siellä oltiin mainittu mallivastauksessa kaksi oikeustoimilain mukaista väärinkäytöstilannetta, petollinen menettely ja kunnianvastainen ja arvoton menettely, joista molemmat soveltuivat tehtävään. Eli jos tulisi tällainen vastaavan tyylinen tehtävä niin kaipa sitä sitten kannattaa molemmat mainita jos käyvät tilanteeseen.

Kiitos, tämä rauhoitti mieleni

[Varjostaja]

Sivulla 129 sanotaan, että: ”Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika.” Koskeeko tämä vain yleistä vanhentumisaikaa eli 3v aikaa? Kuluuko 10v aika siis eteenpäin, vaikka vanhentumisaika katkaistaisiin jollain vapaamuotoisella tai oikeudellisesta toimenpiteellä? Senkin haluaisin vielä saada selvennettyä, että lakkaako velka kokonaan, jos 10v aika on mennyt umpeen, mutta velan katkaisemista johtuva uusi 3v aika ei vielä ole ummessa?

Moi Opiskelija97

Heta onkin jo aikaisemmassa viestissään ottanut hyvin kantaa tähän asiaan, mutta vielä täydentäen vastauksiksi juuri sinun kysymyksiin:

Puhuttaessa kolmen vuoden vanhentumisajasta katkaiseminen aloittaa uuden saman pituisen vanhentumisajan. Tämä on pääsääntöisesti siis kolme vuotta, mutta kuten Hemmon kirjan sivulla 129 todetaan poikkeuksena "Lainvoimaiseksi tulleen tuomion tai muun ulosottoperusteen antamisen jälkeen vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta".

10 vuoden vanhentumisajan Heta onkin tuossa pari viestiä ylempänä selittänyt hyvin, joten en enää tässä uudestaan avaa missä tilanteissa se tulee sovellettavaksi. Muistutan, että tästä eteenpäin kirjasra ei saa suoria vastauksia, joten asia ei myöskään tule kysyttäväksi kokeeseen. Totean kuitenkin sinulle ajatuksia selkeyttämään sen verran, että kun kymmenen vuoden vanhentumisaika katkeaa, ei tässä tapauksessa ala juosta uusi kymmenen vuotta vaan tämä vanhentumisaika syrjäytyy ja jäljelle jää vain yleinen vanhentumisaika (pääsääntö kolme vuotta, poikkeus ylläkuvatuissa tilanteissa viisi vuotta.)

Myöskin, jos 10 vuotta ehtisi kulua umpeen ennen kuin yleinen vanhentumisaika, vanhentuisi saatava. Tämä epäsuorasti todetaan myöskin Hemmon kirjan sivulla 129 "Vanhentuminen on vahingonkorvauksen ja muiden hyvitysten osalta katkaistava ennen kuin sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tai edunpalautuksen perusteena olevasta tapauksesta on kulunut kymmenen vuotta". On tärkeää huomata, mistä ajankohdasta kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa sitaatissa mainituissa velkatyypeissä.

On esimerkiksi mahdollista, että sopimuksenulkoisessa vahingonkorvaustapauksessa vahingonkärsijä tulee tietoiseksi vahingosta ja siitä vastuussaolevasta vaikka yhdeksän vuotta vahinkotapahtuman jälkeen (josta lähtee kulumaan yleinen kolmen vuoden vanhentumisaika), kuitenkaan tekemättä tiedot saatuaan minkäänmuotoista vanhentumisen katkaisutoimenpidettä. Tällöin velka jatkaa vanhenemistaan kummankin vanhentumisajan mukaisesti rinnakkain, jolloin velka vanhenisi kuvatussa tilanteessa 10 vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta eli kaksi vuotta ennen kuin se vanhenisi yleisen vanhentumisajan nojalla. Jos vahingonkärsijä kuitenkin katkaisisi vanhentumisen ennen 10 vuoden vanhentumisajan kulumista, jäisi ainoaksi sovellettavaksi vanhentumisajaksi yleinen katkaistavissa oleva vanhentumisaika.

Muistutan nyt vielä kerran, että asia ei tarvitse ymmärtää kirjan tietoja laajemmin Lyhyet vastaukset: 1)Koskee yleistä 2) Ei kulu eteenpäin vaan jäljelle jää vain yleinen vanhentumisaika 3) Lakkaa kyllä, jos kumpi tahansa menee umpeen. Vanhentumisen ensimmäisen katkaisun jälkeen ei kuitenkaan enää sovelleta 10 vuoden vanhentumisaikaa, joten kuvaamasi tilanne ei ole suoraan mahdollinen.

[miyl]

Kysymykset
s. 15 Mitä tarkoitetaan sillä, että periaatteet ja argumentaatiotavat vaikuttavat harkintavaltaan sitovasti? Sitä, että rajoittavat harkintavaltaa?
s. 26-27 Voivatko osapuolet luopua määrämuotoisuudesta kiinteistönkaupassa myös silloin, kun ei käytetä sähköistä kaupankäynnin järjestelmää?
s. 32 Onko kiinteistökaupan menettämisseuraamuksen osuus max. 4 % tarjotusta kauppahinnasta kuten asuntokaupassa vai saako myyjä veloittaa enemmän kuin 4 %, jos todelliset kustannukset ovat yli 4 %?
s.122 Velkakirjassa on nimetty henkilö, jolle velka tulee suorittaa. Mistä tietää, onko kyseessä tavallinen velkakirja vai määrännäisvelkakirja, jos tehtävänannossa ei sanota? Jos ei mistään, voiko tällöin olettaa, että kyse on tavallisesta velkakirjasta?
s.129 Miltä sivulta löytyy tarkemmat ehdot henkilö- ja ympäristövahinkojen vanhentumista? Koskee tätä lausetta: ”—kymmenen vuoden sääntö ei rajoita oikeutta saada korvausta henkilö- ja ympäristövahingoista”

Velan vanhentuminen: pääsäännön mukaan velka vanhenee kolmessa vuodessa. Jos velan eräpäivä on 1.3.2010, onko velka vanhentunut 1.3.13 eli pitääkö katkaista 1 pv aikaisemmin? Kiitos tuhannesti!!

Heippa cacadada,

1) Juuri näin, eli periaatteet ja argumentaatiotavat rajaavat harkintavaltaa siltä osin, kun ne täytyy ottaa huomioon, mutta eivät kuitenkaan poista sitä kokonaan. Tämä todetaankin sivulla 16 (jota varmaankin tarkoitit).

2) Kiinteistökaupan muotovaatimus on sitova, ja muotovaatimuksen noudattamatta jättäminen johtaa sopimuksen sitomattomuuteen (s. 26-27 taite). Siitä ei siis voi poiketa. Kiinteistökaupan sähköisen kaupankäyntijärjestelmän välityksellä tehty kauppa on poikkeus tähän pääsääntöön. (Huom. kuitenkin s. 27 esimerkki siitä, että määrämuodosta poiketen tehty sopimus voi kuitenkin saada aikaan korvausvelvollisuuden). Ei-määrämuotoinen sopimus ei voi olla maakaaren 2:1:n mukainen kiinteistön kauppakirja.

3) Asuntokauppalain mukainen käsiraha on siis maksimissaan 4 % tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta. Käsiraha luovutetaan myyjälle ostotarjouksen tekovaiheessa. Jos kauppa ei toteudukaan, myyjä saa pitää käsirahan.

Myös kiinteistökaupassa käsiraha luovutetaan myyjälle tarjouksen tekovaiheessa. Jos kauppa peruuntuu ja myyjälle aiheutuu siitä vahinkoa, hän voi pidättää vastaavan summan saamastaan käsirahasta. Ylijäävä osa on palautettava. Kiinteistökaupassa käsirahan määrää ei ole lailla rajattu 4%:iin kauppahinnasta kuten asuntokaupassa. Se voi siis olla suurempikin. Myyjälle aiheutuneen vahingon ja käsirahan menettämisseuraamuksen tulee kuitenkin vastata toisiaan. Esim. jos kiinteistökaupassa on luovutettu käsiraha, jonka suuruus on 6% kauppahinnasta, kauppa peruuntuu ja myyjälle koituva vahinko on suuruudeltaan 5% kauppahinnasta, myyjä saa pidättää vahingon käsirahasta.

Muistuttaisin tässä, että kokeessa voidaan kysyä vain kirjassa olevia tietoja kirjassa olevalla tarkkuudella. Nämä tiedot olivat pääteltävissä s. 31-32 tekstistä, mutta pääsykokeessa riittäisi kirjan sanamuodon mukainen vastaus ja sama tarkkuustaso.

4) En ole ihan varma, ymmärränkö kysymystäsi. Sivulla 122 puhutaan velvoitteen lakkaamisesta silloin, kun alkuperäinen velkoja on siirtänyt saamisen kolmannelle sekä maksusuojasta. Tavallinen velkakirja ja määrännäisvelkakirja taas ovat kaksi eri tyyppistä velkakirjaa. Mitä tulee kysymykseesi, mielestäni olisi erikoista, että kokeeseen tulisi tehtävä, jossa pitäisi ottaa tämäntyyppinen asia (mistä tietää, onko kyseessä tavallinen vai määrännäisvelkakirja) huomioon, kun kirjassakaan ei ole kohtaa, jossa olisi tällainen vastakkainasettelu. Tavallisessa velkakirjassa sitoudutaan maksamaan velkakirjassa nimeltä mainitulle taholle. Määrännäisvelkakirjassa taas maksuvelvollisuus kohdistuu velkakirjassa nimettyyn tai tämän määräämään henkilöön, mikä on mainittu velkakirjassa ("maksan X:lle tai määräämälleen").

Ehkä karkea vastaus kysymykseesi on, että jos tiedossa on vain nimetty henkilö, jolle velka tulee suorittaa, kyse on tavallisesta velkakirjasta. HUOM! Edeltävä selitys on joiltain osin kirjan ulkopuolelta. Painotan, että kokeeseen tulee osata vain kirjassa mainitut asiat, eikä kirjan ulkopuolisia tietoja kysytä.

5) Ympäristövahingoista kerrotaan s. 97-98, henkilövahingoista s. 87-90. Käsittääkseni vahinkolajien vanhentumisesta ei ole kuitenkaan kerrottu tarkemmin kirjassa, ellen ole katsonut väärin. Tässä tapauksessa riittää osata se, mitä vanhentumista koskevassa osiossa kerrotaan: "Tämän lisäsäännön merkitystä vähentää se, että kymmenen vuoden sääntö ei rajoita oikeutta saada korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta." Korostan vielä tässäkin, että vain kirjan tiedoilla on kokeessa merkitystä.

Toivottavasti vastauksista ehtii vielä olla apua. Paljon tsemppiä lukemiseen!