Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely

[asr]

Onkohan nyt jotain, mitä en ymmärrä: sivulla 30 kerrotaan, että kansaneläke (ja takuueläke) ovat asumisperusteisia sosiaalietuuksia, vrt. ansiosidonnaiset työeläkkeet ovat työskentelyperusteisia.

Sivulla 33 selvennetään/ kysytään, mitä kansaneläkelaissa "Suomessa asumisella" tarkoitetaan -> tämä ratkaistaan soveltamisalalailla, joka sitten jaottelee kansaneläkelain ryhmään, joka voi tulla sovellettavaksi asumisen lisäksi pelkästään työskentelyn perusteella, ei siis tarvitse asua vakinaisesti Suomessa.

Onko siis kuitenkin lopulta niin, että kansaneläkkeellä ja ansiosidonnaisella työeläkkeellä ei olekaan sikäli eroa, että kansaneläkekin voi perustua vain työskentelyyn?

[janne]

Onkohan nyt jotain, mitä en ymmärrä: sivulla 30 kerrotaan, että kansaneläke (ja takuueläke) ovat asumisperusteisia sosiaalietuuksia, vrt. ansiosidonnaiset työeläkkeet ovat työskentelyperusteisia.

Sivulla 33 selvennetään/ kysytään, mitä kansaneläkelaissa "Suomessa asumisella" tarkoitetaan -> tämä ratkaistaan soveltamisalalailla, joka sitten jaottelee kansaneläkelain ryhmään, joka voi tulla sovellettavaksi asumisen lisäksi pelkästään työskentelyn perusteella, ei siis tarvitse asua vakinaisesti Suomessa.

Onko siis kuitenkin lopulta niin, että kansaneläkkeellä ja ansiosidonnaisella työeläkkeellä ei olekaan sikäli eroa, että kansaneläkekin voi perustua vain työskentelyyn?

Tavallaan ja tavallaan ei Kirjassa ei kerrota ihan kaikkea tähän liittyvää, minkä vuoksi ei ole ihmekään että tuo vaikuttaa vähän erikoiselta. Soveltamisalalain 3 b §:ssä asetetaan työskentelylle tiettyjä edellytyksiä, työsuhteen tulee esimerkiksi kestää vähintään 4 kk. Työeläkelainsäädännön puolella eläkevakuuttamisvelvollisuudessa ei ole edellytystä näin pitkälle työsuhteelle. Eli työeläkettä voi kertyä vaikka soveltamisalalain edellytykset eivät täyttyisikään.

Lisäksi kansaneläkelaissa säädetään muustakin kuin henkilölle itselleen maksettavasta kansaneläkkeestä (esim. perhe-eläkkeestä), minkä vuoksi tuolla kansaneläkelain soveltamisella työskentelyn perusteella voi olla merkitystä. Itse kansaneläkkeen maksamisellehan asetetaan kansaneläkelaissa edellytykseksi joka tapauksessa vähintään yhden vuoden Suomessa asumista (kirjassa s. 23), ja asuminen ratkaistaan soveltamisalalain mukaan.

[Bimbo96]

S. 90 kerrotaan yhtenä aseman säilymisen edellytyksenä olevan: "jos henkilö aloittaa ammatillisen koulutuksen,joka liittyy asianomaisen henkilön aiempaan työskentelyyn, paitsi jos henkilö on työttömänä tahtomattaan". Tarkoitetaanko tällä sitä, että koulutuksen ei tarvitse liittyä aiempaan työskentelyyn, jos henkilö on työttömänä tahtomattaan? Vai että koko edellytys kumoutuu siitä, jos henkilö on työttömänä tahtomattaan?

[Jjahas]

Mitä tarkoitetaan "toimivaltaisella jäsenvaltiolla"? Jotenkin hämmentää kun sitä ei missään suoraan määritellä, ja menee sekaisin milloin minkäkin etuuden maksamisesta vastaa työskentelyjäsenvaltio ja milloin asuinjäsenvaltio. Useammassa kohtaa vaan todetaan, että "yleensä työskentelyjäsenvaltio". Ilmeisesti ei siis kuitenkaan aina?

[janne]

S. 90 kerrotaan yhtenä aseman säilymisen edellytyksenä olevan: "jos henkilö aloittaa ammatillisen koulutuksen,joka liittyy asianomaisen henkilön aiempaan työskentelyyn, paitsi jos henkilö on työttömänä tahtomattaan". Tarkoitetaanko tällä sitä, että koulutuksen ei tarvitse liittyä aiempaan työskentelyyn, jos henkilö on työttömänä tahtomattaan? Vai että koko edellytys kumoutuu siitä, jos henkilö on työttömänä tahtomattaan?

Tämä on itse direktiivissä jaettu kahteen virkkeeseen, joka on vähän selkeämpää:
...jos hän aloittaa ammatillisen koulutuksen. Työntekijän aseman säilyttäminen edellyttää, että ammatillinen koulutus liittyy asianomaisen henkilön aiempaan työskentelyyn, paitsi jos henkilö on työttömänä tahtomattaan.
Eli ainakin omasta mielestäni tuossa tarkoitetaan, että ammatillisen koulutuksen ei tarvitse liittyä aiempaan työskentelyyn jos henkilö on työttömänä tahtomattaan.

[janne]

Mitä tarkoitetaan "toimivaltaisella jäsenvaltiolla"? Jotenkin hämmentää kun sitä ei missään suoraan määritellä, ja menee sekaisin milloin minkäkin etuuden maksamisesta vastaa työskentelyjäsenvaltio ja milloin asuinjäsenvaltio. Useammassa kohtaa vaan todetaan, että "yleensä työskentelyjäsenvaltio". Ilmeisesti ei siis kuitenkaan aina?

Toimivaltainen jäsenvaltio on asetuksessa määritelty jäsenvaltioksi, jossa toimivaltainen laitos sijaitsee. Toimivaltaiselle laitokselle on sitten oma määritelmänsä, käytännössä useimmiten on kyse siitä laitoksesta, jossa henkilö on vakuutettuna etuutta hakiessaan. Määritelmässä on muitakin osia, mutta tuo menee jo niin ohi kirjasta, että jos tämä yhtään asiaa selvensi, en sotke kuviota enempää.

Jälkimmäisen kysymyksesi osalta: näin juuri, ei aina. Kts. esim. s. 59, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat esimerkiksi sopia, että asuinjäsenvaltio myöntää rahamääräiset sairausetuudet toimivaltaisen jäsenvaltion kustannuksella.

[Petsamo]

Hei!
Tuli tässä nyt työttömyysturvaan syventyessäni että, saavatko kaikki Suomessa asuvat työttömät työnhakijat työmarkkinatuen?
Tarkoitan kysymyksellä nyt siin henkilöllistä soveltamisalaa -> Eli voiko olettaa että jos henkilöön muuten sovelletaan sosiaaliturva-asetusta tai yhdistelmälupadirektiiviä niin heillekin syntyy oikeus tähän pelkästään työttömän työnhakijan statuksella?
Koska siihenhän ei tarvita mitään kausia sen täyttymiseen, olenko nyt ihan hakuteillä?

Kiitos

[janne]

Tuli tässä nyt työttömyysturvaan syventyessäni että, saavatko kaikki Suomessa asuvat työttömät työnhakijat työmarkkinatuen?
Tarkoitan kysymyksellä nyt siin henkilöllistä soveltamisalaa -> Eli voiko olettaa että jos henkilöön muuten sovelletaan sosiaaliturva-asetusta tai yhdistelmälupadirektiiviä niin heillekin syntyy oikeus tähän pelkästään työttömän työnhakijan statuksella?
Koska siihenhän ei tarvita mitään kausia sen täyttymiseen, olenko nyt ihan hakuteillä?

Joo, näin se kirjassa esitettyjen tietojen pohjalta menee, esimerkiksi tiettyä määrää vakuutuskausia ei edellytetä (tämä on mainittukin s. 48 ihan lopussa). Toki tässä kannattaa sitten täytyy pitää mielessä myös esim. nuo s. 51 mainitut poikkeukset tilanteista joissa etuuden maksaa työskentelyvaltio.

Todellisuudessa työmarkkinatuelle toki on tiettyjä edellytyksiä ja ehtoja, uusimpana esimerkiksi tämä ns. aktiivimallin mukanaan tuoma aktiivisuusedellytys (joka siis tosin vaikuttaa etuuden määrään), mutta näistä ei kirjassa puhuta eivätkä ne toisaalta kirjan teeman kannalta relevantteja olekaan, eivätkä ne esimerkiksi vakuutuskausiin liity.

[siljis]

Hei!
s.43 kun on tuo esimerkki kansallisten päällekkäisyyssäännösten soveltamisesta tilanteissa, joissa on kyse keskenään erilaisten päällekkäisten etuuksien yhteensovittamisesta. Itsenäisen etuuden kohdalta en ymmärrä tuota esimerkkiä.

Ensin esitetään sääntö: "laskettaessa päällekkäisten erilaisten etuuksien itsenäisiä etuuksia kunkin jäsenvaltion sosiaaliturvalaitoksen tulee jakaa huomioon otettavien etuuksien määrät etuuksien lukumäärällä."
Mutta sitten tulee tuo esimerkki. En ymmärrä kohtaa "Jos tapaturmaeläkkeen määrä on vaikkapa 800 euroa, se jaetaan kahdella, koska huomioon otettavia etuuksia, joihin kansallisia päällekkäisyyssäännöksiä sovelletaan, on kaksi (työeläke ja tapaturmaeläke).

Jos mentäisiin tuon aiemmin esitetyn säännön mukaan, eikö pitäisi ensin laskea yhteen työeläke ja tapaturmaeläke ja sitten vasta jakaa kahdella?

Kiitos paljon jo etukäteen

[JKH]

Muutamia kysymyksiä

1) s. 23 - Sosiaaliturva-asetuksen soveltamisala. "Yksittäisessä jäsenvaltiossa asuviin jäsenvaltion kansalaisiin, kansalaisuudettomiin henkilöihin ja pakolaisiin..." niin keitä nuo kansalaisuudettomat henkilöt ovat? Ymmärrän niin, että tuolla yksittäisessä jäsenvaltiossa asuvilla kansalaisille viitataan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisiin, onko näin?

2) s. 45 - Sivun alalaidassa kerrotaan, kuinka "ETA-jäsenyyden myötä työttömyysturvalain henkilöllinen soveltamisala laajeni vuonna 1994 kun vanha sosiaaliturva-asetus tuli Suomea velvoittavaksi" ja "jäsenyyden myötä Suomen tuli taata Suomessa asuville palkatuille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka olivat toisen jäsenvaltion kansalaisia, sekä heidän perheenjäsenilleen samat oikeudet kuin Suomen kansalaisillekin". Miten tämä muka oli ensimmäinen muutos, kun jo ennen EU-jäsenyyttä työttömyysedut olivat asumisperusteisia?

3) s. 47 - Kausien yhteenlaskemisen periaate työssäoloehtoon jos henkilö on työskennellyt Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä palkansaajana vähintään neljä viikkoa tai yrittäjänä vähintään neljä kuukautta. Eli tarkoittaako tämä sitä, että sivun 44 työssäoloehtojen mukaisesti palkansaajan tulee olla tuosta 26 kalenteriviikosta välittömästi neljä viikkoa ennen työttömyyttä töissä Suomessa ja loput 22 viikkoa voi olla toisesta jäsenvaltiosta (kunhan ovat 28 kuukauden sisällä)?

4) s.51 - Sosiaaliturva-asetuksen pääsääntönä on lex loci laboris ja 1. poikkeus siihen ovat rajatyöntekijät, jotka ovat jääneet kokonaan työttömiksi = ymmärrettävää. Tuota toista poikkeusta en kuitenkaan ymmärrä: "henkilöt, jotka työskentelevät muussa kuin asuinjäsenvaltiossaan, mutta jotka eivät kuitenkaan ole rajatyöntekijöitä - heillä on sitten valintaoikeus. Mutta eivätkö nuo muussa kuin asuinjäsenvaltiossaan elävät ei-rajatyöntekijät ole siis kaikki muut eu-kansalaiset, jolloin tuolla pääsäännöllä ei sitten ole mitään merkitystä, koska kaikki muut kuin kokonaan työttömiksi jääneet rajatyöntekijät menevät tuohon toiseen poikkeukseen? Vai mitä en nyt tästä ymmärrä

5) s. 55 - Luontoisetuuksina mainitaan sairaanhoitokorvaukset yksityisestä lääkärinpalkkiosta sekä yksityisen lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta. Tämän lisäksi luontoisetuuksina pidetään s. 59 mukaan varsinaisia terveydenhuollon palveluita (ja samalla myös toistetaan, että myös terveydenhuollon palveluiden kustannuksista maksettavat korvaukset, kuten esim. sairausvakuutuslain mukaiset sairaanhoitokorvaukset, ovat luontoisetuuksia). Ovatko siis kuitenkin myös sivulla 53 mainitut "loput" sairaanhoitokorvaukset, kuten lääkkeet jne + matkoista aiheutuvat kustannukset luontoisetuuksia vai VAAN nuo lääkärinpalkkio/tutkimus/hoito?

6) s. 58 - Sairausetuuksista mainitaan maastavietävinä vain vanhempainpäivärahat (eli äitiys-, isyys- jne päivärahat). Eivätkö siis muut esim. sairauspäiväraha ole maastavietäviä?
Samalla sivulla myös mainitaan siitä, että 3. maan kansalaisilla oikeus työperusteiseen sairausetuuden saamiseen vaatii vähintään 4 kuukauden työskentelyn/oikeus myös säilyy vaikka työskentely loppuisikin jos on ollut vähintään 6 kuukautta työssä ja edelleen jatkaa oleskelua. Niin ovatko nuo siis VAIN 3. maan kansalaisia kohtaan olevia sääntöjä (jotka eivät kuulu sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan)? Eli sitten muille esim. EU-kansalaisille oikeus sairausetuuksiin tulee heti vaan työskentelyn perusteella, eikä vaadita mitään aikoja / ei kerrota jääkö oikeus vaikka menettää työpaikan?

Kiitos ja anteeksi