miumiu kirjoitti:Vilpittömän mielen suojasta: vaaditaanko vilpittömän mielen 4 edellytyksen täyttymistä myös silloin kun kyse on kiinteän oikeudettomasta luovutuksesta?
Entä kun sanotaan että "vaikka esine on yleensä luovuttajan välittömässä hallinnassa, saantosuoja voi tulla kyseeseen myös siinä tapauksessa, että esine on sivullisella." Eli siis oikeastaan ei olekkaan väliä, onko esine luovuttajalla vaiko ei?
En meinaa muistaa itsekään, oliko tuollaiset 4 edellytystä nimenomaisesti jossain mainittu (?). Vai puhutko nyt saantosuojan 4 edellytyksestä (s. 65) eli 1) esine luovuttajan hallussa, 2) luovutuksensaajan perusteltu vilpitön mieli, 3) traditio ja 4) omistajaolettema? Kiinteistöillä on oma maakaaren mukainen saantosuojansa, johon sovelletaan osittain erillisiä edellytyksiä.
Yleensä esine on luovuttajalla, koska jos se ei olisi, heräisi ostajalle aika nopeasti epäilys siitä, että hänen ostamansa esine ei olekaan väitetysti myyjän omistama vaan tämä koettaa esim. myydä toiselle kuuluvaa omaisuutta --> vilpitön mieli ei enää tule kyseeseen. On kuitenkin ihan järkeenkäypiä esimerkkejä kuten kirjassa s. 65 esitetty vuokratapaus. Eli A, joka on alun perin saanut esineen lainaan X:ltä, alkaa kaupitella sitä B:lle esiintyen sen omistajana. A on ennen B:lle kaupittelua jo vuokrannut esineen C:lle. Niinpä A kertoo B:lle, että myy tälle omistamansa esineen, mutta se on sivullisen C:n hallussa, koska se on vuokrattu tälle aiemmin. B voinee uskoa tällaisen väitteen ja saada siis saantosuojaa, vaikka esine ei olekaan A:n hallussa.
miumiu kirjoitti:Pantinsaajan omatoimisesta realisaatiosta sanotaan että keskeinen säännös on kauppakaaren 10:2 ja joka soveltuu mm silloin kun pantinsaajalla hallussaan irtaimen esineen/arvopaperin kaltainen panttikohde, ja lainkohtaan ei voi tukeutua kun panttioikeus perustuu kiinnitykseen. "Epäselvissä tilanteissa voidaan pitää järkevänä tulkintalähtökohtaa jonka mukaan pantinsaajalla on KK nojalla oikeus itsenäiseen realisointiin jos realisointivallalle ei ole erityisiä vastasyitä." Siis mitkä epäselvät tilanteet, soveltumisen kannaltako? Käykö kyseinen KK säännös siis kiinteistöön? Jos ei, niin mitkä edellytykset kiinteistön kohdalla sitten on omatoimiseen realisointiin?
Samaan asiaan liittyen, pantinsaajan oikeusasemasta konkurssissa sanotaan että jos pantinhaltijalla on oikeus itsenäiseen realisointiin, hän voi myös konkurssitilanteessa myydä panttikohteen. Määrittyykö oikeus itsenäiseen realisointiin nyt tuon KK 10:2 mukaan? Ja tätä miettiessä erityisesti alkoi mietityttää se mihin KK sitten soveltuu...
Nimenomaan epäselvät soveltamistilanteet, esim. tällä sivulla eri keskustelussa mainitut suullinen saaminen ja osake, josta ei ole osakekirjaa, ja joihin ei sovelleta ainakaan kaikilta osin KK:n säännöksiä, vaan VKL:ää.
Ja KK:n omatoiminen realisaatio ei käy kiinteistöön. Huomaa nyt, että kauppakaari on
irtaimen omaisuuden myynnin ja panttauksen keskeinen säännöstö. Kiinteistöjen kauppaa ja panttausta säännellään maakaaressa. Kiinteistöjen kohdalla mennään käytännössä aina hypoteekkikanteella ja ulosmittausmenettelyllä --> "omatoiminen realisaatio" tarkoittaa tässä velkojan omatoimisesti vireillepanemaa, mutta viime kädessä ulosottomiehen toteuttamaa myyntiä.
miumiu kirjoitti:Samaisessa konkurssikappaleessa puhutaan myös kiinteistöpantin haltijan oikeudesta erillistäytäntöönpanoon. Irtaimen omaisuuden pantinhaltijan osalta ei puhuta mitään, joten eikö silloin ole oikeutta erillistäytäntöönpanoon...?
On toki, vaikkei sitä juuri tuossa kohtaa ole mainittukaan (ainakin s. 99 asiasta kuitenkin puhutaan).
miumiu kirjoitti:Pantatun omaisuuden ulosmittauskappaleessa puhutaan ulosmittauksen merkityksestä pantinsaajan muihin oikeuksiin. "Ulosmittaus vaikuttaa itse asiassa melko merkittävästi esimerkiksi käteispantin haltijan oikeusasemaan " ja tämän jälkeen mainitaan esim ettei oikeutta pitää irtainta panttia hallussaan eikä kelpoisuutta omatoimiseen realisointiin. Tässä ei sanota mitään kiinteän omaisuuden/kiinnitykseen perustuvan panttioikeuden haltijan asemasta, eli eikö tällaiseen pantinhaltijaan kohdistu kys. rajoituksia? Koko kirja etenee niin että aina käsitellään asiat sekä irtaimen että kiinteän osalta joten hämmentää, kun yhtäkkiä puhutaankin vain toisesta.
Hmm, tämäpä oli paha. UK 4:44 §:n (jota kirjassa ei käsitellä) perusteella sanoisin, että nuo ulosmittauksen myötä voimaan astuvat rajoitteet pätevät sekä kiinteään että irtaimeen omaisuuteen, mutta tästä en kyllä pane päätäni pantiksi. Kannattaa muistaa tuo kirjan esimerkki käteispantista, mutta ei tämä kaikista tärkein kohta muuten kyllä ole, ei hätää.
miumiu kirjoitti:Ja vielä tästä VMJL:n sääntelystä: luvussa mainitaan VMJL 1.2 ja VMJL 3.1 että nämä maksetaan ennen muita saatavia. Onko näillä keskenään sama etuoikeus vai miten?
Ovat keskenään samalla etusijalla, kuten suurin osa vakuussaatavista on.
miumiu kirjoitti:Tulipa pitkä, mutta näitä kysymyksiä tulee kokoajan vaan enemmän, mitä enemmän tätä kirjaa lukee - tää saa toisinaan käymään aika lähellä luovuttamista
Eipäs nyt luovutella siellä! Muistuttaisin, että lyhimpänä kaikista pääsykoekirjoista tästä Kaiston teoksesta tulee hyvällä mäihällä kokeeseen vain 1 tehtävä. Ja jos tämä tuntuu teistä hankalalta, niin kyllä se tuntuu kaikista muistakin. Tsemppiä ja lisää lukemista vaan!
