Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin valmentavan kurssin oma keskustelualue.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja janne »

Jemjk kirjoitti: Ti Huhti 23, 2019 10:14 am Voisiko joku avata hieman tuota Poikkeuslain määritelmää. Joissain kohdissa kirjoitetaan, että poikkeuslaki säädetään perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja toisaalla, että poikkeuslaki säädettiin supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Tätä on avattu jonkin verran sivulla 10. Eli poikkeuslaki noin yläkäsitteenä voi kattaa kaikenlaisia lakeja jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Normaalitilanteessa nämä lait tulee säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ja ne voivat käyttää erilaisia tilanteita. Perustuslain 33 §:n mukaan "Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi". Kuvitellaan, että halutaan säätää varsinaista perustuslakia muuttamatta poikkeuslaki, jonka mukaan seuraavat valtiopäivät avaa presidentti Niinistön sijaan koiransa Lennu. Tällainen laki tulisi säätää normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä: se olisi poikkeus perustuslain 33 §:ään. Tämäntyyppisiä poikkeuslakeja on varsinkin 2000-luvulla ja uuden perustuslain aikana pyritty välttämään.

Kansainväliset sopimukset tulee Suomessa saattaa voimaan lailla. Nämä voimaansaattamislait ovat poikkeuslakien joukossa oma ryhmänsä: niissä käytetään supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä. Eli jos sopimus, jota ollaan saattamassa voimaan, on joltain osin ristiriidassa perustuslain kanssa, ei voimaansaattamislakia voida säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Mutta koska kyse on kv. sopimuksen voimaansaattamisesta, voidaan siinä käyttää supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä.

Kysäise jos jäi vielä epäselväksi!
Jemjk
Viestit: 5
Liittynyt: Su Huhti 01, 2018 10:45 am

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja Jemjk »

Eli siis ollakseen poikkeuslaki, laki on voitu säätää joko normaalissa tai supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tämä selvensi, kiitos!
Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja Veera94 »

1. Sisäinen suvereniteetti avataan selkeästi sivulla 33. Saman kappaleen lopussa ulkoinen suvereniteetti mainitaan tässä yhteydessä: "Ylikansallisen tuomioistuimen, unionin kysymyksessä ollen Euroopan unionin tuomioistuimen, toimivaltamäärätä kansainvälisen sopimuksen perusteella suoraan sanktioita ja ratkaisutoimminnallaan saada aikaan jäsenvaltion lainsäädännön muutoksia, ylittää ulkoisen ja sisäisen suvereenisuuden rajan". Onko tälle ulkoiselle suvereniteetille parempaa määritelmää missään että sen jotenkin ymmärtäisi selkeämmin?
2. Valtiosääntöidentiteetti, valtiosääntöideologia ja valtiosääntökulttuuri --> voiko näitä käyttää keskenään synonyymeinä? S. 79.
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja janne »

Veera94 kirjoitti: Ke Huhti 24, 2019 12:59 pm Onko tälle ulkoiselle suvereniteetille parempaa määritelmää missään että sen jotenkin ymmärtäisi selkeämmin?
Ulkoisella suvereniteetilla tarkoitetaan, että valtio on vapaa päättämään suhteistaan muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Eli esimerkiksi liittyessään EU:hun Suomi on käyttänyt ulkoista suvereniteettiaan: Suomella oli valta päättää, liittyäkö EU:hun vai ei.
Veera94 kirjoitti: Ke Huhti 24, 2019 12:59 pm 2. Valtiosääntöidentiteetti, valtiosääntöideologia ja valtiosääntökulttuuri --> voiko näitä käyttää keskenään synonyymeinä? S. 79.
Sanoisin, että samaan vähän epämääräiseen kokonaisuuteen näillä viitataan. Kirjassahan ei näitä määritellä eikä avata, mutta tuosta sivulta 79 tuo kuvio oikeastaan selkeimmin käy ilmi: ensin Salminen toteaa, että "valtiosääntöidentiteetistä ei ole keskusteltu ainakaan nimenomaisesti tätä temrinologiaa käyttäen" ja sitten saman kappaleen lopuksi toteaa, että "tässä yhteydessä on kuitenkin useimmiten viitattu joko valtiosääntöideologiaan tai valtiosääntökulttuuriin".
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja janne »

janne kirjoitti: Ke Huhti 24, 2019 5:08 pm
Veera94 kirjoitti: Ke Huhti 24, 2019 12:59 pm Onko tälle ulkoiselle suvereniteetille parempaa määritelmää missään että sen jotenkin ymmärtäisi selkeämmin?
Ulkoisella suvereniteetilla tarkoitetaan, että valtio on vapaa päättämään suhteistaan muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Eli esimerkiksi liittyessään EU:hun Suomi on käyttänyt ulkoista suvereniteettiaan: Suomella oli valta päättää, liittyäkö EU:hun vai ei.
Tuo kirjan kohta jäi tämän määritelmän perusteella ehkä vielä vähän epäselväksi, mutta lisäyksenä ja selvennyksenä vielä, että ulkoiseen suvereniteettiin kuuluu (ainakin joissain määritelmissä) myös ajatus siitä, että se sulkee pois muiden valtioiden tai järjestöjen tuomioistuimien vallankäytön valtion alueella ja ajatus siitä, ettei valtion tarvitse alistua toisen valtion (tai järjestön) tuomioistuimen vallankäyttöön (ilman suostumustaan, siis). Tämä lienee se, mihin Salminen tuossa viittaa.
Emu
Viestit: 7
Liittynyt: Ti Huhti 23, 2019 10:20 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja Emu »

Kirja puhuu jatkuvasti aineellisesta ja muodollisesta oikeudesta. Voitko selventää käsitteitä esimerkein, auttaisi kirjan sisällön muistamisessa?
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja janne »

Emu kirjoitti: To Huhti 25, 2019 8:33 pm Kirja puhuu jatkuvasti aineellisesta ja muodollisesta oikeudesta. Voitko selventää käsitteitä esimerkein, auttaisi kirjan sisällön muistamisessa?
Tieteen termipankissa (http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeu ... mpi_kuvaus) avataan tätä hieman, mutta tuokin on kirjaan peilaten ehkä vähän epäselvä. Tätä on ehkä helpompi selittää konkreettisten esimerkkien kautta, eli kysäise jos on joku kirjan kohta joka erityisesti kaipaa avaamista.

Esim. s. 48-49 todetaan, että "talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen osallistumiseen velvoittautuminen liittymissopimuksessa näyttäytyi muodollis-oikeudellisesti selvänä". Tässä viitataan siihen, että liittymissopimusta voimaansaatettaessa perustuslakiin tehtiin sellainen aukkoteorian mukainen aukko, johon myös tuo talous- ja rahaliiton kolmas vaihe sisältyi. Liittymissopimushan saatettiin voimaan supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, eli poikkeuslakina, koska sen katsottiin olevan ristiriidassa tuolloisten perustuslakien kanssa.
anni1111
Viestit: 5
Liittynyt: La Huhti 20, 2019 8:54 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja anni1111 »

Jos kokeessa olisi kysymys, että miten Amsterdamin sopimus säädettiin, niin mitä kaikkea vastaukseen vaaditaan? Tietysti se, että eräiden määräysten hyväksymisestä säädettiin supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, mutta pitääkö tässä kertoa aukkoteoriaakin? Muuta?
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja janne »

Tämän linkin takaa löytyy perjantaina 26.4. läpikäydyt slidet. Laitan vielä erikseen lupailemani sopimusyhteenvedot kunhan ovat valmiina!
janne
Viestit: 221
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Re: Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

Viesti Kirjoittaja janne »

anni1111 kirjoitti: Pe Huhti 26, 2019 8:58 pm Jos kokeessa olisi kysymys, että miten Amsterdamin sopimus säädettiin, niin mitä kaikkea vastaukseen vaaditaan? Tietysti se, että eräiden määräysten hyväksymisestä säädettiin supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, mutta pitääkö tässä kertoa aukkoteoriaakin? Muuta?
Tarkkana käytettyjen termien kanssa, kyse olisi Amsterdamin sopimuksen voimaansaattamisesta tai voimaansaattamista koskevan lain säätämisestä.

Kirjassa puhutaan Amsterdamin sopimuksen yhteydessä siitä, että sopimuksella siirrettiin unionin toimielimille lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa (s. 9), eli tämä tulisi mainita. Kirjassa käsitellään myös sitä, että Amsterdamin sopimuksella yhteisötoimivalta (ts. EU:n toimivalta) laajeni merkittävästi siitä, millainen se oli EU:hun liityttäessä (s. 23). Tässä yhteydessä kannattaisi myös aukkoteoria nostaa esiin, kirjassakin tähän viitataan (s. 24 ja 47). Sivuilla 47-48 on sitten avattu vähän tarkemmin tuota Amsterdamin sopimuksen sisältöä, mutta jos kysymys koskee nimenomaan kansallista voimaansaattamista, tulisi näitäkin käsitellä siltä kannalta. Toisin sanoen: ei mielestäni riittäisi, että toteaisi, että Amsterdamin sopimuksella siirryttiin yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksentekoon, vaan sen sijaan olisi syytä mainita lisäksi, että perustuslakivaliokunta (PeV) linjasi, että tämä muutos ei merkinnyt asiallisia muutoksia liittymissopimuksen yhteydessä hyväksyttyyn. Ja toki sitten olisi hyvä myös kertoa siitä, että PeV:n näkemyksen mukaan perustuslainsäätämisjärjestystä vaativia kohtia ei sopimuksessa ollut "erityisen useita" (s. 47).
Lukittu