Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin valmentavan kurssin oma keskustelualue.
Jasmin
Viestit: 6
Liittynyt: Su Huhti 28, 2019 11:54 am

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Jasmin »

Hei!

Minulla olisi vielä muutama tarkentava kysymys oikeuslähteiden velvoittavuudesta.

1) Voidaanko kansainvälisiä sopimuksia pitää yleisesti ottaen vahvasti velvoittavina oikeuslähteinä vai onko näin vain tietyillä oikeudenaloilla?
2) Voidaanko oikeusperiaatteita pitää yleisesti ottaen vahvasti velvoittavina oikeuslähteinä vai onko kyse tilannekohtaisesta harkinnasta?
3) Voidaanko vakiintunutta hallintokäytäntöä pitää vahvasti velvoittavana oikeuslähteenä, jos luottamuksensuojaperiaatetta pidetään vahvasti velvoittavana ratkaisuperusteena?
4) Voidaanko hyvä tapa -normistoa pitää vahvasti velvoittavana oikeuslähteenä, jos se perustuu lain viittaussäännöksiin?

Kiitos jo etukäteen!
adel
Viestit: 2
Liittynyt: Ke Huhti 24, 2019 12:03 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja adel »

Kielellisen tulkinnan kerrotaan olevan oikeudellisten tekstien tulkinnan lähtökohta. Kappaleen lopussa kutenkin kerrotaan kielellisen tulkinnan eri muotojen olevan kuvauksia tulkinnan lopputuloksesta. Onko kielellinen tulkinta siis samalla tulkinnan lähtökohta ja kuvaus lopputuloksesta?
kajaljuk
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Huhti 02, 2019 3:50 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja kajaljuk »

Ratio decidendi ja obiter dicta, joista ensimmäinen viittaa ennakkopäätöksen sitovaan osaan (nk.ennakkopäätösnormi) ja jälkimmäinen ei sitovaan osaan (niin sanotut mielipiteet, muut kannanotot), niin tarkoittaako tuo sitova osa siis sitä kohtaa joka voidaan perustella voimassa olevalla lainsäädännöllä?
Ratio decidendi ja obiter dicta -käsitteet kannattaa käsittää tulkinta- ja oikeuslähdeopillisesti Common law -systeemiin liittyväksi, Stare decisis -oppi on Common law'ssa kehitetty ja pätee sellaisenaan vain siinä kontekstissa. Kotimaisessa oikeuslähdeopissa näihin termeihin törmää korkeintaan tieteellisessä keskustelussa ja Common law'ta käsittevillä kursseilla. Kotimaiset prejudikaatit ei meikäläisten oikeuslähdeoppien mukaan ole sitovia oikeuslähteitä, joten tätä erottelua prejudikaatin sitovaan ja ei-sitovaan osaan ei meillä näin ollen myöskään tehdä - jossain teoreettisessa höpinässä jollakulla on tästä(kin) varmasti joku perusteltu mielipide, mutta pääsykoekirjan antaman tiedon valossa siitä ei kannata murehtia.

Kaius Tuorin Lakimieslatinan sanakirjasta:
"ratio decidendi
ratkaisuperusteet
Sananmukaisesti: päätöksen perusteet. Yleisesti oikeuskielessä sillä tarkoitetaan oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa noudatettavia periaatteita ja sääntöjä. Amerikkalaisessa ja brittiläisessä järjestelmässä se merkitsee myös päätöksen luomaa sääntöä tai periaatetta, johon päätös perustuu ja jolla on sitova ennakkotapausarvo. Kussakin jutussa oleva ratio decidendi päätellään erikseen jutun analyysillä jälkikäteen joko oikeustieteessä tai toisten tuomioistuinten ratkaisujen perusteluissa.

obiter dicta (mon.)
Sananmukaisesti: sivumennen sanottu. Selittävä, ei sitovaa ennakkotapausarvoa omaava osa tuomiosta. Amerikkalaisessa ja brittiläisessä ennakkotapauskäytännössä oikeuden päätöksen se osa, joka ei muodosta sitovaa ennakkotapausta, vaan lähinnä selittää päätöstä muuten. Esimerkiksi tapauksen kuvaukset, analogiat ja ehdotukset."

Salla vastaa Jasminin kysymykseen oikeuslähteiden velvoittavuudesta myöhemmin.
Kielellisen tulkinnan kerrotaan olevan oikeudellisten tekstien tulkinnan lähtökohta. Kappaleen lopussa kutenkin kerrotaan kielellisen tulkinnan eri muotojen olevan kuvauksia tulkinnan lopputuloksesta. Onko kielellinen tulkinta siis samalla tulkinnan lähtökohta ja kuvaus lopputuloksesta?
Kielellinen tulkinta on luonnollinen lähtökohta, kun tulkitaan lakia tai muuta oikeudellista tekstiä, joka kielen avulla on normiformulaatioiksi muotoiltu. Kieli on (myös) juristin tärkein työväline. Kuvaus tulkinnan lopputuloksesta tarkoittaa sitä, että pelkästään kielellistä tulkintaa käyttämällä ei tulkintaa pysty tekemään, vaan tässäkin tapauksessa kieli ja kielellinen tulkinta ovat työvälineitä, joilla kirjaimellisesti muiden tulkintamenetelmien tulokset "puetaan sanoiksi".
Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Veera94 »

Onko oikeuslähde ja ratkaisuperuste sama asia? Kun oikeuslähdeoppi-kappaleessa puhutaan usein että "Vahvasti velvoittavien oikeuslähteiden rinnalla voidaan käyttää myös muita ratkaisuperusteita" ja tällöin viitataan esim. sallittuihin oikeuslähteisiin.

Sitten onko Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus sama asia kun Euroopan ihmisoikeussopimus?
sallamatleena
Viestit: 5
Liittynyt: Ke Huhti 03, 2019 8:05 am

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja sallamatleena »

Jasmin kirjoitti: Su Touko 05, 2019 8:47 pm Hei!

Minulla olisi vielä muutama tarkentava kysymys oikeuslähteiden velvoittavuudesta.

1) Voidaanko kansainvälisiä sopimuksia pitää yleisesti ottaen vahvasti velvoittavina oikeuslähteinä vai onko näin vain tietyillä oikeudenaloilla?
2) Voidaanko oikeusperiaatteita pitää yleisesti ottaen vahvasti velvoittavina oikeuslähteinä vai onko kyse tilannekohtaisesta harkinnasta?
3) Voidaanko vakiintunutta hallintokäytäntöä pitää vahvasti velvoittavana oikeuslähteenä, jos luottamuksensuojaperiaatetta pidetään vahvasti velvoittavana ratkaisuperusteena?
4) Voidaanko hyvä tapa -normistoa pitää vahvasti velvoittavana oikeuslähteenä, jos se perustuu lain viittaussäännöksiin?

Kiitos jo etukäteen!
1) Kansainväliset sopimukset tulee saattaa asianmukaisesti voimaan Suomessa siten, että ne tulevat osaksi oikeusjärjestystä. Kun näin on tehty, ne rinnastuvat lakiin ja ovat siten vahvasti velvoittavia. Kysymyksellä viittaat varmaankin kirjan lauseeseen s. 19 "Myös valtioiden väliset kansainväliset sopimukset ovat tietyillä oikeudenaloilla tärkeitä vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä". Tällä viitataan näkemykseni mukaan vain siihen, että joillakin oikeudenaloilla kansainvälisiä sopimuksia on tehty enemmän ja ne ovat merkittävämmässä asemassa kuin toisilla oikeudenaloilla, siis ovat joissakin tärkeitä ja toisissa ei-niin-tärkeitä oikeuslähteitä, mutta ratifioituna aina vahvasti velvoittavia.

2) Kuten kirjankin sivulla 23 kerrotaan, oikeusperiaatteiden sijoittaminen mustavalkoisesti joko sallittuihin tai velvoittaviin oikeuslähteisiin ei ole ongelmatonta. Muista että vain kirjoitettu laki voi olla vahvasti velvoittavaa. Usein oikeusperiaatteetkin voidaan johtaa suoraan kirjoitetusta laista ja ovat tällöin vahvasti velvoittavia.

3) Vakiintunut hallintokäytäntö on jaoteltu kirjassa sallittuihin oikeuslähteisiin. Kirjassa kuitenkin todetaan että "vakiintunutta hallintokäyttöä ei ole mielekästä luonnehtia sallituksi oikeuslähteeksi, jos luottamuksensuojaperiaatetta, joka sen oikeuslähdeopillista asemaa olennaisesti määrittää, pidetään vahvasti velvoittavana ratkaisuperusteena". Tämä ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä, että se olisi vahvasti velvoittavaa vaan niiden asema voi tietyissä tilanteissa olla sallittua oikeuslähdettä vahvempi. Tämä kerrotaan myös kirjassa lauseella "Edellä sallituiksi oikeuslähteiksi luonnehdittujen ratkaisuperusteiden asema voi olla yksittäisessä lainsoveltamistilanteessa tätä vahvempi".

4) Vahvan velvoittavuutensa hyvä tapa normisto saa aina laista. Kun laissa on viittaussäännös normistoon on silloin hyvä tapa aina vahvasti velvoittava. Lain ulkopuoliset normistot taas antavat sisällön tälle lain ilmaukselle. Ilman laissa mainittua viittaussäännöstä hyvä tapa normistot eivät voi yksinään olla lainsäätäjää velvoittavia.
sallamatleena
Viestit: 5
Liittynyt: Ke Huhti 03, 2019 8:05 am

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja sallamatleena »

Veera94 kirjoitti: Ma Touko 06, 2019 7:35 pm Onko oikeuslähde ja ratkaisuperuste sama asia? Kun oikeuslähdeoppi-kappaleessa puhutaan usein että "Vahvasti velvoittavien oikeuslähteiden rinnalla voidaan käyttää myös muita ratkaisuperusteita" ja tällöin viitataan esim. sallittuihin oikeuslähteisiin.

Sitten onko Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus sama asia kun Euroopan ihmisoikeussopimus?

Oikeuslähde ja ratkaisuperuste eivät ole sama asia, mutta niillä ei sinänsä ole mitään syvempää oikeustieteellistä merkityseroa. Oikeuslähde on siis nimensäkin mukaisesti jokin lähde, josta oikeus johdetaan. Ratkaisuperusteena taas käytetään jotain oikeuslähdettä. Oikeuslähde on jokin mihin ratkaisu perustuu (=eli ratkaisuperuste).
Niitä voidaan siis käyttää rinnakkaisina termeinäkin mutta oikeuslähde on olemassa ilman että se on ratkaisuperuste. Esim. voisit kirjoittaa että Suomen laki on vahvasti velvoittava oikeuslähde, ja se voi olla ratkaisuperusteena jossakin ratkaisussa, mutta et voisi sanoa että Suomen laki on vahvasti velvoittava ratkaisuperuste, jos mitään ratkaisua ei edes ole käsillä.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus on sama asia kuin Euroopan ihmisoikeussopimus. Huomaa että Euroopan neuvostolla ei tarkoiteta EU-oikeuden alaista toimielintä vaan kokonaan erillistä yhteistyöorganisaatiota.
Matias
Viestit: 4
Liittynyt: Su Touko 05, 2019 3:43 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Matias »

Olisiko mahdollista avata mitä s.61 ennakkopäätöksen periaatetasoisella aineksella tarkoitetaan. En jotenkin saa otetta siitä. Kasuistinen aines oli taas mielestäni selvennetty hyvin.

Kiitos jo etukäteen! :)
Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Veera94 »

Vielä viime hetken kysymykset, toivottavasti joku ehtisi vastaamaan! :D

1. En osaa selittää prejudikaattioppia (s. 60). En siis oikein ole varma ymmärränkö mitä se tarkoittaa. Jos kokeessa olsi terminmäärittelyssä prejudikaattioppi,niin mitä siihen tulisi laittaa?

2. Toinen kysymys argumentaatio-opeista ym. Jossain tuolla aikaisemmin täsäs ketjussa mainittiin että argumentaatioteoria ja argumentaatiomalli olisi sama asia. Tarkoittaako sitten 4 kappaleen otsikko "Argumentaatio-opit" vielä jotain laajempaa käsitettä? Sivulla 5 on että argumentaatio-opit määrittelee miten oikeudellinen ratkaisu tulisi perustella jotta ratkaisu olisi kontrolloitavissa ja osoittaisi asianosaisille miksi heidän asiansa on ratkaistu siten kun se on ratkaistu". Eli voisiko siis ajatella että argumentaatio-oppi käsitteenä kattaa argumentaatiomallien lisäksi myös tosiseikkojen määrittelyn, sisäisen ja ulkoisen perustelemisen vaatimuksen ja ratkaisun vakuuttavuuden?

3. Jos kokeessa pitäisi avata kirjassa esitetyt argumentaatiomallit/muodot niin onko looginen syllogismi tällainen? Sivulla 75 sanotaan että kyse on oikeudellisen ratkaisun rakenneanalyysista ja sivulla 77 sanotaan, että looginen syllogismi toimii jossain tapauksissa vakuuttavana perustelemismetodina. Olisiko muita argumentaatiomuotoja/malleja sitten pro et contra argumentaatio ja deduktiivinen päättely?
sallamatleena
Viestit: 5
Liittynyt: Ke Huhti 03, 2019 8:05 am

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja sallamatleena »

Matias kirjoitti: Pe Touko 10, 2019 4:42 pm Olisiko mahdollista avata mitä s.61 ennakkopäätöksen periaatetasoisella aineksella tarkoitetaan. En jotenkin saa otetta siitä. Kasuistinen aines oli taas mielestäni selvennetty hyvin.

Kiitos jo etukäteen! :)
Periaatetasoisella aineksella tarkoitetaan sellaisia kannanottoja, jotka koskevat oikeudellisiin arvioihin liittyviä yleisiä huomiota laajemmin, kuin vain käsillä olevaa yksittäistapausta koskien. Tälläiset seikat voisivat olla esimerkiksi jotakin lain tulkintaa koskevia kannanottoja, joita voidaan hyödyntää muissa kuin vain tässä käsillä olevassa tapauksessa. Esimerkiksi kirjassa mainitussa tapauksessa KKO 2011:41 periaatetasoinen aines koskee koventamisperusteen soveltamisedelletysten arviointia. Kyse ei siis ole vain yksittäistapaukseen liittyvästä perustelusta, vaan kannanotto siitä miten laista löytyvää koventamisperustetta tulisi tulkita. EU:n ennakkotapausten painoarvon vuoksi myös tämänkaltaiset lainkäyttöä ohjaavat yleiset perustelut ovat EU istuimissa tavanomaisempia. Periaatetasoinen aines ei siis ota kantaa vain tapauksessa esitettyihin faktoihin, vaan yleisesti johonkin oikeudelliseen ainekseen ja sen soveltamiseen.
sallamatleena
Viestit: 5
Liittynyt: Ke Huhti 03, 2019 8:05 am

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja sallamatleena »

Veera94 kirjoitti: Su Touko 12, 2019 9:41 am Vielä viime hetken kysymykset, toivottavasti joku ehtisi vastaamaan! :D

1. En osaa selittää prejudikaattioppia (s. 60). En siis oikein ole varma ymmärränkö mitä se tarkoittaa. Jos kokeessa olsi terminmäärittelyssä prejudikaattioppi,niin mitä siihen tulisi laittaa?

2. Toinen kysymys argumentaatio-opeista ym. Jossain tuolla aikaisemmin täsäs ketjussa mainittiin että argumentaatioteoria ja argumentaatiomalli olisi sama asia. Tarkoittaako sitten 4 kappaleen otsikko "Argumentaatio-opit" vielä jotain laajempaa käsitettä? Sivulla 5 on että argumentaatio-opit määrittelee miten oikeudellinen ratkaisu tulisi perustella jotta ratkaisu olisi kontrolloitavissa ja osoittaisi asianosaisille miksi heidän asiansa on ratkaistu siten kun se on ratkaistu". Eli voisiko siis ajatella että argumentaatio-oppi käsitteenä kattaa argumentaatiomallien lisäksi myös tosiseikkojen määrittelyn, sisäisen ja ulkoisen perustelemisen vaatimuksen ja ratkaisun vakuuttavuuden?

3. Jos kokeessa pitäisi avata kirjassa esitetyt argumentaatiomallit/muodot niin onko looginen syllogismi tällainen? Sivulla 75 sanotaan että kyse on oikeudellisen ratkaisun rakenneanalyysista ja sivulla 77 sanotaan, että looginen syllogismi toimii jossain tapauksissa vakuuttavana perustelemismetodina. Olisiko muita argumentaatiomuotoja/malleja sitten pro et contra argumentaatio ja deduktiivinen päättely?
1. Kirjassa ei ole määritelty mitään erityisiä prejudikaattioppeja, joten niitä ei tule tietää. Prejudikaattiopit on ehkä helpoin ymmärtää kun ajattelee niitä samanlaisina kuin laintulkintaopit - nyt kyseessä lain sijaan on oppi siitä miten prejudikaatteja tulkitaan kun niitä käytetään ratkaisun perusteina.
Itse määrittelisin kirjan perusteella prejudikaattiopin lyhyesti jotenkin näin; Prejudikaatti oppi eli stare decisis -oppi on ennakkopäätöksiä koskevia tulkintaoppi. Prejudikaattiopit on huomioitava silloin kun ennakkopäätöksiä käytetään oikeudellisen ratkaisun perusteina. Civil law -järjestelmään nojautuvassa kotimaisessa oikeusjärjestelmässämme ei ole kehittynyt vakiintunutta prejudikaattioppia, mutta common law -järjestelmässä, jossa prejudikaatit lähtökohtaisesti sitovat ratkaisuntekijää on prejudikaattioppi hyvin kehittynyttä.

2. Argumentaatio-oppi tarkoittaa kaikkea oppia siitä, mikä liittyy argumentaatioon. Se on yläkäsite koko argumentaatiota koskevalla "oppiaineelle". Samalla tavalla kuin "yhteiskuntaoppi", joka on yläkäsite kaikelle mitä siihen liittyy; yhteiskuntaopissa voidaan käsitellä erilaisia yhteiskuntamalleja, yhteiskuntateorioita jne.

3. Deduktiivinen päättely ja pro et contra edustavat kirjassa edustettuja argumentaatiomalleja. Looginen syllogismi on apuväline, "kaavio", jolla deduktiivista päättelyä voidaan kuvata. Deduktiivinen päättely ja syllogismi siis liittyvät toisiinsa. Jos argumentaatiomalleja kysyttäessä selittäisin pro et contra argumentaatiomallin sekä deduktiivisen päättelyn ja loogisen syllogismin osana sitä.

Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, toivottavasti näistä oli vielä apua! :)
Lukittu