Varjovalmennus.fi

Tähän ketjuun keskustelu ja kysymykset, jotka liittyvät Urpo Kankaan Suomalaisen siviilioikeuden juuret - esimerkkinä perhe- ja perintöoikeus -kirjaan.

Käsitelläänkö tätä kirjana nro 2?

vsrantanen kirjoitti:Käsitelläänkö tätä kirjana nro 2?

Kyllä.

Moikka!

Kirjassa lainataan paljon eri lakeja ja pykäliä, mutta ei suoranaisesti kerrota, että tämä lause on nyt pykälä tästä laista. Jos vertaa vaikka osakeyhtiö-kirjaan, jossa lait on hyvin selvästi merkitty. Näin ollen kokeessa ei kai tarvitse/voi käyttää lakien nimiä mahdollisen oikeustapauksen sattuessa? Viitataanko tällöin vaan Kankaaseen vai ei mihinkään? Vai onko oletettavissa, että kirjasta ei oikeustapausta tule? Minkälaisia kysymyksiä mielestänne kirjasta voisi tulla ja tarvitseeko vastauksessa mitenkään suoranaisesti viitata kirjaan vai kirjoittaa asiat ns. Omana mielipiteenä?
Kiitos vastauksesta

Sivulla 198 4. kappaleen lopussa sanotaan "Oikeus pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tekemiseen on myös avustukseen oikeutetulla henkilöllä silloinkin kun hän ei ole kuolinpesän osakas." Mitä tällä tarkalleen ottaen tarkoitetaan?

Muoks: ja perään toinen kysymys:

Sivu 186 kaksi lausetta: "Testamentti voidaan antaa tiedoksi milloin tahansa perittävän kuoleman jälkeen" ja "Testamentti on annettava tiedoksi viimeistään kymmenen vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta." Mitä ensimmäisen lauseen "milloin tahansa" tarkoittaa, kun tiedoksiannolla on kuitenkin tuo kymmenen vuoden määräaika?

Sivulla 163 puhutaan suhteellisesta lakiosasta. Erityistä tarkkuutta todetaan tarvittavan, kun perittävältä on jäänyt sekä biologisia rintaperillisiä että heikon adoption piiriin kuuluvia adoptiolapsia. Tämä johtuu kappaleen mukaan siitä, että adoptiolasta ei tässä tilanteessa oteta lukuun kun lasketaan rintaperillisten lakiosia, mutta adoptiolapsen lakiosaa laskettaessa rintaperilliset otetaan lukuun. Onko tämä suoraan käytettävissä oleva laskusääntö? Pitääkö alla oleva esimerkki paikkansa?

Lakiosajäämistö on 100 000e. Perittävältä on jäänyt kaksi biologista rintaperillistä ja yksi heikon adoption piiriin kuuluva adoptiolapsi. Rintaperillisten lakiosa on 100 000e / 2 / 2 eli 25 000e. Adoptiolapsen lakiosa on 100 000e / 3 / 2 eli ~16 666e.

annikasi kirjoitti:Moikka!

Kirjassa lainataan paljon eri lakeja ja pykäliä, mutta ei suoranaisesti kerrota, että tämä lause on nyt pykälä tästä laista. Jos vertaa vaikka osakeyhtiö-kirjaan, jossa lait on hyvin selvästi merkitty. Näin ollen kokeessa ei kai tarvitse/voi käyttää lakien nimiä mahdollisen oikeustapauksen sattuessa? Viitataanko tällöin vaan Kankaaseen vai ei mihinkään? Vai onko oletettavissa, että kirjasta ei oikeustapausta tule? Minkälaisia kysymyksiä mielestänne kirjasta voisi tulla ja tarvitseeko vastauksessa mitenkään suoranaisesti viitata kirjaan vai kirjoittaa asiat ns. Omana mielipiteenä?
Kiitos vastauksesta

Moi!

Voitko antaa jonkin esimerkin tarkoittamastasi ilmiöstä? En ole itse vielä ehtinyt noin pitkälle kirjassa. Pääsääntönä on, että lain nimi pitäisi tietää, pykäliä ei. Toisaalta jos kirjassa ei kerrota, mistä laista on kulloinkin kyse, ei sen tietämistä voi edellyttää.

On hyvin mahdollista, että kirjasta tulee oikeustapauskysymys. Myös kaikki muut kysymystyypit ovat mahdollisia. Oikeustapauksissa ei käsittääkseni tarvitse viitata kirjaan, vaan suoraan lakiin. Jos lakiin ei voi viitata, koska kirjassa ei kerrota, mistä laista on kyse, ei tarvinne viitata mihinkään. Kannattaa kuitenkin vielä tunnilla kysyä tästä asiasta, kun päästään kirjassa niin pitkälle. Itse kirjoittaisin vain oikeussäännön (esim. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jonka suuruus on puolet lakimääräisen perimysjärjestelmän mukaan tulevan perintöosan arvosta jaettuna rintaperillisten kesken tms.) ja sitten soveltaisin sitä (esim. X on rintaperillinen, joten hänellä on oikeus lakiosaan, jonka suuruus ko tapauksessa on...).

Muokkaus: muotoilin tuon oikeussäännön sellaiseksi kuin se kirjassa on annettu.

Vitas kirjoitti:Sivulla 198 4. kappaleen lopussa sanotaan "Oikeus pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tekemiseen on myös avustukseen oikeutetulla henkilöllä silloinkin kun hän ei ole kuolinpesän osakas." Mitä tällä tarkalleen ottaen tarkoitetaan?

Muoks: ja perään toinen kysymys:

Sivu 186 kaksi lausetta: "Testamentti voidaan antaa tiedoksi milloin tahansa perittävän kuoleman jälkeen" ja "Testamentti on annettava tiedoksi viimeistään kymmenen vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta." Mitä ensimmäisen lauseen "milloin tahansa" tarkoittaa, kun tiedoksiannolla on kuitenkin tuo kymmenen vuoden määräaika?

Sivu 198. Tietyillä henkilöillä, kuten kihlakumppanilla ja avopuolisolla, voi olla oikeus saada kuolinpesästä avustusta toimeentulonsa turvaamiseksi ennen perinnönjakoa. He eivät kuitenkaan välttämättä ole kuolinpesän osakkaita (elleivät ole esim. yleislegaatin saajia). Myöskään leski ei ole kuolinpesän osakas, jos kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen eikä leski ole yleislegaatin saaja eikä perillinen. Hänelläkin on kuitenkin oikeus avustukseen tietyin edellytyksin. He voivat silti vaatia pesänjakajan määräämistä tuomioistuimessa.

Sivu 186. Tulkitsen niin, että ensimmäisen virkkeen tarkoitus on todeta, ettei testamenttia voi antaa tiedoksi ennen kuolemaa. Pääsääntöisesti se on annettava tiedoksi ennen tuota 10 vuoden määräaikaa. Määräaika voi alkaa myöhemminkin, jos testamentin saajan oikeus alkaa myöhemmin. Toki tuo sanoitus on harhaanjohtava. Yritän etsiä Urpon isomman kirjan, jos asia olisi siellä ilmaistu selkeämmin.

Muokkaus: Tuo sanoitus sivulla 186 on käytännössä suoraan kopioitu Urpon isommista kirjoista, eli sieltä ei ole selkeytystä saatavilla. Tosiaan testamentti voidaan antaa tiedoksi vaikkapa 50 vuotta testamentin tekijän kuoleman jälkeen, jos hän on vaikka määrännyt ensisaajasta ja toissijaisesta saajasta. Tällöin toissijaisen saajan oikeus alkaa vasta ensisaajan kuoltua, jolloin 10 vuoden määräaika alkaa vasta ensisaajan kuolemasta. Siten testamentin tiedoksisaanti voi periaatteessa tapahtua milloin vain testamentin tekijän kuoleman jälkeen.

B0mJ444h kirjoitti:Sivulla 163 puhutaan suhteellisesta lakiosasta. Erityistä tarkkuutta todetaan tarvittavan, kun perittävältä on jäänyt sekä biologisia rintaperillisiä että heikon adoption piiriin kuuluvia adoptiolapsia. Tämä johtuu kappaleen mukaan siitä, että adoptiolasta ei tässä tilanteessa oteta lukuun kun lasketaan rintaperillisten lakiosia, mutta adoptiolapsen lakiosaa laskettaessa rintaperilliset otetaan lukuun. Onko tämä suoraan käytettävissä oleva laskusääntö? Pitääkö alla oleva esimerkki paikkansa?

Lakiosajäämistö on 100 000e. Perittävältä on jäänyt kaksi biologista rintaperillistä ja yksi heikon adoption piiriin kuuluva adoptiolapsi. Rintaperillisten lakiosa on 100 000e / 2 / 2 eli 25 000e. Adoptiolapsen lakiosa on 100 000e / 3 / 2 eli ~16 666e.

Käsittääkseni se on juuri näin, mutta sen voisi vielä varmistaa joltain, joka on suorittanut vähän enemmän syventäviä opintoja perintöoikeudessa. Kyselen ryhmäläisiltä, kuka tietäisi paremmin. (Oletan, että tarkoitat, että mahdolliset lisäykset kuten ennakkoperinnöt ja vähennykset kuten velat on jo tehty, ja saatu 100 000e.)

Muokkaus: konsensus on, että oikeassa olet

Moikka! Yritän kertoa ongelmasta hieman selkeämmin Jos pääsykoekirjassa ei ole suoraan viitattu esim. "(OYL 6:4)." - tai "osakeyhtiölain 6:4:n mukaan"- tai "perintökaaren mukaan" -tyyppisesti lakiin, täytyykö lähde (laki) merkitä vai voiko vain kirjoittaa säännön? Kangas ei nimittäin kirjassaan juurikaan edellä mainitun kaltaisia selkeitä viittauksia käytä, vaikka viljelee jatkuvasti "Jos lesken kuollessa lesken kuolinpesän arvo on suurempi.."-tyyppisiä, lain pykäliltä haiskahtavia ilmauksia. Koska kirja on täynnä tällaisia "totuuksia", mietin, että Finlexin kanssa sen selvittäminen, onko kyseessä lainkohta vai ei, kestää ikuisuuden.