Johdatus kuluttajaoikeuteen

Oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin valmentavan kurssin oma keskustelualue.
Vava
Viestit: 6
Liittynyt: Ke Touko 09, 2018 3:51 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja Vava »

Veera94 kirjoitti: Su Touko 05, 2019 1:59 pm Yritän esittää kysymykseni mahdollisimman ymmärrettävästi. Eli jos kokeessa olisi seuraavanlainen oikeustapaus, niin kuinka sitä oikea-oppisesti pitäisi soveltaa: Kuluttaja on ostanut elinkeinonharjoittajalta telkkarin, jonka elinkeinonharjoittaja on luvannut toimittaa 2 päivän sisällä. Kuluttaja odottaa 5 päivää eikä telkkaria kuulu. Kuluttaja päättää itse mennä hakemaan telkkarin elinkeinonharjoittajan liiketilasta. Elinkeinonharjoittaja luovuttaa tv:n ja kuluttaja vie television kotiin. Kotona hän huomaa että tv ei ole 55 tuumainen kuten on sovittu, vaan 46 tuumainen.

Eikö niin että tällaisessa tapauksessa kun on kyse yksittäisen kuluttajan ja ek:n välisestä sopimussuhteesta, niin me lähdemme soveltamaan nimenomaan KSL 5 luvun säännöksiä? Tässä tapauksessa kysymys olisi siis ilmeisesti tavaran virheellisyydestä ja viivästymisestä? Tässä tilanteessa ei voisi lähteä soveltamaan esim. KSL 2 luvun säännöksiä sopimattomasta menettelystä tai harhaan johtavista tiedoista?

Tämä asia jäi hämmentämään toden teolla kun tein harjoitustehtäviä (muualla kuin täällä) ja siellä oli vähän tämän tyylinen oikeustapaus, jossa vastauksessa oli lähdetty soveltamaan KSL 2 lukua tähän tilanteeseen. Olen käsittänyt, että sitä sovelletaan vain vakiosopimuksissa eikä yksittäisissä sopimussuhteissa, koska se on kollektiivista kuluttajansuojaa?

Tää olisi aika olennainen asia ymmärtää ja haluaisin tietää olenko ymmärtänyt tän jotenkin väärin :D
Sanoisin itsekin että KSL 2 luku ei sovellu tähän, koska KSL 2 luku on kollektiivista kuluttajansuojaa ja kollektiivista sääntelyä ei sovelleta yksittäisen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan suhteeseen (s. 8).

Sanoisin että tässä tapauksessa myyjä on syyllistynyt viivästykseen, koska ei ole noudattanut sovittua luovutustapaa ja -ajankohtaa. Lisäksi tavarassa on virhe, koska se ei ole sovitunlainen, ja ostaja voi pidättyä maksusta, pyytää virheen oikaisua ja viime kädessä purkaa kaupan (jos elinkeinonharjoittaja ei ole yhteistyöhaluinen niin pyytää sovittelua kuluttajaneuvonnalta, viedä asian kuluttajariitalautakuntaan ja haastaa oikeuteen).
Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja Veera94 »

Voiko sopimuksen osapuolia ja sopijapuolia pitää synonyymeina keskenään? Välillä puhutaan sopimuksen osapuolista ja välillä sopijapuolista. Tiedättekö onko sama asia eli voiko varmasti käyttää kumpaa vain termiä ilman että rokotetaan pisteitä?
NooraH
Viestit: 12
Liittynyt: To Maalis 30, 2017 6:30 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja NooraH »

Emu kirjoitti: Pe Touko 03, 2019 1:57 pm Hei,

markkinointia koskevassa kappaleessa jäi mietityttämään, että jos elinkeinonharjoittaja on antanut riittämättömän määrän tietoja, niin onko hän rikkonut KSL 2:6:tta vai KSL 2:7:ää vaiko mahdollisesti tilanteesta riippuen molempia?
Hei,

Pahoittelut, että vastaus on viipynyt. Tapauksessa jossa elinkeinonharjoittaja on antanut riittämättömän määrän tietoja eli toisin sanoen jättänyt tietoja antamatta, sovelletaan KSL 2:7:ää (s.45). KSL 2:6 koskee puolestaan vain totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antamista. Voi olla kuitenkin tapauksia, jossa molemmat tulevat sovellettavaksi esim. niin, että elinkeinonharjoittaja on jättänyt olennaisia tietoja pois markkinoinnissaan, mutta esittänyt myös tuottestaan tosiasiaväitteitä, joita ei ole todistettu.

Tsemppiä loppukiriin! :)
NooraH
Viestit: 12
Liittynyt: To Maalis 30, 2017 6:30 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja NooraH »

Vava kirjoitti: Pe Touko 03, 2019 2:57 pm Mielestäni kirjassa (ja ehkä laissakin?) on mainittu kaupan purku jotenkin epäselvästi. Voisiko joku selventää?

Kohta 1. Nimittäin sivun 80 mukaan ostaja voi purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi, mutta purku ei ole sallittu heti vaan ostajan tulee asettaa myyjälle kohtuullinen lisäaika, ja purku on mahdollinen vasta jos myyjä ei ole toimittanut tavaraa lisäajan kuluessa (muutamalla perusteella kaupan voi purkaa toki ilman lisäaikaakin). (KSL 5:9)

Kohta 2. Mutta sivulla 82 kerrotaan, että ostaja saa purkaa kaupan myös siinä tapauksessa, että tavara on luovutettu mutta viivästyneenä. Tällöin kaupan purkamisesta on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa. (KSL 5:11)

Kohdan 2 perusteella näyttäisi siltä, että kaupan saa purkaa aina, jos tavara on luovutettu myöhästyneenä? Mutta tuntuu aika nurinkuriselta, että jos tilaan sohvan Jyskistä ja toimitus viivästyy, en voi purkaa kauppaa heti vaan joudun asettamaan Jyskille kohtuullisen lisäajan (kohta 1), mutta kun he toimittavat minulle sohvan, voin vaatia kaupan purkua koska sohva on luovutettu minulle myöhästyneenä (kohta 2). Vai onko tässä jotain mitä en tajua?
Hei,

Ensinnäkin pahoittelut siitä, että vastaus tulee näin myöhään. Kyseinen kohta on tosiaan hiukan kinkkinen. Mutta KSL 5:11 liittyy siis siihen menettelyyn, jota ostajan tulee noudattaa[b] silloin kun hänellä on oikeus purkaa kauppa. [/b]Se ei siis tarkoita,että ostajalla on aina oikeus purkaa kauppa. Mikäli elinkeinonharjoittaja siis täyttää velvollisuutensa lisäajan kuluessa ei ostajalla ole kyseistä oikeutta. Jos myyjä taas ei onnistu täyttämään velvollisuuttaan tässäkään ajassa, tai hän on alunperinkin kuulunut ryhmään jonka ei tarvitse antaa lisäaikaa elinkeinonharjoittajalle(KSL 5:9), niin ostajan tulee menetellä kuten KSL 5:11 määrää eli ilmoittaa kaupan purusta kohtuullisessa ajassa tavaran luovutuksesta myyjälle tai kaupan välittäjälle. Jos ostaja purkaa kaupan hän ei ole velvollinen erikseen ilmoittamaan vahingonkorvausvaatimuksesta.

Toivottavasti tämä selvensi asiaa:)
NooraH
Viestit: 12
Liittynyt: To Maalis 30, 2017 6:30 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja NooraH »

Veera94 kirjoitti: Ma Touko 06, 2019 7:32 pm Voiko sopimuksen osapuolia ja sopijapuolia pitää synonyymeina keskenään? Välillä puhutaan sopimuksen osapuolista ja välillä sopijapuolista. Tiedättekö onko sama asia eli voiko varmasti käyttää kumpaa vain termiä ilman että rokotetaan pisteitä?
Moi!

Voi pitää synonyymeina keskenään. Ja koska kirjan kirjoittaja on käyttänyt molempia termejä tarkoittaen samaa asiaa niin myös te voitte käyttää molempia termejä.
Mutta mikäli haluaa pelata varman päälle, niin itse suosisin noista kahdesta termiä sopimuksen osapuolet, joka on virallisempi, niin ei varmasti mene metsään. :)
OskutheOsku
Viestit: 1
Liittynyt: Ti Touko 07, 2019 11:52 am

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja OskutheOsku »

Moikka

Huomasin ettei ketjussa ole kuluttajaoikeuden luentodioja. Onko niitä? :D
NooraH
Viestit: 12
Liittynyt: To Maalis 30, 2017 6:30 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja NooraH »

Jasmin kirjoitti: La Touko 04, 2019 9:20 am
Pahoittelut, että tuo edellinen viesti jäi vielä vähän epäselväksi. Eli tuo selkeyden ja ymmärrettävyyden vaatimus koskee direktiivin soveltamisalassakin vain sopimuksen keskeisiä ehtoja. KSL 4:2:ssa on kyse vakioehdoista. Toisekseen sopimusehtodirektiivi on minimidirektiivi, joka on sallinut korkeamman suojan tason kuluttajalle kansallisessa lainsäädännössä kuin mitä direktiivi edellyttää. Näin ollen KSL 4:1 mukaiset sopimusten keskeisten ehtojen kohtuuttomuusarviointi on mahdollista siinäkin tapauksessa, että ehdot on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi. Mutta 4:2 koskee siis vakioehtoja, joiden kohtuuttomuusarviointi on jo direktiivin soveltamisalan mukaan sallittua.
En vieläkään saanut ihan kiinni tuosta sopimusehtodirektiivin soveltamisalasta. Onko ajatuksena siis se, sellaisten ehtojen, jotka on laadittu etukäteen ilman kuluttajan myötävaikutusta (vakioehtojen), kohtuuttomuutta voidaan arvioida KSL 4:2:n nojalla sekä silloin, kun ehdot ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, että silloin, kun ne eivät ole selkeitä ja ymmärrettäviä? Vai onko idea siinä, että vakioehdot itsessään ovat selkeitä ja ymmärrettäviä? Jos ehtoa puolestaan pidetään KSL 4:2 nojalla kohtuuttomana, se on mitätön. Voidaanko sopimusta tällöin sovitella muilta osin? Jos ehto taas on sekä kohtuuton että hyvän tavan vastainen, se on silloinkin mitätön. Tällöin sopimusta ei voida sovitella muilta osin.

Kuluttajankaupan yhteydessä jäin miettimään myös kohtaa 5:2, jonka mukaan sopimusehto, joka poikkeaa kyseisen luvun säännöksistä ostajan vahingoksi, on mitätön. Jos sopimuksessa olisi esimerkiksi (myyjän ja ostajan yhdessä laatima) ehto, jonka nojalla myyjällä ei ole velvollisuutta korvata välillistä vahinkoa, vaikka hän olisi toiminut huolimattomasti, kyseessä olisi siis mitätön ehto? Voitaisiinko sopimusta kuitenkin KSL 4:1:n nojalla sovitella muilta osin? Vai koskeeko KSL 4:1:n muilta osin sovittelu vain sellaisia tapauksia, joissa kohtuutonta ehtoa on soviteltu (eikä siis katsottu mitättömäksi)?

Lopuksi pyytäisin vielä täsmennystä adjektiiveihin ''tuottamuksellinen'', ''huolimaton'' ja ''tahallinen''. Sivulla 81 sanotaan, että huolimattomuutta voi olla esimerkiksi se, että myyjä on myynyt tavaran tietoisena siitä, ettei sitä todennäköisesti ole riittävästi saatavissa. Eikö tämä tietoisuus silloin viittaa tahallisuuteen, joka käsittääkseni on eri asia kuin huolimattomuus?

Kuten tavallista, suuret kiitokset jo etukäteen! :)
Moi,

Vakioehtojen (tai muiden ennalta ilman kuluttajan vaikutusta laadittujen ehtojen. HUOMIOI, että eivät ole synonyymeja, s.61) kohtuuttomuutta voidaan tosiaan arvioida KSL 4:2:n nojalla riippumatta sittä onko ne esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi. Ajatuksena on se, että kuluttaja ei ole voinut vaikuttaa ennalta näiden ehtojen sisältöön. Jos tälläinen ehto on mitätön, se voidaanko sopimusta sovitella muilta osin riippuu siitä kuinka keskeinen kyseinen ehto on, kuten muissakin tapauksissa. Mikäli taas "ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta koskee sellaista ehtoa, joka hyvän tavan vastaisesti johtaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi, sopimusta ei voida sovitella muilta osin. Tällöin sopimus jää voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se sellaisenaan voi pysyä voimassa." Eli kyllä, sopimus, jossa on kohtuuton ja hyvän tavan vastainen ehto, joka johtaa velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi on muilta osin sovittelun ulkopuolella.

Mitä tulee KSL 5 lukuun niin, kirjassa s.76 sanotaan, että sopimusehto, joka poikkeaa luvun säännöksistä on pääsääntöisesti mitätön. Lisäksi siellä huomautetaan, että lainvastaisen ehdon mitättömyyttä ei poista se, että ostaja olisi valmis ehdon hyväksymään. s.58.61 antaa lisätietoa tähän. Eli kuluttajaa suojellaan pakottavalla lainsäädännöllä, joka sopimusta tehtäessä tulee ottaa huomioon. Esittämässäsi esimerkissä kyseessä olisi siis mitätön ehto, eli ostajan oikeutta vahingonkorvaukseen ei voitaisi sopimuksella sulkea pois.Vaikka ehto jätettäisiin huomioon, sopimusta voitaisiin KSL 4:1:sen mukaan sovitella muiltakin osin jos sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista.

Kirjassa ei taida olla sen tarkemmin huolimattomuutta, tuottamuksellisuutta eikä tahallisuutta määritelty, mutta nähdäkseni tuossa KSL 5:10:ssä, johon tuo kysymäsi kohta perustuu on kyse siitä, että myyjä ei ole velvollinen korvaamaan välillistä vahinkoa jos kyse ei ole VÄHINTÄÄNKIN huolimattomuudesta hänen puoleltaan. Eli vaikka kyse olisi tahallisuudesta niin hän on silloinkin velvoitettu korvaamaan vahingon eikä tässä tapauksessa luokittelu siihen mikä tuottamuksellisuuden aste on kyseessä ole niin olennaista. Vaikka kieltämättä kyseinen kohta on aika hämmentävä. Toivottavasti olet kuitenkin saanut jotain apua tästä vastauksesta.
Tsemppiä vikaan lukuviikkoon!
NooraH
Viestit: 12
Liittynyt: To Maalis 30, 2017 6:30 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja NooraH »

OskutheOsku kirjoitti: Ti Touko 07, 2019 11:54 am Moikka

Huomasin ettei ketjussa ole kuluttajaoikeuden luentodioja. Onko niitä? :D
Dioja kuluttajaoikeudesta ei ole. Luennoilla on keskitytty kirjan läpikäymiseen.
Tsemppiä loppurutistukseen! :)
itmyli
Viestit: 4
Liittynyt: Ti Touko 07, 2019 2:15 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja itmyli »

Hei,

Itse olen hiukan hämmentynyt siitä, että millaisiin kohtuuttomiin ehtoihin kuluttaja voi vedota. Sivulla 66 mainitaan: "Koska kuluttajansuojalain 3 luku on kollektiivista kuluttajansuojaa, yksittäisellä kuluttajalla ei ole toimivaltaa vedota KSL 3:1:ään vaan toimivalta on käytännössä aina kuluttaja-asiamiehellä..."

Eli siis, jos sopimuksen jokin ehto on kohtuuton, esimerkiksi jos ostaisin radion 1500 eurolla kun taas muut kaupat myyvät kyseistä radiota vain 50 eurolla, voitaisiin periaatteessa nähdä KSL 3:1 mukaan: "Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomina." että tuo hinta on kohtuuton. Tai esimerkiksi tuo sivun 63 esimerkki tyyppikohtuuttomasta ehdosta: olisin ottanut lainan, ja siinä olisi sellainen ehto, jonka mukaan yhden päivän viivästys lainan koron tai lyhennyksen maksussa johtaa koko velan erääntymiseen välittömästi maksettavaksi.

Enkö siis voi noissa tapauksissa vedota siihen, että ehto on mielestäni kohtuuton, kuten sivulla 66 sanotaan? Onko minun tuollaisessa tapauksessa otettava yhteys kuluttaja-asiamieheen? Kuitenkin tuon KSL 4 luvun mukaan kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella? Sivulla 62 mainitaan myös KSL 3 luvusta , että "kyse on kollektiivisesta kuluttajasuojasta: kyse on vakioehdoista, ei yksittäisen sopimuksen ehdoista". Nuo vakioehdothan voivat tulla osaksi yksittäistä sopimusta ja siten siis tuon 3 luvun säännökset tulevat osaksi yksittäistä sopimusta? Vai viitataanko tuossa KSL 3 luvussa siis sellaisiin ehtoihin, joita ei ole vielä olemassa ja joita ennaltaehkäistään sääntelyllä? Vai viitataanko tuon sivun 66 lauseella, että yksittäinen kuluttaja ei voi vedota yleisesti ehdon olevan kaikkien kuluttajien kannalta kohtuuton?

Toisin sanoen: Voisitteko avata hieman tuota sivun 66 lausetta?

Kiitos vastauksista jo etukäteen, toivottavasti ymmärsitte mitä hain takaa :D
saija
Viestit: 7
Liittynyt: Ke Huhti 24, 2019 7:09 pm

Re: Johdatus kuluttajaoikeuteen

Viesti Kirjoittaja saija »

Vava kirjoitti: Su Touko 05, 2019 7:25 pm
Veera94 kirjoitti: Su Touko 05, 2019 1:59 pm Yritän esittää kysymykseni mahdollisimman ymmärrettävästi. Eli jos kokeessa olisi seuraavanlainen oikeustapaus, niin kuinka sitä oikea-oppisesti pitäisi soveltaa: Kuluttaja on ostanut elinkeinonharjoittajalta telkkarin, jonka elinkeinonharjoittaja on luvannut toimittaa 2 päivän sisällä. Kuluttaja odottaa 5 päivää eikä telkkaria kuulu. Kuluttaja päättää itse mennä hakemaan telkkarin elinkeinonharjoittajan liiketilasta. Elinkeinonharjoittaja luovuttaa tv:n ja kuluttaja vie television kotiin. Kotona hän huomaa että tv ei ole 55 tuumainen kuten on sovittu, vaan 46 tuumainen.

Eikö niin että tällaisessa tapauksessa kun on kyse yksittäisen kuluttajan ja ek:n välisestä sopimussuhteesta, niin me lähdemme soveltamaan nimenomaan KSL 5 luvun säännöksiä? Tässä tapauksessa kysymys olisi siis ilmeisesti tavaran virheellisyydestä ja viivästymisestä? Tässä tilanteessa ei voisi lähteä soveltamaan esim. KSL 2 luvun säännöksiä sopimattomasta menettelystä tai harhaan johtavista tiedoista?

Tämä asia jäi hämmentämään toden teolla kun tein harjoitustehtäviä (muualla kuin täällä) ja siellä oli vähän tämän tyylinen oikeustapaus, jossa vastauksessa oli lähdetty soveltamaan KSL 2 lukua tähän tilanteeseen. Olen käsittänyt, että sitä sovelletaan vain vakiosopimuksissa eikä yksittäisissä sopimussuhteissa, koska se on kollektiivista kuluttajansuojaa?

Tää olisi aika olennainen asia ymmärtää ja haluaisin tietää olenko ymmärtänyt tän jotenkin väärin :D
Sanoisin itsekin että KSL 2 luku ei sovellu tähän, koska KSL 2 luku on kollektiivista kuluttajansuojaa ja kollektiivista sääntelyä ei sovelleta yksittäisen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan suhteeseen (s. 8).

Sanoisin että tässä tapauksessa myyjä on syyllistynyt viivästykseen, koska ei ole noudattanut sovittua luovutustapaa ja -ajankohtaa. Lisäksi tavarassa on virhe, koska se ei ole sovitunlainen, ja ostaja voi pidättyä maksusta, pyytää virheen oikaisua ja viime kädessä purkaa kaupan (jos elinkeinonharjoittaja ei ole yhteistyöhaluinen niin pyytää sovittelua kuluttajaneuvonnalta, viedä asian kuluttajariitalautakuntaan ja haastaa oikeuteen).

Moi Veera94 ja Vava!

Olette oikeassa kollektiivisen kuluttajansuojan osalta siinä, että kollektiivista sääntelyä ei sovelleta yksittäisiin kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiin suhteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäinen kuluttaja ei voi vedota hänen ja elinkeinonharjoittajan välisessä oikeussuhteessa kollektiiviseen sääntelyyn, kuten KSL 2 luvun säännöksiin. KSL 2 luvun soveltamisen kannalta ei ole kuitenkaan merkitystä sillä, onko kyseessä vakiosopimus tai erikseen sovittu sopimus, sillä elinkeinonharjoittajan menettely voi olla sopimatonta sopimusehdoista riippumatta. On hyvä muistaa, että KSL 2 luvun sopimatonta menettelyä koskevat säännökset soveltuvat myös asiakassuhteeseen, jolla tarkoitetaan olemassa olevaa sopimussuhdetta ja sopimussuorituksen jälkeen tapahtuvaa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä kanssakäymistä. Sopimatonta menettelyä koskevien säännösten soveltuminen asiakassuhteeseen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksittäinen kuluttaja voisi vedota suojakseen kyseisiin säännöksiin yksittäistä elinkeinonharjoittajaa kohtaan, vaan elinkeinonharjoittajan sopimaton menettely asiakassuhteessa voidaan kieltää ja siten suojata yhteisesti kuluttajia tältä menettelyltä.

Oikeustapaukseen vastaaminen on pitkälti riippuvaista tapauskuvauksesta ja tehtävänannosta, sillä tehtävänannossa saatetaan pyytää jotakin tiettyä näkökulmaa (esimerkiksi tässä tapauksessa voitaisiin pyytää vastaamaan, mitä telkkarin ostanut kuluttaja voisi tässä tapauksessa tehdä). Siten kysymykseesi on hieman hankalaa antaa yleispätevää vastausta. Mainitsemiesi seikkojen perusteella tapaus kuulostaa kuitenkin KSL 5 luvun säännösten soveltamiselta, sillä mainitsemistasi seikoista käy ilmi tavaran luovutuksen viivästyminen ja virhe. Tällöin kuluttaja voisi turvautua KSL 5 luvun mukaisiin oikeussuojakeinoihin (esim. oikeuteen pidättäytyä maksamasta kauppahintaa yms.). Jos tapauskuvauksesta ilmenisi seikkoja, jotka viittaisivat elinkeinonharjoittajan sopimattomaan menettelyyn (esimerkiksi se, että myyjä antanut harhaanjohtavaa tietoa tms), voisi KSL 2 luku tulla sovellettavaksi. Tällöin telkkarin ostanut kuluttaja ei voisi kuitenkaan vedota KSL 2 luvun säännöksiin kyseisessä kaupassa. Menettelyyn voitaisiin puuttua KSL 2:16:n kiellon avulla, jolloin kielto suojaa kuluttajia kollektiivisesti ja tulevaisuudessa samalta menettelyltä, joten kyseisessä telkkarikaupassa kiellolla ei tavaran virheen tai viivästymisen kannalta olisi merkitystä. Tosin yleisessä tuomioistuimessa yksittäinen kuluttaja voisi vedota kirjassa sivulla 56 mainittuun rikoslain 30 luvun 1 §:n markkinointirikossäännökseen, jos tapauksessa on kyse markkinoinnista.

Tiivistettynä: elinkeinonharjoittajan menettely markkinoinnissa tai asiakassuhteissa voi tulla arvioitavaksi KSL 2 luvun perusteella, mutta yksittäinen kuluttaja ei voi vedota KSL 2 luvun säännöksiin hänen ja elinkeinonharjoittajan välisessä oikeussuhteessa. Kollektiivinen sääntely suojaa kuluttajia nimenomaan kollektiivina, joten yksittäinen kuluttaja ei saa suojaa kollektiivisen sääntelyn perusteella yksittäisessä oikeussuhteessa.
Lukittu