Vastaustekniikka

[tuuli]

Moi!

Minkälaisissa yhteyksissä on perinteisesti testattu kirjojen KKO:n ratkaisujen osaamista? En ihan hahmota mikä niissä on keskeistä osattavaa. Tai, millä tavalla niiden osaamista voi hyödyntää eri tehtävätyypeissä?

Hyvä kysymys! Nyrkkisääntö on, että KKO:n ratkaisuissa keskeistä osattavaa on ratkaisusta ilmenevä oikeusohje ja sen perustelut. On siis tärkeää ymmärtää, mitä korkein oikeus on ratkaisulla linjannut. Olennaista ei siis ole esimerkiksi tosiseikaston muistaminen mahdollisimman tarkasti. Tapausten osaamista voi hyödyntää esimerkiksi sekä oikeustapauksissa että esseissä tuomalla esiin jonkin oikeuskäytännössä muodostuneen oikeussäännön. Periaatteessa mielikuvitus on rajana mietittäessä, miten oikeustapausten osaamista voi testata, mutta olennainen osattava sisältö on siis ratkaisun oikeudellinen argumentaatio ja lopputulos.

Minua kiinnostaisi tietää, että voiko ylimääräisestä tiedosta vastauksesta saada virhepisteitä? Esimerkiksi jos aineistotehtävässä on viitannut oikeisiin pykäliin mutta lisäksi on vastaukseen kirjannut jonkun ylimääräisen pykälän, jota mallivastauksessa ei ole. Tähän ei varmaan voi antaa mitään yleisesti pätevää vastausta ja ymmärrän että tämän vuoden kokeesta ei voi vielä mitään varmaksi sanoa, mutta onko tähän antaa mitään suuntaa antavaa vastausta?

Riippuu siitä, onko "ylimääräiseen" pykälään viittaaminen sinänsä perusteltua, vai onko koko viittaus aivan väärässä paikassa. Jos esimerkiksi esseekysymys käsittelee kiihottamista kansanryhmää vastaan, ja otat vastauksessasi esiin jonkin EIT:n ratkaisun, joka sinänsä liittyy asiaan, mutta jota ei ole mallivastauksessa erikseen mainittu, et varmasti saa miinuspistettä. Jos sen sijaan kirjoitat vastauksen loppuun, että "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään lisäksi myös velan vanhentumisesta annetussa laissa (VanhL)", tilanne on eri. Tuolloin voit kokonaisarvioinnin seurauksena saadakin virheellisestä viittauksesta miinuspisteitä.

Olihan niin, että pääsykokeissa ei tarvitse osata lakipykäliä, eikä lakipykälien vuosilukuja lukuun ottamatta KKO:n tapaukset? Voiko latinankielisiä ilmaisua käyttää sellaisenaan ilman, että avaa pääsykoetehtävässä tarkemmin?

Pykälänumeroita ei ainakaan perinteisesti ole tarvinnut osata. Latinankielinen ilmaisu kannattaa selittää lyhyesti vastauksessa. Selityksestä saa käytännössä aina pisteitä, eikä niitä kannata jättää ottamatta, jos kerran tietää mitä ilmaus tarkoittaa.

Tsemppiä kaikille viimeiseen puristukseen, tänään tavataan vielä vikan luennon merkeissä!

Tuuli