Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Vuoden 2018 valintakoetta koskevat keskusteluketjut.
emilia.salminen
Viestit: 11
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:13 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja emilia.salminen »

janne kirjoitti: Su Touko 06, 2018 9:07 pm
sandraliisa kirjoitti: La Touko 05, 2018 10:42 pm Minä en ymmärrä päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisiä edellytyksiä.
Yleinen edellytys on se, että päällekkäisyyksien ehkäiseminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltion oma lainsäädäntö edellyttää ulkomaan sosiaalietuuksien ja ulkomaantulojen huomioon ottamista. Ok, tähän asti olen mukana. Mutta sitten nuo erityiset edellytykset - en edes osaa kertoa mitä siinä en ymmärrä, se ei vain aukea. Eli mitkä ne päällekkäisten etuuksien ehkäisemisen erityisedellytykset ovat?
Tätä on avattu kirjassa sivulta 41 alkaen, mutta kirjassa oikeastaan hypätään kesken kaiken edellytysten avaamisesta siihen, miten noita sääntöjä sovelletaan. Mutta kokeillaan avata tuota vähän:
Erityiset edellytykset riippuvat siitä, onko kyse samanlaisesta vai erilaisesta etuudesta. Tämä ratkeaa noiden s. 41 mainittujen kolmen ehdon (a-c) perusteella. Jos kyse on samanlaisista etuuksista, sovelletaan asetuksen 54 artiklaa (s. 42). Eli käytännössä tällöin päällekkäisyyssäännösten soveltamisen edellytyksenä on, että
- lasketaan itsenäistä etuutta JA
- itsenäisen etuuden määrä ei riipu vakuutus- tai asumiskausista TAI
- kyse on eläke-etuudesta, johon sisältyy tulevan ajan eläkkeen osa.
(Tässä kannattaa muistaa - kuten kirjassakin s. 42 huomautetaan - että pro rata -etuutta laskettaessa ei sovelleta päällekkäisyyssäännöksiä samalla tavalla, vaan siinä päällekkäisyys otetaan huomioon laskuissa).

Samanlaisten etuuksien osalta edellytykset ovat siis vielä verrattain selkeät. Toinen vaihtoehto on, että kyse on erilaisista etuuksista. Tällöin sovelletaan asetuksen 55 artiklaa, ja tässä kirja hyppää jo suoraan siihen, miten noita päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan. Eli tällöin edellytyksenä oikeastaan on vain, että jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää erilaisten etuuksien yhteensovittamista. Tällöin mennään sitten noiden s. 43 kuvattujen sääntöjen mukaan.
Ovatko siis kaikki s. 42 etuudet samanlaisia etuuksia siitäkin huolimatta, että tuossa yhdessä erityisessä edellytyksessä on ehtona "itsenäisen etuuden määrä ei riipu vakuutus-tai asumiskausien pituudesta"? Kun s. 41 sanotaan, että samanlaisina etuuksina pidetään kaikkia täyttyneiden vakuutus-tai asumiskausien perusteella laskettuja tai myönnettyjä etuuksia.
Rosie
Viestit: 9
Liittynyt: Su Touko 06, 2018 7:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Rosie »

Moikka!

Menin nyt jotenki ihan sekaisin sosiaaliturva-asetuksen, sosiaalihuollossa ja sosiaalioikeuden kanssa😅

Kuuluko siis sosiaalioikeus tohon sosiaaliturva-asetukseen? Vai onko sosiaaliturva ja sosiaaliturva-asetus eri asioita?

Ja sitten vielä sellainen kysymys että eikö toi sosiaaliturva-asetus käytännössä sovellu siis ihan jokaiseen henkilöön joka asuu jossakin jäsenvaltiossa, vai oliko tossa joku ryhmä mitä en tajunnut ettei kuuluisi sosiaaliturva-asetuksen piiriin? Ja siis ainakin kirjassa sanotaan että kaikilla on oikeus sosiaaliturvaan ja sen jälkeen on määritelty keillä kaikilla on oikeus sosiaaliturva-asetukseen mutta mun mielestä jos oikein ymmärsin niin siihenkin soveltuu kaikki?? Anteeks sekava teksti, mun pää on ihan sekasin jo tästä enkä pääse lukemisessa eteenpäin kun mietin tätä :D

Ainiin ja vielä tuli kysymys mieleen!

Siis noi perhe-etuudet! Kun kirjassa sanotaan että Eu:n sosiaaliturva-asetuksen mukaisia perhe-etuuksia ovat ainoastaan lapsilisä ja kotihoidontuki. Mutta sitten myöhemmin mainitaan lista muistakin perhe-etuuksia jotka soveltuvat ”Suomessa”. Mutta Suomihan kuuluu sosiaaliturva-asetuksen piiriin ja sen mukaan niitä etuuksia on vaan kaksi. Vai tarkoittaako toi että sen sosiaaliturva-asetuksen mukaan ainakin ne kaksi pitää kuulua jäsenvaltioissa perhe-etuuksin mutta jäsenvaltiot saa ite päättää kuuluko siihen vielä lisää muita etuuksia :mrgreen:

Taas kysymys :D

Kun sosiaaliturva-asetukseen kuuluvat sairausetuudet jotka kattavat julkisen terveydenhuolloin palvelut niin miten se eroaa potilasdirektiivistä joka kattaa myös kansallisen terveydenhuolloin palvelut?
Viimeksi muokannut Rosie, Ti Touko 08, 2018 1:20 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
cacadada
Viestit: 12
Liittynyt: Ke Helmi 19, 2014 8:15 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja cacadada »

janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
Kiitos tuhannesti Janne!!!
Bimbo96
Viestit: 9
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2018 12:22 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Bimbo96 »

1) s. 19 SEUT 48 artikla ja sen a- ja b-kohdat: jos tämä litania pitäisi kirjoittaa vastauspaperille, olisiko näiden kohtien välissä "ja" ?

2) s. 26 sanotaan, että lääkinnällinen huolto ei kuulu asetuksen soveltamisalaan. Mitä lääkinnällisellä huollolla tarkoitetaan? S. 59 sanotaan, että "... se voi silti olla sosiaaliturva-asetuksen mukainen sairausetuus, jos tosiasiassa kyse on lääkinnällisestä tai kirurgisesta huollosta eli käytännössä terveydenhuollosta." Jokin tässä ei täsmää?
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

Rosie kirjoitti: Ma Touko 07, 2018 9:56 pm Menin nyt jotenki ihan sekaisin sosiaaliturva-asetuksen, sosiaalihuollossa ja sosiaalioikeuden kanssa😅
Kuuluko siis sosiaalioikeus tohon sosiaaliturva-asetukseen? Vai onko sosiaaliturva ja sosiaaliturva-asetus eri asioita?
Nämä ovat vähän eri tason käsitteitä. Sosiaalioikeudella tarkoitetaan sitä oikeudenalaa, joka sääntelee oikeutta sosiaaliturvaan. Eli sosiaalioikeus on tässä mielessä samanlainen oikeusjärjestyksen osa kuin vaikkapa rikosoikeus tai sopimusoikeus (ks. tästä s. 6). Sosiaaliturvalla taas tarkoitetaan laajasti sitä kokonaisuutta, joka kattaa erilaiset etuudet ja palvelut. Sosiaaliturva-asetus puolestaan on yksittäinen säädös, jossa säädetään sosiaaliturvan yhteensovittamisesta eri EU-jäsenvaltioiden kesken. Eli sosiaaliturva-asetus on osa sosiaalioikeutta (niin ovat myös esim. sairausvakuutuslaki ja asumistukilakikin).
Rosie kirjoitti: Ma Touko 07, 2018 9:56 pm Ja sitten vielä sellainen kysymys että eikö toi sosiaaliturva-asetus käytännössä sovellu siis ihan jokaiseen henkilöön joka asuu jossakin jäsenvaltiossa, vai oliko tossa joku ryhmä mitä en tajunnut ettei kuuluisi sosiaaliturva-asetuksen piiriin? Ja siis ainakin kirjassa sanotaan että kaikilla on oikeus sosiaaliturvaan ja sen jälkeen on määritelty keillä kaikilla on oikeus sosiaaliturva-asetukseen mutta mun mielestä jos oikein ymmärsin niin siihenkin soveltuu kaikki??
Kts. tästä s. 23-24. EU:n ulkopuolisten valtioiden kansalaisiin asetusta sovelletaan vain, jos he oleskelevat yhdessä jäsenvaltiossa JA heillä on yhteys toiseen tai useampaan jäsenvaltioon, esimerkiksi työskentelyn perusteella. Eli vaikkapa tilanne, jossa kiinalainen henkilö asuu Ruotsissa mutta käy töissä Suomessa.
Rosie kirjoitti: Ma Touko 07, 2018 9:56 pm Siis noi perhe-etuudet! Kun kirjassa sanotaan että Eu:n sosiaaliturva-asetuksen mukaisia perhe-etuuksia ovat ainoastaan lapsilisä ja kotihoidontuki. Mutta sitten myöhemmin mainitaan lista muistakin perhe-etuuksia jotka soveltuvat ”Suomessa”. Mutta Suomihan kuuluu sosiaaliturva-asetuksen piiriin ja sen mukaan niitä etuuksia on vaan kaksi. Vai tarkoittaako toi että sen sosiaaliturva-asetuksen mukaan ainakin ne kaksi pitää kuulua jäsenvaltioissa perhe-etuuksin mutta jäsenvaltiot saa ite päättää kuuluko siihen vielä lisää muita etuuksia.
Tämä on selitetty kirjassa s. 66. Eli esimerkiksi vanhempainpäivärahat kuuluvat sosiaaliturva-asetuksen logiikassa äitiys- ja isyysetuuksiin, kun taas Suomessa ne katsotaan perhe-etuuksiksi. Tämä on vähän mielivaltaista, taustalla on oikeastaan vain se että sosiaaliturva-asetuksessa noita eri etuuksia on ryhmitelty eri tavalla kuin kansallisessa lainsäädännössä.
Rosie kirjoitti: Ma Touko 07, 2018 9:56 pm Kun sosiaaliturva-asetukseen kuuluvat sairausetuudet jotka kattavat julkisen terveydenhuolloin palvelut niin miten se eroaa potilasdirektiivistä joka kattaa myös kansallisen terveydenhuolloin palvelut?
Nämä liittyvät eri tilanteisiin. Sosiaaliturva-asetusta sovelletaan silloin, kun kyse on ennakkoluvalla hoitoon hakeutumisesta toiseen jäsenvaltioon. Ja potilasdirektiiviä (tai tarkkaan ottaen rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia, jolla tuo direktiivi on Suomessa saatettu voimaan) sovelletaan, kun henkilö hakeutuu itse hoitoon toiseen jäsenvaltioon, vaikka siis käy Tallinnan reissulla hammaslääkärissä. Kts. tästä vielä kirjasta s. 79-80.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

cacadada kirjoitti: Ti Touko 08, 2018 11:32 am
janne kirjoitti: La Touko 05, 2018 6:19 pm
Kiitos tuhannesti Janne!!!
No problem! Tämä kirja ei ole sieltä helpoimmasta päästä - väittäisin että nämä asiat ovat suurimmalle osalle valmistuneistakin ihan hepreaa. Lisäksi tässä on sitten vielä omana twistinään se, että kyse on kansallisen lainsäädännön lisäksi myös EU:n sääntelystä, ja tuo sosiaaliturva-asetus on jopa EU-asetusten mittakaavalla kohtuullisen sekava. Monet kysymykset täällä on sellaisista aiheista, etten yhtään ihmettele että aiheuttavat sekaannusta. Halusin siis vielä erikseen painottaa, että älkää ihmetelkö ja tuskailko (ainakaan liikaa) jos jotkut jutut tuntuvat sekavilta ja oudoilta, uskaltaisin väittää että ne ovat sitä suurimmalle osalle.
Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Petsamo »

tällainen tuli mieleen että jos monivalinta kysymyksenä olisi että onko direktiiveillä välitön oikeusvaikutus niin onko tämä oikein vai väärin? Kirjassa todetaan että EU-oikeudella on välitön oikeus vaikutus joka käy ilmi mm. asetusten suorana sovellettavuutena.

En vain näe suurta eroa välittömän oikeusvaikutuksen välillä tai suoran sovellettavuuden välillä
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja janne »

emilia.salminen kirjoitti: Su Touko 06, 2018 11:05 pm Ovatko siis kaikki s. 42 etuudet samanlaisia etuuksia siitäkin huolimatta, että tuossa yhdessä erityisessä edellytyksessä on ehtona "itsenäisen etuuden määrä ei riipu vakuutus-tai asumiskausien pituudesta"? Kun s. 41 sanotaan, että samanlaisina etuuksina pidetään kaikkia täyttyneiden vakuutus-tai asumiskausien perusteella laskettuja tai myönnettyjä etuuksia.
Helpointa varmaankin on kun mieltää tuon poikkeukseksi. Ajatuksena on siis se, että samanlaisen toisesta jäsenvaltiosta maksettavan etuuden vähentäminen on tuossa itsenäisen etuuden määrää laskettaessa mahdollista, koska tuolloin se etuuksien yhteensovittaminen ei tapahdu pro rata -määrän laskemisen kautta (koska määrä on sama riippumatta vakuutuskausista, joiden perusteella sitä pro rata -määrää lasketaan).
cacadada
Viestit: 12
Liittynyt: Ke Helmi 19, 2014 8:15 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja cacadada »

Velvoiteoikeuden, rikosoikeuden ja vastaustekniikan topiceissa on multa pari kysymystä. Onko mahiksia saada niihin vastaukset muilta vastuuhenkilöitä ennen koetta? (Tää on ainoa, joka on aktiivisena, siksi kyselen täällä. ;) )
Valmennuskurssiton
Viestit: 4
Liittynyt: Ti Touko 01, 2018 11:37 pm

Re: Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

Viesti Kirjoittaja Valmennuskurssiton »

Miksi kansaneläke on maastavietävä, jos sitä kertyy kun ei ole muita eläketuloja, mutta sitä saadessa on täytynyt kuitenkin asua suomessa? Esim takuueläke on asumissidonnainen... Näiden erottelu tuntuu sekavalta

"Vuodesta 2016 alkaen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia etuuksia on maksettu myös kolmansiin maihin lain 135 §:n nojalla."

yritin löytää tätä 135§ pykälää, mutta olen kehno ettimään. Tätä ei taidettu mainita kirjassa vai mainittiinko, mikä on 135§?
Vastaa Viestiin