Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
sandraliisa
Viestit: 4
Liittynyt: La Touko 05, 2018 10:26 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja sandraliisa »

Hei,

tätä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen solmua on monessa viestissä jo avattu, mutta jos kerran vielä.
Minä en ymmärrä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisiä edellytyksiä.
Yleinen edellytys on se, että päällekkäisyyksien ehkäiseminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltion oma lainsäädäntö edellyttää ulkomaan sosiaalietuuksien ja ulkomaantulojen huomioon ottamista. Ok, tähän asti olen mukana. Mutta sitten nuo erityiset edellytykset - en edes osaa kertoa mitä siinä en ymmärrä, se ei vain aukea. Eli mitkä ne päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisedellytykset ovat?

Kiitos! Tää sivu on mahtava! :geek:
sandraliisa
Viestit: 4
Liittynyt: La Touko 05, 2018 10:26 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja sandraliisa »

Ja vielä;

Mikä ero on sairaalan ulkopuolella annettavalla hoidolla (s.82), johon ei tarvita ennakkolupaa ja potilasdirektiivin mukaisella oma-aloitteisella hoitoon hakeutumisella, johon ei myöskään tarvita ennakkolupaa (s.83)? Ovatko nämä sama asia? :?
cacadada
Viestit: 12
Liittynyt: Ke Helmi 19, 2014 8:15 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja cacadada »

Iso kiitos vastauksista! Jäi muutama kohta vielä hieman epäselväksi:
janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
cacadada kirjoitti: La Touko 05, 2018 2:12 pm s.23 Mitä tarkoitetaan”jälkeen elävillä”? Edunsaajan lapsiako?
Lapsia ja puolisoa.
Miellän perheenjäseneksi lapset ja avo-/aviopuolison. Jäi ihmetyttämään, miksi samassa kohdassa on toistoa "edellä mainittujen perheenjäseniin ja jälkeen eläviin." Onko perheenjäsen-määritelmällä rajoituksia jossain kirjassa?
janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
cacadada kirjoitti: La Touko 05, 2018 2:12 pm s.25 Mitkä sosiaalihuoltoetuudet jäävät Suomen sosiaaliturva-asetuksen ulkopuolelle toimeentulotuen, yleisen asumistuen, opintotuen ja sotilasavustuksen lisäksi?
Tätä on käsitelty sivulla 26.
Eli ei ole muita tähän kuuluvia etuuksia mainittu muilla sivuilla? Jottei vaan jää jotain mainitsematta mahdollisessa koetehtävässä muilta sivuilta...
janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
cacadada kirjoitti: La Touko 05, 2018 2:12 pm s.70 Miltä sivulta löytyy perhe-etuuksien maksuun liittyvät täytäntöönpanoasetuksessa määriteltyjä perusteita?
S. 70 ei viitata täytäntöönpanoasetukseen vaan sosiaaliturva-asetukseen (jos tarkoitat tuota viittausta 68 artiklan 1 kohtaan). Niitä perusteita on mainittu artiklaviittausta seuraavassa virkkeessä: palkkatyö tai ammatinharjoittaminen, eläkkeensaanti ja asuminen.
Joo, tarkoitin 1.kohdan viimeistä virkettä ("tässä tapauksessa perhe-etuuden--"). Eli sillä viitataan samalla sivulla oleviin 2-3.kohtiin (eläkesaaminen&asuminen)? Äh, sama asia on ripoteltu niin monelle eri sivulle... Aina on hyvä varmistaa :D
janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
cacadada kirjoitti: La Touko 05, 2018 2:12 pm s.83 Potilaan kotijäsenvaltio on Suomi ja hän hakeutuu Espanjaan hoitoon. Suomessa hoito olisi maksanut 100 € ja Espanjassa maksoi 40 €. Korvaako Kela kirjassa mainitussa kohdassa erotuksen 60 € potilaalle, kun ennakkolupa myönnetään jälkikäteen? (Ei siis tosiasiallisten kulujen mukaan ja korvaus maksetaan potilaalleko?)
Kts. aiempi viesti samasta aiheesta.
Kiitos - nyt selkeni! :) Maksoiko Belgia erotuksen Ranskalle vai potilaalle?
emilia.salminen
Viestit: 11
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:13 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja emilia.salminen »

Moi! Sellanen asia on jäänyt mietityttämään kun s.84 sanotaan "sairaanhoitokorvauksia koskevien yleisten säännösten mukaan korvausta ei makseta esimerkiksi asiakas-, hoitopäivä-, poliklinikka-, toimisto- tai muista vastaavista maksuista" s. 80 mainitaan näistä esimerkkinä vain asiakasmaksut ja s. 53 sanotaan "Korvausta ei makseta yksityisen terveydenhuollon hoitopäivä-, poliklinikka- tai toimistomaksuista" niin onko asia niin, että koskaan ei makseta sairaanhoitokorvauksia mistään noista s. 84 maksuista? Onko sillä merkitystä, että missä jäsenvaltiossa hoitoa on annettu?
Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Petsamo »

Ja sitten seuraava ihmettelyn aihe, s.32
"...kansaneläkkeen määrä suhteutettiin maassa asuttuihin vuosiin eli siirryttiin ns. Pro-rata-järjestelmään."

sivu 34
"jos oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kausien yhteenlaskemisen seurauksena, henkilöllä on tällöin oikeus vain sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti laskettuun pro-rata-eläkkeeseen."

Elikkäs onko Suomessa olemassa kaksi pro rata-järjestelmää, kansallinen ja sosiaaliturva-asetuksen, joissa eroavat laskutavat vai onko tämä nyt vain itsestäänselvän ääneen toteaminen, että pro rata-eläkkeessä lasketaan kausia yhteen 😅

Kiitos!
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

sandraliisa kirjoitti: La Touko 05, 2018 10:42 pm Minä en ymmärrä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisiä edellytyksiä.
Yleinen edellytys on se, että päällekkäisyyksien ehkäiseminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltion oma lainsäädäntö edellyttää ulkomaan sosiaalietuuksien ja ulkomaantulojen huomioon ottamista. Ok, tähän asti olen mukana. Mutta sitten nuo erityiset edellytykset - en edes osaa kertoa mitä siinä en ymmärrä, se ei vain aukea. Eli mitkä ne päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisedellytykset ovat?
Tätä on avattu kirjassa sivulta 41 alkaen, mutta kirjassa oikeastaan hypätään kesken kaiken edellytysten avaamisesta siihen, miten noita sääntöjä sovelletaan. Mutta kokeillaan avata tuota vähän:
Erityiset edellytykset riippuvat siitä, onko kyse samanlaisesta vai erilaisesta etuudesta. Tämä ratkeaa noiden s. 41 mainittujen kolmen ehdon (a-c) perusteella. Jos kyse on samanlaisista etuuksista, sovelletaan asetuksen 54 artiklaa (s. 42). Eli käytännössä tällöin päällekkäisyyssäännösten soveltamisen edellytyksenä on, että
- lasketaan itsenäistä etuutta JA
- itsenäisen etuuden määrä ei riipu vakuutus- tai asumiskausista TAI
- kyse on eläke-etuudesta, johon sisältyy tulevan ajan eläkkeen osa.
(Tässä kannattaa muistaa - kuten kirjassakin s. 42 huomautetaan - että pro rata -etuutta laskettaessa ei sovelleta päällekkäisyyssäännöksiä samalla tavalla, vaan siinä päällekkäisyys otetaan huomioon laskuissa).

Samanlaisten etuuksien osalta edellytykset ovat siis vielä verrattain selkeät. Toinen vaihtoehto on, että kyse on erilaisista etuuksista. Tällöin sovelletaan asetuksen 55 artiklaa, ja tässä kirja hyppää jo suoraan siihen, miten noita päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan. Eli tällöin edellytyksenä oikeastaan on vain, että jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää erilaisten etuuksien yhteensovittamista. Tällöin mennään sitten noiden s. 43 kuvattujen sääntöjen mukaan.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

sandraliisa kirjoitti: Su Touko 06, 2018 12:12 pm Mikä ero on sairaalan ulkopuolella annettavalla hoidolla (s.82), johon ei tarvita ennakkolupaa ja potilasdirektiivin mukaisella oma-aloitteisella hoitoon hakeutumisella, johon ei myöskään tarvita ennakkolupaa (s.83)? Ovatko nämä sama asia? :?
Käytännössä kyllä. Tuossa s. 82 mainitaankin kotijäsenvaltion korvaustaksoista ja sivulla 84 mainitaan että sairaanhoitokorvaukset korvataan Kelan vahvistaman korvaustaksaluettelon mukaan, samat taksat siis.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

cacadada kirjoitti: Su Touko 06, 2018 12:35 pm Iso kiitos vastauksista! Jäi muutama kohta vielä hieman epäselväksi:
Miellän perheenjäseneksi lapset ja avo-/aviopuolison. Jäi ihmetyttämään, miksi samassa kohdassa on toistoa "edellä mainittujen perheenjäseniin ja jälkeen eläviin." Onko perheenjäsen-määritelmällä rajoituksia jossain kirjassa?
Asetuksen johdanto-osan perusteella tuolla muotoilulla on haluttu kattaa tilanteet joissa jäsenvaltioissa voi olla eroavaisuuksia henkilöllisen soveltamisalan osalta. Eli tulkitsen tätä siten että tämä kattaisi sitten myös vaikkapa isovanhemmat jos jossain jäsenvaltiossa olisi säädetty isovanhemmille oikeus perhe-eläkkeeseen lapsenlapsen kuoleman jälkeen (tämä siis täysin hatusta vedetty esimerkki, tuskinpa tällaista on). Suomessa käsittääkseni kyse on lapsista ja puolisosta.
cacadada kirjoitti: Su Touko 06, 2018 12:35 pm
janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
cacadada kirjoitti: La Touko 05, 2018 2:12 pm s.25 Mitkä sosiaalihuoltoetuudet jäävät Suomen sosiaaliturva-asetuksen ulkopuolelle toimeentulotuen, yleisen asumistuen, opintotuen ja sotilasavustuksen lisäksi?
Tätä on käsitelty sivulla 26.
Eli ei ole muita tähän kuuluvia etuuksia mainittu muilla sivuilla? Jottei vaan jää jotain mainitsematta mahdollisessa koetehtävässä muilta sivuilta...
Onko niitä tullut muualla vastaan? En minä kirjaa sanasta sanaan osaa ulkoa :D Aihetta ei käsittääkseni käsitellä muualla kirjassa, joten tuskinpa?
cacadada kirjoitti: Su Touko 06, 2018 12:35 pm
janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
cacadada kirjoitti: La Touko 05, 2018 2:12 pm s.70 Miltä sivulta löytyy perhe-etuuksien maksuun liittyvät täytäntöönpanoasetuksessa määriteltyjä perusteita?
S. 70 ei viitata täytäntöönpanoasetukseen vaan sosiaaliturva-asetukseen (jos tarkoitat tuota viittausta 68 artiklan 1 kohtaan). Niitä perusteita on mainittu artiklaviittausta seuraavassa virkkeessä: palkkatyö tai ammatinharjoittaminen, eläkkeensaanti ja asuminen.
Joo, tarkoitin 1.kohdan viimeistä virkettä ("tässä tapauksessa perhe-etuuden--"). Eli sillä viitataan samalla sivulla oleviin 2-3.kohtiin (eläkesaaminen&asuminen)? Äh, sama asia on ripoteltu niin monelle eri sivulle... Aina on hyvä varmistaa :D
Ah, pahoittelut, en huomannut tuota mainintaa täytäntöönpanoasetuksesta! Vastauksessani puhuin eri perusteista. Noita perhe-etuuden kustannusten jakoperusteita ole käsittääkseni kirjassa missään avattu.
cacadada kirjoitti: Su Touko 06, 2018 12:35 pm Kiitos - nyt selkeni! :) Maksoiko Belgia erotuksen Ranskalle vai potilaalle?
En tiedä (eikä tämä valintakokeen kannalta oikeastaan ole relevanttiakaan).
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

emilia.salminen kirjoitti: Su Touko 06, 2018 7:08 pm Moi! Sellanen asia on jäänyt mietityttämään kun s.84 sanotaan "sairaanhoitokorvauksia koskevien yleisten säännösten mukaan korvausta ei makseta esimerkiksi asiakas-, hoitopäivä-, poliklinikka-, toimisto- tai muista vastaavista maksuista" s. 80 mainitaan näistä esimerkkinä vain asiakasmaksut ja s. 53 sanotaan "Korvausta ei makseta yksityisen terveydenhuollon hoitopäivä-, poliklinikka- tai toimistomaksuista" niin onko asia niin, että koskaan ei makseta sairaanhoitokorvauksia mistään noista s. 84 maksuista? Onko sillä merkitystä, että missä jäsenvaltiossa hoitoa on annettu?
Joo, jos kyse on Suomen lainsäädännön mukaisista korvauksista, noita s. 84 mainittuja ei korvata. Noilla kaikilla sivuilla puhutaan käytännössä samasta asiasta. Sillä ei ole merkitystä, missä jäsenvaltiossa hoito on annettu.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

Petsamo kirjoitti: Su Touko 06, 2018 7:16 pm Ja sitten seuraava ihmettelyn aihe, s.32
"...kansaneläkkeen määrä suhteutettiin maassa asuttuihin vuosiin eli siirryttiin ns. Pro-rata-järjestelmään."

sivu 34
"jos oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kausien yhteenlaskemisen seurauksena, henkilöllä on tällöin oikeus vain sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti laskettuun pro-rata-eläkkeeseen."

Elikkäs onko Suomessa olemassa kaksi pro rata-järjestelmää, kansallinen ja sosiaaliturva-asetuksen, joissa eroavat laskutavat vai onko tämä nyt vain itsestäänselvän ääneen toteaminen, että pro rata-eläkkeessä lasketaan kausia yhteen 😅
Joo, tavallaan on: s. 32 viitataan kansaneläkelain mukaiseen suhteuttamiseen. Oletetaan että henkilö on asunut Suomessa vaikka tuon kirjan esimerkin mukaiset 20 vuotta ja EU:n ulkopuolella toiset 20 vuotta ja että hänellä on oikeus kansaneläkkeeseen Suomesta. Tällöin kansaneläkkeen määrä suhteutetaan Suomessa asuttuun aikaan yksinomaan kansaneläkelain mukaan. Tässä sosiaaliturva-asetus ei siis liity asiaan mitenkään.

Jos taas sama henkilö on asunut Suomessa 20 vuotta ja toisessa jäsenvaltiossa nuo toiset 20 vuotta, mennään sosiaaliturva-asetuksen mukaan.
Vastaa Viestiin