Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin valmentavan kurssin oma keskustelualue.
korppu
Viestit: 2
Liittynyt: To Huhti 25, 2019 12:18 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja korppu »

Mua hämmentää s.29 termi ”sisällöllinen hyväksyttävyysarviointi”. Tarkoitetaanko tällä pelkästään sitä, että ratkaisun perusteluissa on viitattava soft law aineistoon? Etenkin saman sivun viimeinen kappale ei aukea samaisen termin osalta juuri ollenkaan.

Kiitti etukäteen!
Jasmin
Viestit: 6
Liittynyt: Su Huhti 28, 2019 11:54 am

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Jasmin »

Hei!

Mitä kirjan termeillä ''argumentaatiomalli'' ja ''argumentaatioteoria'' oikeastaan tarkoitetaan? Lukiessani tekstiä sain sen käsityksen, että looginen syllogismi on oikeudellisen ratkaisun rakenneanalyysi (s. 75) ja pro et contra -argumentaatio varsinainen argumentaatiomalli (s. 79). Samalla kappaleessa 4.3 puhutaan rationaalisesta argumentaatioteoriasta ja lakipositivismista. Tämän jälkeen kappaleessa 4.5 puhutaan argumentaatioteorioista yleisesti.

Haluaisin myös tietää, ymmärsinkö oikein sen, että oikeusperiaatteet voivat olla sekä normiformulaatioita, sääntöjen tulkintaan vaikuttavia tulkintaperiaatteita että itsenäisesti sovellattavia oikeusnormeja.

Ja vielä viimeiseksi: kuvataanko oikeuden verkosto- ja kudosrakenteella nimenomaan säännösten ja säädösten välisiä suhteita ja linkittyneisyyttä vai ilmiötä, jossa eri säännösten ja säädösten väliset suhteet ja linkittyneisyys lisääntyvät (esim. s 49)?

Paljon kiitoksia jo etukäteen! :)
Viimeksi muokannut Jasmin, To Touko 02, 2019 7:35 am. Yhteensä muokattu 8 kertaa.
Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Veera94 »

1.Onko ennakkopäätös ja ennakkoratkaisu sama asia? Joskus puhutaan ennakkoratkaisusta ja joskus ennakkopäätöksestä -- > onko synonyymeja keskenään?

2. Sitten vielä tarkennusta sivun 14 loppuosaan. Eli viimeisessä kappaleessa puhutaan tuosta hallintoviranomaisen ratkaisun oikeusvaikutuksista suhteessa tuomioistuinten ratkaisujen oikeusvaikutuksiin. Ymmärränkö oikein, että siis tällä hallintoviranomaisen ratkaisulla meinataan juurikin sitä hallintoviranomaisen päätöstä, josta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen? Eli hallintoviranomaisen ratkaisu tulee pääsääntöisesti lainvoimaiseksi muutoksenhakuajan päätyttyä, mutta jos asia vielään hallintotuomioistuimeen niin hallintotuomioistuimessa ja yleisessä tuomioistuimessa on _molemmissa_ tuo oikeusvoimavaikutus+ratkaisupakko?
Outi
Viestit: 5
Liittynyt: Su Huhti 01, 2018 9:32 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Outi »

Muutama kyssäri:

1) s. 57 listan kohdassa kolme sanotaan, että erityislakia tulkitaan aina yleislain tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen. Päteekö tämä (systeeminen + tavoitteellinen) tulkinta myös silloin, kun itse erityissääntöä ei voida tulkita yhdenmukaisesti yleislain kanssa ja käytetään lex specialis-sääntöä? Siis toisin sanoen, onko lex specialis-sääntöäkin sovellettaessa otettava aina huomioon jossain määrin yhdensuuntaisesti yleislain määrittämän säädösympäristön systematiikka ja tavoitteet?

2) s.65 mitä tarkoitetaan prosessuaalisella asemalla? Haparoiva ymmärrykseni on, että tällä viitataan prejudikaatin sisältöön ja sen erityispiirteisiin, mutten saa ihan kiinni miten.

3) Prejudikaattien tulkintaa käsittelevässä kpl 3.8:ssa määritellään ensin, että prejudikaatilla tarkoitetaan nimenomaan kansallisten korkeimipien oikeuksien ratkaisuja, ja "ennakkopäätöksellinen asema" on myös eut:n ja eit:n käytännöillä. Kappaleessa puhutaan kuitenkin sekaisin "ennakopäätösksistä" ja "prejudikaateista", ja s.62 myös sivutaan suoraan eurooppalaisten tuomioistuinten käytäntöjä.

Olenhan ymmärtänyt oikein, että kappaleessa molemmilla em. mainituilla termeillä kuitenkin pääsääntöisesti viitataan vain kotimaisiin ratkaisuihin ja niiden tulkintaan?

Kiitos :)
djsamelfi
Viestit: 4
Liittynyt: Pe Touko 22, 2015 11:24 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja djsamelfi »

Veera94 kirjoitti: Ti Huhti 30, 2019 11:18 am 1.Onko ennakkopäätös ja ennakkoratkaisu sama asia? Joskus puhutaan ennakkoratkaisusta ja joskus ennakkopäätöksestä -- > onko synonyymeja keskenään?

2. Sitten vielä tarkennusta sivun 14 loppuosaan. Eli viimeisessä kappaleessa puhutaan tuosta hallintoviranomaisen ratkaisun oikeusvaikutuksista suhteessa tuomioistuinten ratkaisujen oikeusvaikutuksiin. Ymmärränkö oikein, että siis tällä hallintoviranomaisen ratkaisulla meinataan juurikin sitä hallintoviranomaisen päätöstä, josta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen? Eli hallintoviranomaisen ratkaisu tulee pääsääntöisesti lainvoimaiseksi muutoksenhakuajan päätyttyä, mutta jos asia vielään hallintotuomioistuimeen niin hallintotuomioistuimessa ja yleisessä tuomioistuimessa on _molemmissa_ tuo oikeusvoimavaikutus+ratkaisupakko?
1. Eivät ole synonyymejä, mutta käytetäänkö kirjassa synonyymeinä? Olen ollut Pason kurssilla "ennakkopäätösanalyysi", ja siellä tuota käytiin läpi. Ne eivät ole sama asia, mutta pääsykoekirjassa ei mielestäni kuvaile eroa mitenkään niin, että lukija voisi oppia tunnistamaan jotain eroa niiden välillä. Jos varman päälle haluaa pelata, "ennakkopäätös" on turvallisin termi käyttää, kun puhutaan esim. KKO:n ja KHO:n ratkaisuista.

EI PERUSTU KIRJAAN: Paso sanoi kurssilla, että ennakkoratkaisu on esim. viranomaisen tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu johonkin sille esitettyyn kysymykseen. Esim. verottaja antaa ennakkoon ratkaisun vaikka jonkin tuotteen alv-kannasta, taikka EUT vastaa suomalaisen tuomioistuimen kysymykseen siitä, miten jotain EU-asetusta pitäisi suomalaisen tuomioistuimen käsittelyssä olevassa jutussa soveltaa.

2. Hankalampi juttu selittää, tällä viitattiin mielestäni siihen, että viranomaisen ja tuomioistuimen ratkaisut ovat erilaisia ytimeltään.

Karkea esimerkki: Haet toimeentulotukea Kelalta, Kela hylkää hakemuksen. Et valita hakemuksesta -> Kelan päätöksestä tulee lainvoimainen. MUTTA, voit hakea toimeentulotukea aina vaan uudestaan, ja saatat saadakin tukea, jos edellytykset täyttyvät.
Toisaalta, haet esim. kunnalta ympäristölupaa kiinteistölläsi tehtävään uuteen rakennukseen. Kunta hylkää hakemuksen, voit valittaa ratkaisusta hallinto-oikeuteen, ja varmaankin myöhemmin vielä KHO:een asti. Jos valitusaika umpeutuu, ratkaisusta tulee lainvoimainen. Kuitenkin voit tehdä uuden parannellun hakemuksen kunnalle, ja se voisi menestyä. Viranomaiselle voi siis aina toimittaa uuden hakemuksen.
Tuomioistuimessa esim. rakennuslupavalitusta käsitellään vain siltä osin, kuin haet viranomaisen päätökseen muutosta. Kun hallinto-oikeus tai lopulta KHO on tehnyt ratkaisunsa, viranomaisen päätös tulee lainvoimaiseksi, eikä siihen kyseiseen päätökseen voi enää koskaan hakea muutosta. Sen sijaan edelleen voi tehdä uuden hakemuksen viranomaiselle.

Mahdoinkohan nyt vaan sekoittaa entistä enemmän, mutta toivottavasti tuosta jotain pystyi ymmärtämään. Viranomaiselta voi pääsääntöisesti hakea jatkuvasti uusia päätöksiä, mutta niistä tehdyt valitukset tuomioistuin voivat käsitellä vain kerran. Rikosasioissa asia on paljon selkeämpi, jos syyte hylätään KKO:ssa, niin samasta rikoksesta ei voi enää syyttää uudestaan.
Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Veera94 »

djsamelfi kirjoitti: Ti Huhti 30, 2019 6:18 pm
Veera94 kirjoitti: Ti Huhti 30, 2019 11:18 am 1.Onko ennakkopäätös ja ennakkoratkaisu sama asia? Joskus puhutaan ennakkoratkaisusta ja joskus ennakkopäätöksestä -- > onko synonyymeja keskenään?

2. Sitten vielä tarkennusta sivun 14 loppuosaan. Eli viimeisessä kappaleessa puhutaan tuosta hallintoviranomaisen ratkaisun oikeusvaikutuksista suhteessa tuomioistuinten ratkaisujen oikeusvaikutuksiin. Ymmärränkö oikein, että siis tällä hallintoviranomaisen ratkaisulla meinataan juurikin sitä hallintoviranomaisen päätöstä, josta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen? Eli hallintoviranomaisen ratkaisu tulee pääsääntöisesti lainvoimaiseksi muutoksenhakuajan päätyttyä, mutta jos asia vielään hallintotuomioistuimeen niin hallintotuomioistuimessa ja yleisessä tuomioistuimessa on _molemmissa_ tuo oikeusvoimavaikutus+ratkaisupakko?
1. Eivät ole synonyymejä, mutta käytetäänkö kirjassa synonyymeinä? Olen ollut Pason kurssilla "ennakkopäätösanalyysi", ja siellä tuota käytiin läpi. Ne eivät ole sama asia, mutta pääsykoekirjassa ei mielestäni kuvaile eroa mitenkään niin, että lukija voisi oppia tunnistamaan jotain eroa niiden välillä. Jos varman päälle haluaa pelata, "ennakkopäätös" on turvallisin termi käyttää, kun puhutaan esim. KKO:n ja KHO:n ratkaisuista.

EI PERUSTU KIRJAAN: Paso sanoi kurssilla, että ennakkoratkaisu on esim. viranomaisen tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu johonkin sille esitettyyn kysymykseen. Esim. verottaja antaa ennakkoon ratkaisun vaikka jonkin tuotteen alv-kannasta, taikka EUT vastaa suomalaisen tuomioistuimen kysymykseen siitä, miten jotain EU-asetusta pitäisi suomalaisen tuomioistuimen käsittelyssä olevassa jutussa soveltaa.

2. Hankalampi juttu selittää, tällä viitattiin mielestäni siihen, että viranomaisen ja tuomioistuimen ratkaisut ovat erilaisia ytimeltään.

Karkea esimerkki: Haet toimeentulotukea Kelalta, Kela hylkää hakemuksen. Et valita hakemuksesta -> Kelan päätöksestä tulee lainvoimainen. MUTTA, voit hakea toimeentulotukea aina vaan uudestaan, ja saatat saadakin tukea, jos edellytykset täyttyvät.
Toisaalta, haet esim. kunnalta ympäristölupaa kiinteistölläsi tehtävään uuteen rakennukseen. Kunta hylkää hakemuksen, voit valittaa ratkaisusta hallinto-oikeuteen, ja varmaankin myöhemmin vielä KHO:een asti. Jos valitusaika umpeutuu, ratkaisusta tulee lainvoimainen. Kuitenkin voit tehdä uuden parannellun hakemuksen kunnalle, ja se voisi menestyä. Viranomaiselle voi siis aina toimittaa uuden hakemuksen.
Tuomioistuimessa esim. rakennuslupavalitusta käsitellään vain siltä osin, kuin haet viranomaisen päätökseen muutosta. Kun hallinto-oikeus tai lopulta KHO on tehnyt ratkaisunsa, viranomaisen päätös tulee lainvoimaiseksi, eikä siihen kyseiseen päätökseen voi enää koskaan hakea muutosta. Sen sijaan edelleen voi tehdä uuden hakemuksen viranomaiselle.

Mahdoinkohan nyt vaan sekoittaa entistä enemmän, mutta toivottavasti tuosta jotain pystyi ymmärtämään. Viranomaiselta voi pääsääntöisesti hakea jatkuvasti uusia päätöksiä, mutta niistä tehdyt valitukset tuomioistuin voivat käsitellä vain kerran. Rikosasioissa asia on paljon selkeämpi, jos syyte hylätään KKO:ssa, niin samasta rikoksesta ei voi enää syyttää uudestaan.

Luulen että ymmärsin. Eli sivulla 14 tuo viimeinen kappale nyt ilmeisesti kertoo nimenomaan viranomaisen päätöksen oikeusvaikutuksista verrattuna yleisen tuomioistuimen ja hallintotuomioistuimen oikeusvaikutuksiin. Viranomaisen päätöksestä voi valittaa viranomaiseen monta kertaa, mutta jos asian vie hallinto-tuomioistuimeen niin ratkaisu on lopullinen muutoksenhakukeinojen jälkeen, eikä sitä samaa asiaa käsitellä kuin sen yhden kerran.
kajaljuk
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Huhti 02, 2019 3:50 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja kajaljuk »

Mua hämmentää s.29 termi ”sisällöllinen hyväksyttävyysarviointi”. Tarkoitetaanko tällä pelkästään sitä, että ratkaisun perusteluissa on viitattava soft law aineistoon? Etenkin saman sivun viimeinen kappale ei aukea samaisen termin osalta juuri ollenkaan.
Itse käsitän termin kirjan valossa jotenkin niin, että soft law -lähteitä käytettäessä niiden on sisältönsä puolesta liityttävä selvästi ratkaistavaan asiaan, ja tämä yhteys on myös ratkaisussa avoimesti selitettävä. Sisällöllisen hyväksyttävyyden vastakohtana voidaan nähdä muodollinen hyväksyttävyys, mitä soft law -lähteillä ei voi olla koska ne eivät ole muodollisesti velvoittavia; niitä ei ole velvoittaviksi säädetty.
Mitä kirjan termeillä ''argumentaatiomalli'' ja ''argumentaatioteoria'' oikeastaan tarkoitetaan? Lukiessani tekstiä sain sen käsityksen, että looginen syllogismi on oikeudellisen ratkaisun rakenneanalyysi (s. 75) ja pro et contra -argumentaatio varsinainen argumentaatiomalli (s. 79). Samalla kappaleessa 4.3 puhutaan rationaalisesta argumentaatioteoriasta ja lakipositivismista. Tämän jälkeen kappaleessa 4.5 puhutaan argumentaatioteorioista yleisesti.
Koska nämä eivät ole jälleen sanoja, joilla olisi nähdäkseni mitään erityistä oikeudellista merkitystä, yleiskielen näkökulmasta katsottuna teoria on malliin nähden kattokäsite, esim. jonkin teorian mukaan näillä ja näillä malleilla saadaan vakuuttavin lopputulos. Sivun 77 yläreunan kappale mielestäni kuvaa mallin ja teorian suhdetta: "[O]ikeudellisessa argumentaatiotutkimuksessa on pyritty viime vuosikymmeninä kehittämään uudentyyppisiä hyväksyttävän argumentaation malleja. Tässä suhteessa merkittävässä asemassa ovat olleet niin kutsutun rationaalisen argumentaatioteorian tuotokset ja sovellukset". Oikeudellisen argumentaatiotutkimuksen (yläkäsite) yhtenä tuloksena on rationaalinen argumentaatioteoria, jonka mukaisia argumentaation malleja esim. pro et contra -argumentointi on.
Haluaisin myös tietää, ymmärsinkö oikein sen, että oikeusperiaatteet voivat olla sekä normiformulaatioita, sääntöjen tulkintaan vaikuttavia tulkintaperiaatteita että itsenäisesti sovellattavia oikeusnormeja.
Oikeusperiaatteita voidaan käyttää sekä ratkaisu- että tulkintaperiaatteina. Periaatteet voivat olla myös lakiin kirjattuja (esim. YmpäristönsuojeluL 2 luvussa), mutta ehkä tyypillisemmin ne ovat osana yleisiä oppeja kirjoittamattomina sääntöinä.
Ja vielä viimeiseksi: kuvataanko oikeuden verkosto- ja kudosrakenteella nimenomaan säännösten ja säädösten välisiä suhteita ja linkittyneisyyttä vai ilmiötä, jossa eri säännösten ja säädösten väliset suhteet ja linkittyneisyys lisääntyvät (esim. s 49)?
Itse tosiaan törmäsin tähän nimenomaiseen verkosto- ja kudosrakenne -termiin ensimmäistä kertaa tätä kirjaa lukiessani, mutta termi on sinällään hyvä kuvaamaan juuri kyseistä eri säännösten välisten linkittyneisyyksien ja vuorovaikutusten suhdetta. Nähdäkseni verkosto- ja kudosrakenteella tarkoitetaan tätä suhdetta, ihan vaan jo rakenne-sanan takia; rakenne on staattinen asia, eli tässä tapauksessa asiantila. Esim. s. 18 "Oikeusjärjestyksessä vahvistunutta verkosto- ja kudosrakennetta peczenikiläis-aarniolainen ...". Mutta kieltämättä kirjailija näyttäisi käyttävän termiä aika joustavasti.
1) s. 57 listan kohdassa kolme sanotaan, että erityislakia tulkitaan aina yleislain tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen. Päteekö tämä (systeeminen + tavoitteellinen) tulkinta myös silloin, kun itse erityissääntöä ei voida tulkita yhdenmukaisesti yleislain kanssa ja käytetään lex specialis-sääntöä? Siis toisin sanoen, onko lex specialis-sääntöäkin sovellettaessa otettava aina huomioon jossain määrin yhdensuuntaisesti yleislain määrittämän säädösympäristön systematiikka ja tavoitteet?
Itse taipuisin tälle kannalle, lex specialiksen käytöllä syrjäytetään vain ristiriitainen säännös, ei koko lakia.
2) s.65 mitä tarkoitetaan prosessuaalisella asemalla? Haparoiva ymmärrykseni on, että tällä viitataan prejudikaatin sisältöön ja sen erityispiirteisiin, mutten saa ihan kiinni miten.
Tämä kohta jäi kirjassa turhan vähäiselle huomiolle. Havaintosi on ihan oikea, prosessuaalisen aseman huomioonottamisen tarkoituksena on ratkaista, onko prejudikaatti ja ratkaistavana oleva juttu riittävän samanlaiset, ja vältetään rivien välistä lukeminen. KKO:n oikeusneuvos Tulokas on asiasta kirjoittanut hieman KKO:n nettisivuilla (kohdan 5. Prejudikaattien käyttö alla), antaen havainnollistavana esimerkkinä kolme KKO:n ratkaisua. Tapaukset ovat hyvin erilaisia, mutta pohjimmiltaan kaikissa on prosessuaalisesti samasta asiasta kysymys: kaikissa on kyse työntekijän korvausvastuusta työnantajan sopimuskumppanille.
3) Prejudikaattien tulkintaa käsittelevässä kpl 3.8:ssa määritellään ensin, että prejudikaatilla tarkoitetaan nimenomaan kansallisten korkeimipien oikeuksien ratkaisuja, ja "ennakkopäätöksellinen asema" on myös eut:n ja eit:n käytännöillä. Kappaleessa puhutaan kuitenkin sekaisin "ennakopäätösksistä" ja "prejudikaateista", ja s.62 myös sivutaan suoraan eurooppalaisten tuomioistuinten käytäntöjä.

Olenhan ymmärtänyt oikein, että kappaleessa molemmilla em. mainituilla termeillä kuitenkin pääsääntöisesti viitataan vain kotimaisiin ratkaisuihin ja niiden tulkintaan?
Kirjan valossa näin on. Korostettakoon vielä että kaikki ylimpien tuomioistuinten antamat ratkaisut eivät välttämättä ole ennakkopäätöksiä, ennakkopäätös on oikeuslähde, joten voi väittää ratkaisun saavan ennakkopäätöksen statuksen vasta kun sitä käytetään toisessa jutussa oikeuslähteenä. Mutta tämä on kirjan ulkopuolista argumentointia.

Tein vähän vertailevaa terminologista tutkimusta oppikirjoista (Pellonpää: Euroopan ihmisoikeussopimus & Raitio: Euroopan unionin oikeus), EIS-kirjassa prejudikaatti-sanaa käytetään vain kansallisen ylimmän tuomioistuimen tekemästä ratkaisusta (myös muiden kuin Suomen), EIT:n ratkaisut ovat joko ratkaisuja, tuomioita tai ennakkopäätöksiä, esim:
- "EIT:n tapauksessa Z v. Suomi (1997) antamassaan tuomios­sa ...". Juuri tämä rakenne "tapauksessa X annettu tuomio" oli hyvin tyypillinen.
- "Tätä vaatimusta koskeva tärkeä ennakkopäätös annettiin tapauksessa Brogan ym v. Yhdistynyt kuningaskunta (1988)." Kannattaa huomioida ennakkopäätös-sanan käyttö juurikin merkityksessä "jotain asiaa koskeva ennakkopäätös", kaikilla ratkaisuilla ei välttämättä ole merkittävää ennakkopäätösarvoa - pätee myös kansallisiin tuomioistuimiin.
- "nyttemmin vain valikoituja ratkaisuja julkaistaan Reports of Judgments and Decisions -sarjassa". Ratkaisu-sanaa ei sen sijaan käytetä mihinkään yksittäiseen tapaukseen viitatessa, pelkästään puhuttaessa EIT:n ratkaisuista yleisellä tasolla.

EU-oikeuden kirjassa EUT:n ratkaisuista käytetään sanaa ratkaisu (esim. Francovich-ratkaisu) tai tuomio (esim. EU-tuomioistuin antamallaan tuomiolla vahvisti ...", "Barber-tapauksessa annettu tuomio"), prejudikaatti- tai ennakkopäätös-sanoja ei pikaisella haulla löytynyt ollenkaan. Ennakkoratkaisu-sanalla tuli tuloksia, mutta EUT:n ennakkoratkaisut onkin täysin oma oikeudellinen instituutionsa.

Mutta vielä vastauksena kysymykseesi, prejudikaatti- ja ennakkopäätös-sanoja voi käyttää synonyymeinä, ja kannattaa muistaa nimenomaan ennakkopäätösten funktio oikeuslähteenä.
Emmimmi
Viestit: 2
Liittynyt: Su Huhti 21, 2019 3:48 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Emmimmi »

Voisitteko avata vielä tuon teleologisen tulkinnan?
anni1111
Viestit: 5
Liittynyt: La Huhti 20, 2019 8:54 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja anni1111 »

Ratio decidendi ja obiter dicta, joista ensimmäinen viittaa ennakkopäätöksen sitovaan osaan (nk.ennakkopäätösnormi) ja jälkimmäinen ei sitovaan osaan (niin sanotut mielipiteet, muut kannanotot), niin tarkoittaako tuo sitova osa siis sitä kohtaa joka voidaan perustella voimassa olevalla lainsäädännöllä?
sallamatleena
Viestit: 5
Liittynyt: Ke Huhti 03, 2019 8:05 am

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja sallamatleena »

Emmimmi kirjoitti: La Touko 04, 2019 12:31 pm Voisitteko avata vielä tuon teleologisen tulkinnan?
Teleologinen tulkinta on toinen kirjassa mainittu erityisesti EU-oikeudessa korostunut lain tavoitteellisen tulkinnan muoto.
Teleologista tulkintaa hyödynnettäessä tavoitteena on yhdenmukaisuus jonkin yleisen säännön tai periaatteen kanssa. Esimerkkejä tällaisista yleisistä säännöistä ja periaatteista EU-tasolla voidaan mainita esimerkiksi integraation edistäminen ja EU:n neljä perusvapautta. Kun perussopimukset ja periaatteet ovat usein melko abstrakteja voidaan teleologista tulkintaa käyttää ikään kuin välineenä edistämään näiden periaatteiden toteutumista sekundäärinormistossa eli alemman asteisissa säädöksissä. Teleologisen tulkinnan kautta nämä yleiset tavoitteet ja periaatteet ikään kuin ”valuvat” alemman asteisten normien kautta lainkäyttöön. Teleologisella tulkinnalla tarkoitetaan erityisesti koko oikeusjärjestelmän tavoitteiden valossa tapahtuvaa tulkintaa, ei vain yksittäisessä kyseisessä säädöksessä ilmaistua tavoitetta. Tavoitteena on siis oikeusjärjestelmän periaatetason yhtenäisyys.
Yksinkertaistaen voisi ajatella niin, että ei olisi tarkoituksenmukaista tulkita jotakin EU-oikeuden säännöstä esimerkiksi siten että se vähentäisi vapaata liikkuvuutta, kun yhtenä koko EU-oikeusjärjestelmän luomisen tavoitteena voidaan katsoa olevan vapaan liikkuvuuden edistäminen. Teleologisen tulkinnan avulla pyritään siis koko oikeusjärjestelmän tavoitteita toteuttavaan ratkaisuun.
Lukittu