Lukutekniikka

[janne]

Hei,

perjantain 31.3. lukutekniikkaluennon materiaalit löytyvät seuraavien linkkien takaa:

1 slide/sivu
2 slideä/sivu
4 slideä/sivu

[Vitas]

Hei,

EU-kirjaa lueskellessa alkoi askarruttaa seuraavanlainen kysymys: olen ymmärtänyt, että yleensä pykälistä puhuttaessa ei tarvitse muistaa pykälänumeroita, vaan riittää kun osaa viitata oikeaan lakiin (Rikoslain mukaan... jne). Päteekö sama myös esimerkiksi SEUT-artiklojen kohdalla vai voidaanko pääsykokeessa odottaa, että vastaaja osaa erotella toisistaan sopimuksen eri artiklat?

Toinen mikä askarruttaa on tapauksien numerot, esimerkkinä vaikkapa Grant-tapaus (C-249/96). Riittääkö vastauksiin tapauksen nimi tai viittaus EY-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön?

[Aisomark]

Hei,

EU-kirjaa lueskellessa alkoi askarruttaa seuraavanlainen kysymys: olen ymmärtänyt, että yleensä pykälistä puhuttaessa ei tarvitse muistaa pykälänumeroita, vaan riittää kun osaa viitata oikeaan lakiin (Rikoslain mukaan... jne). Päteekö sama myös esimerkiksi SEUT-artiklojen kohdalla vai voidaanko pääsykokeessa odottaa, että vastaaja osaa erotella toisistaan sopimuksen eri artiklat?

Toinen mikä askarruttaa on tapauksien numerot, esimerkkinä vaikkapa Grant-tapaus (C-249/96). Riittääkö vastauksiin tapauksen nimi tai viittaus EY-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön?

Hei,

kuten kotimaisten pykälien kohdalla, myöskään EU-artikloiden osalta teidän ei odoteta osaavan artikloiden numeroita ulkoa. Sen sijaan, kuten kotimaisessa oikeudessa lakien nimien osalta, tulee teidän EU-oikeudessakin osata kertoa, mihin perussopimukseen kyseinen sääntö perustuu eli onko kyse esim. SEU:sta vai SEUT:ista seuraavasta säännöstä.

EU-oikeudessa on äärimmäisen tärkeää osata myös oikeustapauksien nimet ja sisällöt ulkoa ja osata yhdistää nämä kaksi toisiinsa. Tapausten numeroilla ei ole merkitystä. Pelkkä viittaus EU:n ratkaisukäytäntöön ei riitä, jos kirjassa on erikseen eritelty, mihin ratkaisuun tietty tulkinta perustuu - toisaalta jos kirjassa on puhuttu vain yleisesti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössään luomasta tulkinnasta, niin sitten voitte viitata yleiseen ratkaisukäytäntöön.

Eli menkää aina kirjan mukaan ja opitelkaa juuri kirjan kuvaamalla tarkkuudella, paitsi artikla- ja tapausnumerot, joita ei tarvitse osata.

[Vitas]

Hei taas,
Kauanko suosittelette varaamaan aikaa ulkoa pänttäämiseen, vai olisiko se jo hyvä aloittaa? Olen lukenut kirjat kerran kannesta kanteen ja luen niitä nyt samanaikaisesti erittäin hitaasti läpi. Koen ymmärtäväni kaiken lukiessa, mutta en mielestäni muista lukemaani illalla paljoakaan kertaamisesta huolimatta... Olen ymmärtänyt että pänttäämisessä ei ole hyötyä ennen kuin asiat on sisäistänyt, mutta ulkoaopeteltavaa asiaa tuntuu olevan niin paljon, että pänttäämistä ei varmaan kannata jättää viimeisille viikoille?

Lisäksi kuulisin mielelläni vinkkejä kertaamiseen. Olen tehnyt alleviivauksia ja muistilappuja, mutta olisiko teillä jakaa muita hyväksi koettuja tekniikoita tiedon palauttamiseen päähän?

[MinnaK]

Täälläkin kaivattaisiin kertausvinkkejä. Olen aina vihannut kertaamista, mikä hankaloittaa sitä entisestään. Sisällysluettelon avulla kertaaminen tuo vaan kyyneleet silmiin, kun ei vaan pelkän otsikon avulla muista oleellisia asioita ja alkaa turhauttaa. Jos taas kertaan ihan kirjan kanssa sivu sivulta "vain ne tärkeimmät kohdat" niin pian huomaakin käyttäneensä 4 tuntia kertaamiseen, kun on vahingossa päätynyt lukemaan sanasta sanaan joka kappaleen...

[Corgi]

Hei taas,
Kauanko suosittelette varaamaan aikaa ulkoa pänttäämiseen, vai olisiko se jo hyvä aloittaa? Olen lukenut kirjat kerran kannesta kanteen ja luen niitä nyt samanaikaisesti erittäin hitaasti läpi. Koen ymmärtäväni kaiken lukiessa, mutta en mielestäni muista lukemaani illalla paljoakaan kertaamisesta huolimatta... Olen ymmärtänyt että pänttäämisessä ei ole hyötyä ennen kuin asiat on sisäistänyt, mutta ulkoaopeteltavaa asiaa tuntuu olevan niin paljon, että pänttäämistä ei varmaan kannata jättää viimeisille viikoille?

Lisäksi kuulisin mielelläni vinkkejä kertaamiseen. Olen tehnyt alleviivauksia ja muistilappuja, mutta olisiko teillä jakaa muita hyväksi koettuja tekniikoita tiedon palauttamiseen päähän?

Itse aloitin ns. kokopäiväisen ulkoa pänttäämisen ehkä 10-14 päivää ennen pääsykoetta, mutta jo tätä ennen olin flashcardien avulla opetellut listoja ja termejä. Aloittaisin ehkä jo pikkuhiljaa opettelemaan joitain keskeisiä termejä ulkoa, sillä niitä on helppo ja nopeaa opetella vrt. sääntöihin sekä niiltä vaaditaan korkeaa tarkkuutta kokeessa. Aloitin muihin hakijoihin verrattuna esim. pykälien pänttäämisen hyvin myöhässä, mutta saatoin tehdä näin, koska olin rakentanut todella vahvan pohjan ns. normaalilla lukemisella.

Kertaamiseen on monta erilaista tyyliä, mutta jos teet muistiinpanoja, niin suosittelen lukemaan aina ne päivän päätteeksi. Jos olet tehnyt alleviivauksia, lue ne. Jos olet tehnyt väreillä yliviivauksia lue vain ne. Tarkoituksena on vain palautella aina mieleen, mitä päivän aikana tulikaan luettua ja rakentaa muistijälkeä näistä asioista.

Täälläkin kaivattaisiin kertausvinkkejä. Olen aina vihannut kertaamista, mikä hankaloittaa sitä entisestään. Sisällysluettelon avulla kertaaminen tuo vaan kyyneleet silmiin, kun ei vaan pelkän otsikon avulla muista oleellisia asioita ja alkaa turhauttaa. Jos taas kertaan ihan kirjan kanssa sivu sivulta "vain ne tärkeimmät kohdat" niin pian huomaakin käyttäneensä 4 tuntia kertaamiseen, kun on vahingossa päätynyt lukemaan sanasta sanaan joka kappaleen...

Suosittelen ehkä vielä tässä vaiheessa kertaamaan kevyemmin, mutta jos vahingossa lukemaan sanasta sanaan kappaleita, niin ongelma on ehkä siinä, ettet ole käyttänyt mitään merkintöjä kirjassa, sillä itse kertasin nimenomaan värien ja glossausten yms. avulla niin kuin ylempänä totesinkin.

Mitä sisällysluettelon kanssa kertaamiseen tulee, niin on ymmärrettävää ettei se tunnu mielekkäältä, varsinkin kun lukemista ei ole vielä niin paljoa takana, että kaikki asiat olisivat mielessä kirkkaasti. Mikäli väliotsikoiden kanssa lyö aivan tyhjää suosittelen käyttämään sitten kirjaa apuna ja tee vaikka erilaisia ajatuskarttoja yms. hahmottaaksesi asiat paremmin.