Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni

[haaveestatotta]

Eli siis ymmärsinkö oikein, että poikkeuslaki voidaan säätää SEKÄ
supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, että tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä?

SOS

[janne]

Eli siis ymmärsinkö oikein, että poikkeuslaki voidaan säätää SEKÄ supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, että tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä?

Poikkeuslaki voidaan säätää joko normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä tai supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä (ei siis tavallisen lain säätämisjärjestyksessä).

Jos kyse on kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta, noudatetaan tuota supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä, eli laki hyväksytään 2/3 määräenemmistöllä.

Poikkeuslaki voi kuitenkin koskea myös muuta kuin kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamista. Tällöin noudatetaan normaalia perustuslainsäätämisjärjestystä, eli ensin laki hyväksytään yhden eduskunnan aikana yksinkertaisella enemmistöllä (yli puolet äänistä) ja jätetään lepäämään vaalien yli. Vaalien jälkeen uusi eduskunta hyväksyy lepäämään jätetyn lakiesityksen 2/3 määräenemmistöllä. Vaihtoehtoisesti laki voidaan julistaa kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä ja hyväksyä se sen jälkeen 2/3 enemmistöllä saman vaalikauden aikana.

[Matias]

Oon vähän epätietoisuudessa siitä asiasta, että muutettiinko Suomen perustuslakia/lakeja eli hallitusmuotoa tai valtiopäiväjärjestystä tai molempia, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. S.42 sanotaan, että "Perustuslakivaliokunta totesi, että hallitusmuodon muutos olisi ollut oikeudellisesti välttämätön vain, jos jokin perustuslain säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä jäsenyyden seurauksena. Sen mukaan perussopimuksiin sitoutumisella ei kuitenkaan ollut tällaista merkitystä." Sitten s.43 taas sanotaan "Varsinaisen unionipäätöksenteon kansallisesti säänneltävän menettelyn osalta voitiin viitata jo Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen seurauksena perustuslakeihin tehtyihin muutoksiin, joiden pohjalta osoitettiin tarve muuttaa vastaavia säännöksiä edelleen unionijäsenyyden vuoksi?

Kiitos jo etukäteen!

[Vava]

Oon vähän epätietoisuudessa siitä asiasta, että muutettiinko Suomen perustuslakia/lakeja eli hallitusmuotoa tai valtiopäiväjärjestystä tai molempia, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. S.42 sanotaan, että "Perustuslakivaliokunta totesi, että hallitusmuodon muutos olisi ollut oikeudellisesti välttämätön vain, jos jokin perustuslain säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä jäsenyyden seurauksena. Sen mukaan perussopimuksiin sitoutumisella ei kuitenkaan ollut tällaista merkitystä." Sitten s.43 taas sanotaan "Varsinaisen unionipäätöksenteon kansallisesti säänneltävän menettelyn osalta voitiin viitata jo Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen seurauksena perustuslakeihin tehtyihin muutoksiin, joiden pohjalta osoitettiin tarve muuttaa vastaavia säännöksiä edelleen unionijäsenyyden vuoksi?

Kiitos jo etukäteen!

Samaa pohdin. Ilmeisesti ainakin muutettiin valtiopäiväjärjestystä säännöksiä, jotka koskivat esimerkiksi eduskunnan osallistumista asioiden käsittelyyn (sivun 42 toiseksi viimeinen kappale).

Ja sivulla 43 (kaksi alinta kappaletta) todetaan, että Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen seurauksena perustuslakeihin (hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys) oli jo tehty muutoksia, ja liittymissopimuksen myötä oli tarve jälleen päivittää niitä. Ja nuo muutokset tosiaan koskivat eduskunnan ja valtioneuvoston välisten suhteiden järjestämistä ja osallistumista unioniasioiden käsittelyyn.

Eli toisaalta sanotaan, että unionijäsenyys ei edellyttänyt perustuslain muuttamista, mutta perustuslakia/lakeja kuitenkin muutettiin. Niitä vain ilmeisesti haluttiin muuttaa jotta toimivallanjako olisi selvä. Näin itse asian ymmärsin.

[janne]

Oon vähän epätietoisuudessa siitä asiasta, että muutettiinko Suomen perustuslakia/lakeja eli hallitusmuotoa tai valtiopäiväjärjestystä tai molempia, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. S.42 sanotaan, että "Perustuslakivaliokunta totesi, että hallitusmuodon muutos olisi ollut oikeudellisesti välttämätön vain, jos jokin perustuslain säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä jäsenyyden seurauksena. Sen mukaan perussopimuksiin sitoutumisella ei kuitenkaan ollut tällaista merkitystä." Sitten s.43 taas sanotaan "Varsinaisen unionipäätöksenteon kansallisesti säänneltävän menettelyn osalta voitiin viitata jo Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen seurauksena perustuslakeihin tehtyihin muutoksiin, joiden pohjalta osoitettiin tarve muuttaa vastaavia säännöksiä edelleen unionijäsenyyden vuoksi?

Samaa pohdin. Ilmeisesti ainakin muutettiin valtiopäiväjärjestystä säännöksiä, jotka koskivat esimerkiksi eduskunnan osallistumista asioiden käsittelyyn (sivun 42 toiseksi viimeinen kappale).

Ja sivulla 43 (kaksi alinta kappaletta) todetaan, että Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen seurauksena perustuslakeihin (hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys) oli jo tehty muutoksia, ja liittymissopimuksen myötä oli tarve jälleen päivittää niitä. Ja nuo muutokset tosiaan koskivat eduskunnan ja valtioneuvoston välisten suhteiden järjestämistä ja osallistumista unioniasioiden käsittelyyn.

Eli toisaalta sanotaan, että unionijäsenyys ei edellyttänyt perustuslain muuttamista, mutta perustuslakia/lakeja kuitenkin muutettiin. Niitä vain ilmeisesti haluttiin muuttaa jotta toimivallanjako olisi selvä. Näin itse asian ymmärsin.

Ymmärsit oikein (tai ainakin samalla tavalla kuin tämän itse käsitin ). Tätä kuviota sotkee osaltaan myös Salmisen tapa viitata hallitusmuotoon ja/tai valtiopäiväjärjestykseen perustuslakina tekemättä aina erikseen selväksi, kummasta puhutaan (kuten tuossa sivulla 42).

Hallitusmuotoa tosiaan ei muutettu EU:hun liittymisen yhteydessä. Valtiopäiväjärjestystä muutettiin, mutta tämä liittyi tuohon kansalliseen toimivallanjakoon ja siihen, että eduskunnan vaikutusmahdollisuuksia lisättiin. Mutta ehkä tätä selventää jonkin verran jos korostaa tuossa s. 42 kohdassa nimenomaan mainintaa siitä, että (hallitusmuodon) muutos ei ollut oikeudellisesti välttämätön. Sama oikeastaan (käsittääkseni) soveltuu valtiopäiväjärjestykseen: sitäkin olisi periaatteessa voitu olla muuttamatta, mutta tällöin ongelmana olisi ollut eduskunnan vähäiset vaikutusmahdollisuudet. Eli tehty muutos ei niinkään johtunut siitä, että valtiopäiväjärjestys olisi ollut jollain tavalla ristiriidassa liittymissopimuksen kanssa, vaan siitä, että pidettiin tarpeellisena kasvattaa eduskunnan roolia.

[roosa]

Hei!

Sivulla 67 kerrottaessa perustuslain unionin ja Suomen välisen suhteen vaillinaisuudesta mainitaan Pl 9§. Osaako joku selventää, että miten se liittyy kappaleessa muuten käsiteltyyn aiheeseen?

[janne]

Sivulla 67 kerrottaessa perustuslain unionin ja Suomen välisen suhteen vaillinaisuudesta mainitaan Pl 9§. Osaako joku selventää, että miten se liittyy kappaleessa muuten käsiteltyyn aiheeseen?

Tuo kirjan muotoilu on vähän epäselvä, mutta tuolla kirjassa mainitulla lailla 802/2007 lisättiin perustuslain 9 §:ään kursivoitu osuus: "Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu.". Muutoksen taustalla on EU-lainsäädännön muutokset ja laajentunut yhteistyö rikosoikeuden alalla (ts. EU-lainsäädännön myötä tuli laajemmin mahdolliseksi luovuttaa Suomen kansalaisia toiseen valtioon oikeudenkäyntiä varten).

[varjomari]

Heipä hei kaikille!

Tässä eilisen kertauspäivän materiaalit:

https://www.dropbox.com/s/v21fv6a95g9mj ... o.pdf?dl=0

Disclaimer;

Katsokaa kirjan kanssa materiaali läpi lukiessanne materiaalia, niin tulee virheideni varalta varmasti oikea informaatio.

Tsemppiä vielä kerran! Opetelkaa erityisesti kirjan esittämät listat ja pääteemoihin esitetyt eri näkökulmat! Näitä asioita ovat esimerkiksi PLvaliokunnan tulkintakäytäntö, valtion suvenisuuden muutos ja Suomen ja EU:n suhde.

[nikkeli]

Hei!
Sivulla 67 lukee: " Samoin eduskunnalle osoitettiin perustuslaissa selkeä rooli Euroopan unionissa päätettävien asioiden kansallisessa valmistelussa siltä osin kuin unionissa päätettävät asiat muutoin kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan."
Kuuluuko tuon viimeisen "eduskunnan" tilalle hallitus vai mitähän tämä tarkoittaa?
Kiitos etukäteen.

[janne]

Sivulla 67 lukee: " Samoin eduskunnalle osoitettiin perustuslaissa selkeä rooli Euroopan unionissa päätettävien asioiden kansallisessa valmistelussa siltä osin kuin unionissa päätettävät asiat muutoin kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan."
Kuuluuko tuon viimeisen "eduskunnan" tilalle hallitus vai mitähän tämä tarkoittaa?

Kyllä tuo kohta mielestäni ihan oikein on. Otetaan esimerkki: Suomessa on nykyisin säädetty, että eduskunta myöntää luvat uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen. Kuvitellaan, että tämä toimivalta siirrettäisiin EU:lle, eli EU päättäisi jatkossa siitä, rakennetaanko EU:n alueelle uusia ydinvoimaloita. Kuvitellaan lisäksi, että tämä toimivalta siirretään EU:lle siten, että päätöksiin vaaditaan jäsenvaltioiden enemmistön hyväksyntä. Tällöin jäsenvaltioiden tulee tietenkin jotenkin muodostaa omat kantansa siitä, miten valtio asiassa äänestää. Ja koska kyse oli alunperin eduskunnalle kuuluneesta toimivallasta, on ajatuksena, että eduskunnalla tulee olla rooli päätettäessä siitä, miten Suomi EU:n toimielimissä asiassa äänestää.