Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

[janne]

1) S. 38 kun on selitetty pro rata -eläkkeen laskeminen niin sen jälkeen sivun viimeiset 5 riviä. Mitä tällä tarkoitetaan?

Yritin järkeillä tätä seuraavan, täysin hatusta heitetyn ja teoreettisen esimerkin mukaan: henkilö on ollut vakuutettuna 5 vuotta jäsenvaltiossa X. Nämä vakuutuskaudet tulisi siten ottaa huomioon pro rata -eläkettä laskettaessa. Jäsenvaltio X:n lainsäädäntö on kuitenkin muuttunut henkilön vakuutuskausien jälkeen siten, että jäsenvaltio X ei maksakaan eläkettä alle 8 vuotta vakuutettuna olleille. Eli käytännössä henkilölle ei maksetakaan eläkettä kyseisestä jäsenvaltiosta, mutta vakuutuskaudet voisivat tulla otetuksi huomioon laskelmissa. Jos tämä johtaisi siihen, että eläke jäisi pienemmäksi, eivät muut valtiot saa ottaa noita vakuutuskausia huomioon.

2) S. 40 kun puhutaan päällekkäisten etuuksien ehkäisemisestä, niin tuolla vikassa kappaleessa sanotaan, että artiklojen tavoitteena on rajoittaa jäsenvaltioiden kansallisten päällekäisyyssännösten soveltamista. Miksi päällekkäisyyssäännöksiä halutaan rajoittaa, kun eikö nekin nimenomaan ehkäise päällekkäisiä etuuksia?

Oletan että tässä on pyritty ehkäisemään sitä, että sovellettavana olisi lukuisia päällekkäisiä päällekkäisyyssäännöksiä, mikä voisi johtaa melkoisen sekaviin tilanteisiin. Eli on yksinkertaisempaa, että jos sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, ratkaistaan myös päällekkäisyystilanteet sen mukaan.

3) S. 42 onko siis niin, että kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan samanlaisiin etuksiin vain noissa kahdessa tapauksessa jotka mainitaan? Ja esim. tuo alle 19-vuotiaan työkyvyttömyyseläke, josta voidaan vähentää toisesta jäsenvaltiosta maksettava samanlainen etuus. Vähennetäänkö sellainen muusta valtiosta tuleva etuus siis aina ja onko syy silloin se, että niissä itsenäisen etuuden määrä riippuu vakuutus- tai asumiskausista?

Näin se tuossa s. 42 on todettu: "kansallisia päällekkäisyyttä ehkäiseviä säännöksiä (--) sovelletaan ainoastaan itsenäistä etuutta laskettaessa. Tällöinkin ne tulevat sovellettaviksi vain kahdenlaisissa tapauksissa." Eli kyllä, kahdessa mainitussa tapauksessa. Kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä ja niiden logiikkaa ei käsittääkseni kirjassa sen tarkemmin avata, joten riittää kun opettelet sen noin: voidaan vähentää samanlainen etuus.

[S.Salomaa]

S.59 todetaan että: "Kolmannessa maassa annetusta sairaanhoidosta korvataan enintään aiheutuneet todelliset kustannukset".Tarkoittaako tämä siis, että korvauspiiriin kuuluvat vain hoidon kustannukset(ei palvelumaksut yms.) kyseissessä maassa? Hieman hämmentää tuo "todelliset kustannukset"

[janne]

S.59 todetaan että: "Kolmannessa maassa annetusta sairaanhoidosta korvataan enintään aiheutuneet todelliset kustannukset".Tarkoittaako tämä siis, että korvauspiiriin kuuluvat vain hoidon kustannukset(ei palvelumaksut yms.) kyseissessä maassa? Hieman hämmentää tuo "todelliset kustannukset"

Tuota kohtaa ei pahemmin lain esitöissäkään avata, siellä todetaan vain, että "sairausvakuutuslain perusteella ulkomailla syntyneistä kustannuksista korvattaisiin sairausvakuutuslain perusteella korvattava määrä, kuitenkin enintään aiheutuneet kustannukset.". Tuo ehkäpä viittaa enemmän siihen, että tuolla kohdalla on pyritty estämään se, että korvauksen määrä ylittäisi todellisuudessa aiheutuneet kustannukset (voi olla että tämä jossain tilanteessa olisi mahdollista).

[Anna-Kaisa]

Koin pro rata - eläkkeen laskemisen aluksi esimerkin kautta helpoksi, mutta nyt hämmennyin kun luin uudelleen kirjasta, siellä kun lukee, että "- - teoreettinen määrä jaetaan eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärällä - -" tämä on esimerkissä "- - ja kerrotaan kyseisessä valtiossa täyttyneiden vakuutuskausien määrällä." tätä ei ole esimerkissä. Esimerkissä sivulla 39 ainoastaan jaetaan määriä, ei kerrota. Meneekö tämä nyt yliajattelun puolelle vai miten tämä siis toimii käytännössä esimerkin kautta?

[mpp]

Koin pro rata - eläkkeen laskemisen aluksi esimerkin kautta helpoksi, mutta nyt hämmennyin kun luin uudelleen kirjasta, siellä kun lukee, että "- - teoreettinen määrä jaetaan eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärällä - -" tämä on esimerkissä "- - ja kerrotaan kyseisessä valtiossa täyttyneiden vakuutuskausien määrällä." tätä ei ole esimerkissä. Esimerkissä sivulla 39 ainoastaan jaetaan määriä, ei kerrota. Meneekö tämä nyt yliajattelun puolelle vai miten tämä siis toimii käytännössä esimerkin kautta?

Miettiny ihan samaa, mitä tolla laskukaavalla tekee? Kyseessähän on siis suhdeluku jonka näkee suoraan ilman mitää laskukaavoja? Jokaisella maalla oma maksimieläke josta se lasketaan tuolla suhteella?

Esimerkin luvuilla: 1) Teoreettinen määrä (40) 2) jaetaan eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärällä (4+25+11=40) 3) ja kerrotaan kyseisessä valtiossa täyttyneiden kausien määrällä.

40/40*4 = 4
40/40*25= 25
40/40*11= 11

Jotainhan tässä menee ohi ja lujaa. Edit: Mietin voiko noi teoreettiset luvut ym. olla erilaisia sitten joissain tilanteissa, mutta niitä ei vaan avata tässä?

[janne]

Koin pro rata - eläkkeen laskemisen aluksi esimerkin kautta helpoksi, mutta nyt hämmennyin kun luin uudelleen kirjasta, siellä kun lukee, että "- - teoreettinen määrä jaetaan eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärällä - -" tämä on esimerkissä "- - ja kerrotaan kyseisessä valtiossa täyttyneiden vakuutuskausien määrällä." tätä ei ole esimerkissä. Esimerkissä sivulla 39 ainoastaan jaetaan määriä, ei kerrota. Meneekö tämä nyt yliajattelun puolelle vai miten tämä siis toimii käytännössä esimerkin kautta?

Tuosta s. 39 taulukosta tosiaan puuttuu tuo kertolasku-osuus, ja siinä tuo kaava on hieman eri muodossa. Oletetaan että teoreettinen eläke jäsenvaltion A osalta olisi 1 000 euroa kuukaudessa. Tällöin pro rata -eläke lasketaan tuon kirjan s. 38 tekstin mukaan seuraavasti (1000 e/40 v) * 4 v. Eli teoreettinen määrä (1 000 e) jaetaan vakuutuskausien yhteismäärällä (40 v) ja kerrotaan kyseisen jäsenvaltion vakuutuskausien määrällä (4 v). Tästä saadaan pro rata -eläkkeen määräksi 100 e/v. Yhtä lailla voit ottaa tuon taulukon muodon (eli 4/40) ja kertoa sen 1 000 e:lla, lopputulos on sama, kiitos matemaattisten taikojen.

[janne]

Miettiny ihan samaa, mitä tolla laskukaavalla tekee? Kyseessähän on siis suhdeluku jonka näkee suoraan ilman mitää laskukaavoja? Jokaisella maalla oma maksimieläke josta se lasketaan tuolla suhteella?

Esimerkin luvuilla: 1) Teoreettinen määrä (40) 2) jaetaan eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärällä (4+25+11=40) 3) ja kerrotaan kyseisessä valtiossa täyttyneiden kausien määrällä.

40/40*4 = 4
40/40*25= 25
40/40*11= 11

Jotainhan tässä menee ohi ja lujaa. Edit: Mietin voiko noi teoreettiset luvut ym. olla erilaisia sitten joissain tilanteissa, mutta niitä ei vaan avata tässä?

Kts. edellisen viestin esimerkki. Tuo 40 ei ole teoreettisen eläkkeen määrä vaan pelkästään eri jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien yhteismäärä. Kirjan esimerkeissä ei anneta tuota teoreettisen eläkkeen määrää lainkaan, se vain mainitaan tekstissä.

[mpp]

Kirjan esimerkistä (ja laskelmistasi myös) puuttuu se teoreettisen eläkkeen määrä. Sitä tuossa kerrotaan, ei vakuutuskausia. Kts. edellisen viestin esimerkki.

Aivan. Hämää tuo kaavion "Teoreettinen määrä 40 vuotta". Nopeampaahan se on kun ottaa tuon suhdeluvun ja kertoo sillä sen teoreettisen maksimieläkkeen euromäärän. Kiitos!

[salli]

Vielä tuosta pro rata-laskusta, kun s. 38 lopussa on kirjoitettu, että "...jos hakija ei täytä tai enää täytä eläke-etuuden saamisehtoja jonkin jäsenvaltion osalta, muiden jäsenvaltioiden laitokset eivät saa ottaa huomioon tuossa jäsenvaltiossa ansaittuja vakuutuskausia, jos niiden huomioon ottaminen johtaisi alhaisempaan eläke-etuuden määrään." Tarkoittaako tämä s.39 esimerkissä sitä, että mikäli JV A on Saksa (5v raja) niin JV B:n ja C:n laskiessa kaikissa jäsenvaltioissa täyttyneitä vakuutuskausia kausien summa onkin 36 (vuotta) ja tästä johtuenhan hlö saa mukavemman summan eläkettä näistä maista ja kokonaisuudessaankin? Ja missä tilanteessa esim. tuon esimerkin Saksan vakuutuskausien huomioon ottaminen EI johtaisi alhaisempaan eläke-etuuden määrään kyseisen jakolasku-kertolaskun mukaan.. Ja jos ei tarkoita tätä niin mitäs sitten

[janne]

Vielä tuosta pro rata-laskusta, kun s. 38 lopussa on kirjoitettu, että "...jos hakija ei täytä tai enää täytä eläke-etuuden saamisehtoja jonkin jäsenvaltion osalta, muiden jäsenvaltioiden laitokset eivät saa ottaa huomioon tuossa jäsenvaltiossa ansaittuja vakuutuskausia, jos niiden huomioon ottaminen johtaisi alhaisempaan eläke-etuuden määrään." Tarkoittaako tämä s.39 esimerkissä sitä, että mikäli JV A on Saksa (5v raja) niin JV B:n ja C:n laskiessa kaikissa jäsenvaltioissa täyttyneitä vakuutuskausia kausien summa onkin 36 (vuotta) ja tästä johtuenhan hlö saa mukavemman summan eläkettä näistä maista ja kokonaisuudessaankin? Ja missä tilanteessa esim. tuon esimerkin Saksan vakuutuskausien huomioon ottaminen EI johtaisi alhaisempaan eläke-etuuden määrään kyseisen jakolasku-kertolaskun mukaan.. Ja jos ei tarkoita tätä niin mitäs sitten

Näin minä tuota luen. Sitä en suoraan osaa sanoa, missä tilanteissa huomioon ottaminen ei johtaisi alhaisempaan määrään. Tuo teoreettinen eläke lasketaan kunkin jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, ja jäsenvaltioita on tällä hetkellä 28. Voi olla, että esimerkiksi joku päällekkäisten etuuksien huomioon ottaminen tms. erikoinen tilanne voisi tuollaiseen johtaa, tai sitten joku tilanne jossa esimerkiksi sovelletaan vanhaa lainsäädäntöä tms.