Velvoiteoikeuden perusteet

[Katariina2]

Tuotevastuulaista ja tuottamusvastuusta

Tuotevastuulaki kattaa myös "muulle yksityiselle omaisuudelle, kuin myydylle tavaralle aiheutuvat esinevahingot" (eli ostosopimus on tehty). EI TARVI TUOTTAMUSTA, puute tuotteessa/ohjeessa riittää

Tuottamusvastuulaki (sopimussuhteessa) korvaa "vahingot, jotka johtuvat muun kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta". TUOTTAMUS TARVITAAN

Miten nämä eroavat? Miksi menevät päälekkäin?
Sovelletaanko tuotevastuulakia VAIN elinkeinonharjoittajiin?

[cacadada]

Kiitokset molemmille! Nyt selkeni.

[sandraliisa]

Heippa,
sopimuksen sovitteluun liittyvä kysymys.
En saa kiinni oikeustoimilain ja kuluttajansuojalain välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista liittyen sopimuksen sovitteluun muun kuin kohtuuttoman ehdon osalta.

OikTL Jos kohtuuton ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan (s.51)
KuluttajansuojaL Jos ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta koskee sellaista ehtoa, joka hyvän tavan vastaisesti johtaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi, sopimusta ei voidan sovitella muilta osin. Tällöin sopimus jää voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa (s.52)

Minä ymmärrän tämän niin, että OikTL mukainen sovittelu on edullisempi tapa, koska sopimusta voidaan sen nojalla sovitella muiltakin osin. Miksi kuluttajan vahingoksi kääntyvän ehdon sovittelu johtaa siihen, että muiltakaan osin sopimusta ei voida sovitella ja se jää voimaan? Kenen näkökulmasta sovittelu näissä tapahtuu?
Katson tätä asiaa varmaan jotenkin väärin päin.

[Opiskelija97]

Sivulla 19 puhutaan battle of the formista taloudellisen tehokkuuden ja optimaalisen riskinjaon yhteydessä. Sivulla 30 puhutaan puolestaan battle of formista vakiehtojen kollisiona. Onko näillä kahdella siis eroa vai onko tuo THE jäänyt puuttumaan tuosta toisesta vai miten?

[Rosie]

Kiitos aijemmasta vastauksesta kysymykseeni

Nyt haluaisin vielä kysyä asiasta joka on hiukan epäselvä eli tuo velan vanhentumislaki. Jos nyt ostan vaikka Riitalle auton ja sovitaan velan eräpäiväksi vaikka 1.1.2019 niin vanhentuuko velka kokonaan 1.1.2022 vai 2029? En siis ihan tajua että milloin se on 3 vuotta ja milloin 10 Vai vanhentuuko se jo silloin kun on se eräpäivä?

Mut entä jos mulle tulee vaik sähkölasku missä on eräpäivä ni voinko sanoo niillekki et maksan vast 3 tai 10 vuot eräpäivä jälkeen ku se vanhenee sillon? Anteeks tunnen itteni idiootiks mut en jotenki vaa ymmärrä tätä

Edit. Tuli kysymys mieleen tosta Prekluusiosta että kumminpäin se siis menee. Velallinen kuuluttaa omista veloistaan virallisessa lehdessä velkojan selvittämiseksi vai velkoja kuuluttaa velallisen selvittämiseksi

[Varjostaja]

Moikka! Sellanen tuli mieleen, että missä tapauksissa esinevahingon perusteella maksetaan korvausta elatuksen menetyksestä? S. 88 kerrotaan, että kolmas henkilö voi saada korvausta elatuksen menetyksestä silloin kun häneen nähden elatusvelvollinen on saanut surmansa vahinkotapahtuman johdosta. Voiko elatuksen menetyksestä saada korvausta myös silloin, jos elatusvelvollinen ei menehdy vahinkotapahtuman seurauksena? Ja kenelle elatuksen menetyksestä maksetaan tällöin korvausta? Itse elatusvelvolliselle vai sille kenellä on oikeus elatukseen?

Moikka Emilia!

Kuten sivulla 88 todetaan oikeus korvaukseen elatuksen menetyksestä voi vahingonkorvauslain mukaan olla vahinkotapahtuman johdosta surmansa saaneen elatuksen varassa olleella. Edellytyksenä on, että surmansa saanut on ollut korvausta vaativaan nähden elatusvelvollinen tai on muutoin tosiasiassa huolehtinut tämän elatuksesta. Vahinkotapahtuman on tällöin johdettava henkilövahinkoon (elatuksesta vastaavan kuolema), jotta korvaus elatuksen menetyksestä voi tulla kyseeseen. Esinevahingon suhteen tämä säännös ei voi tulla sovellettavaksi. Nähdäkseni myöskään elatuksen menetyksestä ei voi saada korvausta, jos elatusvelvollinen ei saa surmaansa. Tällöin korvausta voidaan kuitenkin maksaa hänelle ansionmenetyksestä esimerkiksi väliaikaisen tai pysyvän työkyvyttömyyden johdosta (tätä voidaan käyttää sitten puolestaan omalta osaltaan elatukseen). Tämän tyyppinen korvaus maksetaan vahingonkärsijälle itselleen.

[Varjostaja]

Moikka, voisiko vielä saada vähän auki tuota liikennevakuutusjärjestelmää s.93-94. Hämmennystä aiheuttaa kun ensin todetaan että "liikennevahinko korvataan vaikka kukaan ei ole siitä henk.koht vahingonkorvausvastuussa. Kokonaan tuottamuksesta riippumaton järjestelmä ei kuitenkaan ole. Ajoneuvolle aiheutunut vahinko korvataan toisen henkilön liikennevakuutuksesta vain,jos...." ja sitten edellytykset.

Mutta kenen liikennevakuutuksesta ajoneuvon vahingot korvataan jos nämä edellytykset ei täyty? Omasta?

Olisi niin paljon helpompi ymmärtää jos olisi koskaan joutunut näitä asioita aikaisemmin miettimään mutta jos joku osaisi avata tätä vähäsen että miten liikennevakuutuajärjestelmä toimii. Kiitos!

Moikka Petsamo

Menee nyt vähän kirjan ulkopuoliseksi tiedoksi, mutta avataan hieman. Liikennevakuutus on siis lakisääteinen vakuutus, joka tulee näin ollen ottaa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jokaiselle moottorikäyttöiselle ajoneuvolle. Tarkoituksena on varmistaa juurikin kolareissa, että (kaikki) henkilövahingot korvataan kuten myös kolariin syyttömän korjauskulut. Tällöin korvaus suoritetaan kolarin toiminnallaan aiheuttaneen (syy-yhteys) liikennevakuutuksesta ja vastuu kanavoituu vakuutusyhtiölle (eikä siis vahingonaiheuttajalle henkilökohtaisesti). Jos molemmat henkilöt katsottaisiin yhtä syyllisiksi kolariin, autojen korjauskulut hoidettaisiin todennäköisimmin omasta pussista tai kanavoituisivat vakuutusyhtiöille, jos osapuolilla olisi jonkinlaiset vapaaehtoiset autovakuutukset, jotka tilanteen vakuutusehtojensa perusteella kattaisivat. Muistutan nyt, että kokeessa ei tarvitse tietää kuin korkeintaan nuo viisi kirjan virkettä koko järjestelmästä tai pohtia kirjan ulkopuolista tietoa (jos nyt jotain täydentävää aineistoa ei kokeessa juuri tästä aiheesta sattuisi olemaan, jolloin kaikki tarvittava löytyisi kuitenkin nenän edestä):)

[Varjostaja]

Tuotevastuulaista ja tuottamusvastuusta

Tuotevastuulaki kattaa myös "muulle yksityiselle omaisuudelle, kuin myydylle tavaralle aiheutuvat esinevahingot" (eli ostosopimus on tehty). EI TARVI TUOTTAMUSTA, puute tuotteessa/ohjeessa riittää

Tuottamusvastuulaki (sopimussuhteessa) korvaa "vahingot, jotka johtuvat muun kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta". TUOTTAMUS TARVITAAN

Miten nämä eroavat? Miksi menevät päälekkäin?
Sovelletaanko tuotevastuulakia VAIN elinkeinonharjoittajiin?

Moi Katariina2

En löytänyt lainaamiasi kohtia Mika Hemmon Velvoiteoikeuden perusteet teoksesta, mikä hieman vaikeuttaa vastaamista, mutta tuotevastuulaki on ankaraan vastuuseen (tuottamuksesta riippumaton vastuu) perustuva erityislaki, jonka kohteena on tuotteiden aiheuttamat henkilövahingot ja muulle yksityiskäytössä olevalle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle aiheutuneet esinevahingot. Vastuun syntymiselle riittää näissä tapauksissa sinänsä, että tuotteen voidaan katsoa olevan turvallisuudeltaan puutteellinen, eikä tavaran valmistajan tai myyjän tarvita todeta toimineen huolimattomattomasti korvausoikeuden syntymiseksi. Tätä erityislakia siis sovelletaan suhteellisen tarkkarajaisesti juurikin elinkeinonharjoittajiin. En ole nyt aivan varma mihin lakiin viittat puhuessasi tuottamusvastuulaista, sillä ainakaan tietääkseni sen nimistä lakia ei ole olemassa. Oletan kyseessä olevan kirjoitusvirhe ja puheen olevan vieläkin tuotevastuulaista. Mutta en silti ymmärrä aivan ristiriitaa minkä näet. Jos haluat hieman muotoilla viestiäsi, vastaan tarkemmin mielelläni.

[Varjostaja]

Heippa,
sopimuksen sovitteluun liittyvä kysymys.
En saa kiinni oikeustoimilain ja kuluttajansuojalain välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista liittyen sopimuksen sovitteluun muun kuin kohtuuttoman ehdon osalta.

OikTL Jos kohtuuton ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan (s.51)
KuluttajansuojaL Jos ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta koskee sellaista ehtoa, joka hyvän tavan vastaisesti johtaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi, sopimusta ei voidan sovitella muilta osin. Tällöin sopimus jää voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa (s.52)

Minä ymmärrän tämän niin, että OikTL mukainen sovittelu on edullisempi tapa, koska sopimusta voidaan sen nojalla sovitella muiltakin osin. Miksi kuluttajan vahingoksi kääntyvän ehdon sovittelu johtaa siihen, että muiltakaan osin sopimusta ei voida sovitella ja se jää voimaan? Kenen näkökulmasta sovittelu näissä tapahtuu?
Katson tätä asiaa varmaan jotenkin väärin päin.

Moi Sandraliisa

Kohtuutonta sopimusehtoa sovitellaan aina sen osapuolen hyväksi, jota kohtaan se on kohtuuton:)

Kun katsotaan sopimusta, on siinä kummallakin osapuolella sopimusvelvoitteita. Jos OikTL 36 § soveltuu sopimuksessa yhteen sopimusehtoon (sitä soviteltaisiin tai jopa jätettäisiin kokonaan huomiotta), voi sopimus puolestaan muuttua osapuolelle, jolle kohtuuttomaksi todettu ehto on voinut olla hyvinkin tärkeä osa sopimusta hyvinkin kohtuuttomaksi, jos sopimus muilta osin jää voimaan entisen muotoisena. Tällöin laissa on haluttu jättää mahdollisuus myös sovitella muita sopimusehtoja sopimuksen tasapainottamiseksi siinä tilanteessa, että sopimus muuten jäisi "kohtuuttoman ehdon menettäneelle" osapuolelle kohtuuttomaksi. Sopimusosapuolet ovat lähtökohtaisesti tasapuolisiksi katsottavia luonnollisia tai oikeushenkilöitä.

Kuluttajasuojalaissa taas puolestaan kyse on aina kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välisestä sopimuksesta, jolloin ei ole tarvetta suojata "vahvempaa" osapuolta eli elinkeinonharjoittajaa, jos todetaan jonkun sopimusehdon olevan tämän hyväksi kohtuuton. Kuvatun säännöksen mukaisessa tilanteessa sopimus siis jäisi voimaan lukuunottamatta yhtä mahdollisesti useista sopimusehdoista tai kyseinen sopimusehto soviteltuna ja näin ollen se olisi mahdollisesti jopa reilusti parempi kuluttajalle kuin alkuperäinen sopimus, johon tämä on alunperin sitoutunut.
Kuluttajansuojalaki nimensä mukaisesti suojaa kuluttajaa oikeussuhteessa kuluttaja<->elinkeinonharjoittaja. Se riski, että sopimuksesta tulee kohtuuttoman sopimusehdon poistamisen jälkeen hyvin epätasapainoinen kuluttajan hyväksi ei ole lain tarkoitus huomioon ottaen ongelmallista ja ennemmin kannustaa elinkeinonharjoittajia huolellisuuteen sopimusehtoja laatiessa.

Toivottavasti tämä hieman selvensi:) OikTL:n säännös on yleinen sopimussuhteita koskeva yleissäännös, kun taas KSL:n mukainen säännös koskee vain kuluttajan ja elinkeinoharjoittan välistä sopimusuhdetta, joka siis tulee kyseisissä sopimussuhteissa yleisluontoisen OikTL:n säännöksen sijasta sovellettavaksi.

[Petsamo]

Moikka, voisiko vielä saada vähän auki tuota liikennevakuutusjärjestelmää s.93-94. Hämmennystä aiheuttaa kun ensin todetaan että "liikennevahinko korvataan vaikka kukaan ei ole siitä henk.koht vahingonkorvausvastuussa. Kokonaan tuottamuksesta riippumaton järjestelmä ei kuitenkaan ole. Ajoneuvolle aiheutunut vahinko korvataan toisen henkilön liikennevakuutuksesta vain,jos...." ja sitten edellytykset.

Mutta kenen liikennevakuutuksesta ajoneuvon vahingot korvataan jos nämä edellytykset ei täyty? Omasta?

Olisi niin paljon helpompi ymmärtää jos olisi koskaan joutunut näitä asioita aikaisemmin miettimään mutta jos joku osaisi avata tätä vähäsen että miten liikennevakuutuajärjestelmä toimii. Kiitos!

Moikka Petsamo

Menee nyt vähän kirjan ulkopuoliseksi tiedoksi, mutta avataan hieman. Liikennevakuutus on siis lakisääteinen vakuutus, joka tulee näin ollen ottaa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jokaiselle moottorikäyttöiselle ajoneuvolle. Tarkoituksena on varmistaa juurikin kolareissa, että (kaikki) henkilövahingot korvataan kuten myös kolariin syyttömän korjauskulut. Tällöin korvaus suoritetaan kolarin toiminnallaan aiheuttaneen (syy-yhteys) liikennevakuutuksesta ja vastuu kanavoituu vakuutusyhtiölle (eikä siis vahingonaiheuttajalle henkilökohtaisesti). Jos molemmat henkilöt katsottaisiin yhtä syyllisiksi kolariin, autojen korjauskulut hoidettaisiin todennäköisimmin omasta pussista tai kanavoituisivat vakuutusyhtiöille, jos osapuolilla olisi jonkinlaiset vapaaehtoiset autovakuutukset, jotka tilanteen vakuutusehtojensa perusteella kattaisivat. Muistutan nyt, että kokeessa ei tarvitse tietää kuin korkeintaan nuo viisi kirjan virkettä koko järjestelmästä tai pohtia kirjan ulkopuolista tietoa (jos nyt jotain täydentävää aineistoa ei kokeessa juuri tästä aiheesta sattuisi olemaan, jolloin kaikki tarvittava löytyisi kuitenkin nenän edestä):)

Jes kiitos, jotenkin vaan hämäsi niin paljon kun ensin puhutaan ettei vaadi tuottamusta ja sitten sitä tarvitaankin tietyissä tilanteissa että saa korvauksen niin ei vaan mennyt jotenkin omassa päässä yks yhteen Mutta kiitos!