Suomalaisen siviilioikeuden juuret

[Juggis]

Moi, silmäni eivät ole osuneet kohtaa, jossa tätä käsiteltäisiin, mutta siis mikä on "jäämistön" ja "kuolinpesän" merkitysero? Edellisestä puhuttaessa viitataan kait vain vainajan kuolemaansa asti omistamaan irtaimeen omaisuuteen ja jälkimmäisestä puhuttaessa viitataan...jotenkin samaan asiaan? Sanaparin "kuolinpesän osakas" nyt osaan melkein unissaan, mutta miten paha kämmi on, jos erehtyy käyttämään "jäämistön" sijasta "kuolinpesää" tai toisinpäin?

[Otava]

Moikka! Yritän kertoa ongelmasta hieman selkeämmin Jos pääsykoekirjassa ei ole suoraan viitattu esim. "(OYL 6:4)." - tai "osakeyhtiölain 6:4:n mukaan"- tai "perintökaaren mukaan" -tyyppisesti lakiin, täytyykö lähde (laki) merkitä vai voiko vain kirjoittaa säännön? Kangas ei nimittäin kirjassaan juurikaan edellä mainitun kaltaisia selkeitä viittauksia käytä, vaikka viljelee jatkuvasti "Jos lesken kuollessa lesken kuolinpesän arvo on suurempi.."-tyyppisiä, lain pykäliltä haiskahtavia ilmauksia. Koska kirja on täynnä tällaisia "totuuksia", mietin, että Finlexin kanssa sen selvittäminen, onko kyseessä lainkohta vai ei, kestää ikuisuuden.

Lueskelin kirjaa eteenpäin ja ymmärrän nyt, mitä tarkoitat. Totesimme ryhmässä, että itse tekisimme niin kuin sanoin yllä, eli sanoisin vain säännön ja sovelluksen ilman viittausta. Voi myös sanoa "Lain mukaan...", jos ei ole kerrottu, mistä laista on kyse.

Sinänsä kaikkien oikeustieteen oppikirjojen rakenne on hyvin samankaltainen: ne käyvät keskeisen lain osio osiolta, kohta kohdalta läpi! Joskus ne vain siteeraavat lakitekstiä ilman mitään selvennyksiä. Mitä uudempi laki, sitä todennäköisemmin kirjan rakenne on sama kuin lain. Suurin osa kirjan II osassa olevista säännöistä on perintökaaresta, joten printtaamalla itselleen kopion, lakia voi seurata kirjan ohella kohtuullisen helposti. Mutta totesimme, että tämä on ekstraa ja ilmankin pitäisi pärjätä. Jos se auttaa omaa oppimista niin sitten laki kannattaa printata siihen rinnalle.

[juha88]

Kirjassa näyttää olevan jonkin verran suoria ruotsinkielisiä lainauksia ja termejä. Täytyyköhän näiden sisältö opetella / osata miten hyvin? Riittääneeköhän jos suurinpiirtein ymmärtää näiden lainausten sisällön? Entä miten paljon aikaa kannattaa käyttää vuosilukujen opetelluun?

[Otava]

Moi, silmäni eivät ole osuneet kohtaa, jossa tätä käsiteltäisiin, mutta siis mikä on "jäämistön" ja "kuolinpesän" merkitysero? Edellisestä puhuttaessa viitataan kait vain vainajan kuolemaansa asti omistamaan irtaimeen omaisuuteen ja jälkimmäisestä puhuttaessa viitataan...jotenkin samaan asiaan? Sanaparin "kuolinpesän osakas" nyt osaan melkein unissaan, mutta miten paha kämmi on, jos erehtyy käyttämään "jäämistön" sijasta "kuolinpesää" tai toisinpäin?

Moi! Jäämistö on kaikki se varallisuus, mitä kuolinpesään kuuluu, myös kiinteä omaisuus. Kuolinpesä viittaa enemmänkin sellaiseen hallinnolliseen rakenteeseen, jolla voi olla varoja ja velkoja ja joka voi jopa prosessata tuomioistuimessa. Asian voi mieltää vaikka niin, että jos kuolinpesä olisi tavaroita myyvä yritys, jäämistö olisi tuon yrityksen varallisuus. Mutta kuolinpesään kuuluu muutakin kuin varallisuus: sillä voi olla velkaa, sillä on osakkaat, tietyt päätöksentekotavat, jne. Eli jos puhutaan pelkästään kuolleen henkilön varallisuudesta, jäämistö on tarkempi ilmaisu. Joissain tilanteissa voi käyttää kumpaa vain termiä. Tosin silloinkin voi syntyä vivahde-ero. Esim. "jäämistön hallinnointi" viittaa käytännölliseen omaisuuden hallinnointiin, kun taas "kuolinpesän hallinnointiin" voi kuulua myös kuolinpesän nimissä prosessaaminen ja muut byrokraattiset asiat, jäämistön hallinnoinnin lisäksi. Jäämistö on tavallaan objekti, kuolinpesä on (myös) subjekti.

[Otava]

Kirjassa näyttää olevan jonkin verran suoria ruotsinkielisiä lainauksia ja termejä. Täytyyköhän näiden sisältö opetella / osata miten hyvin? Riittääneeköhän jos suurinpiirtein ymmärtää näiden lainausten sisällön? Entä miten paljon aikaa kannattaa käyttää vuosilukujen opetelluun?

Moi! Vieraskielisiä osioita ei tarvitse osata sanasta sanaan. Jos tiedät suurin piirtein, mitä niissä sanotaan ja vaikkapa tunnistat, jos ko. lainaus ilmaantuisi suomennettuna pääsykokeeseen, sen pitäisi riittää.

Muokkaus: ruotsinkieliset termit kannattaa kääntää niin, että ymmärtää, mitä tarkoitetaan. Kysy vaikka täällä foorumilla tai tunnilla apua, jos et ole ihan varma jostain yksittäisestä sanasta.

Vuosiluvut kannattaa opetella hyvin, koska pääsykokeeseen voi tulla oikeustapaus, jota pitää pohtia vanhan ja/tai uuden lain näkökulmasta. Muita mahdollisia tehtävätyyppejä vuosilukuihin liittyen: aukkotehtävät, monivalinnat, esseet (esim. vertaile uutta ja vanhaa lakia).

[Ananas]

Moi!

Mikä on sivujen 80 ja 81 pykälien suhde toisiinsa?

Jos Kaisa on syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen 1.10.1976, isyys vahvistettiin vuonna 1983, isä kuoli 2011, niin periikö Kaisa isän? Voiko tuohon tehdä jonkun aikajanan tai jotain, menee täysin yli hilseen nuo aikarajat

Entä jos Kaisa syntyi avioliiton ulkopuolella ennen 1.10.1976, hänen isänsä kuoli 1980 ja isyys vahvistettiin 1.1.1981 niin sittenkö kaisa perii isän sivun 81 mukaan? Mutta eikö isyys voitu kuoleman jälkeen vahvistaa vasta vuoden 2016 lakimuutoksella?!!

[Otava]

Moi!

Mikä on sivujen 80 ja 81 pykälien suhde toisiinsa?

Jos Kaisa on syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen 1.10.1976, isyys vahvistettiin vuonna 1983, isä kuoli 2011, niin periikö Kaisa isän? Voiko tuohon tehdä jonkun aikajanan tai jotain, menee täysin yli hilseen nuo aikarajat

Entä jos Kaisa syntyi avioliiton ulkopuolella ennen 1.10.1976, hänen isänsä kuoli 1980 ja isyys vahvistettiin 1.1.1981 niin sittenkö kaisa perii isän sivun 81 mukaan? Mutta eikö isyys voitu kuoleman jälkeen vahvistaa vasta vuoden 2016 lakimuutoksella?!!

Moi!

Sivun 81 sääntö on poikkeus sivun 80 sääntöön. Eli pääsääntö on, että avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi perii isän, jos isyys on vahvistettu. Poikkeus tähän on, jos lapsi on syntynyt ennen 1.10.1976 ja isä kuollut ennen 31.1.2012, silloin lapsi ei peri. Toisaalta poikkeus tähän poikkeukseen on, jos isyys on vahvistettu 1.10.1976-1.10.1981, silloin lapsi perii.

Jos isyys on vahvistettu 1.10.1976-1.10.1981, lapsi perii isän aina, riippumatta siitä, milloin lapsi on syntynyt tai isä kuollut. Siis vaikka isä olisi kuollut 2011. Sama pätee, jos lapsella oli isä 30.9.1976, mutta isyys on sittemmin kumottu ja toinen isyys vahvistettu. 2. tapauksessa Kaisa perii isän poikkeuksen poikkeuksen mukaan. En löydä vanhasta laista kohtaa, jonka mukaan isyyttä ei olisi voitu vahvistaa miehen kuoleman jälkeen; päinvastoin, vanhan lain mukaan "Jos vastaajaksi haastettava mies on kuollut, on hänen oikeudenomistajansa haastettava vastaajiksi [isyyden vahvistamista koskevaan] oikeudenkäyntiin." Onko kirjassa joku kohta, jossa sanotaan, että vanhan lain mukaan isyyttä ei voitu vahvistaa kuoleman jälkeen? Kun Urpo kirjoittaa sivulla 80, että au-lapset "rehabilitoitiin" uudella lailla, oletan hänen tarkoittavan, että isyyden vahvistamista koskevan kanteen määräajat poistettiin. Voi tietenkin olla, että olen missannut jotain (en ole lukenut koko kirjaa), joten kerro ihmeessä, jos kirjassa on muualla tämän tulkinnan kanssa ristiriitainen kohta.

1. tapauksessa Kaisa ei peri isää, koska noudatetaan poikkeusta pääsääntöön: Kaisa syntynyt ennen 1.10.1976 ja isä kuollut 2011. Poikkeuksen poikkeus ei tule sovellettavaksi, kun isyys on vahvistettu 1983.

Kannattaa ehdottomasti piirtää itselleen jonkinlainen aikajana asiasta!

[MinnaK]

Sivun 167 esimerkki.
Miksi leski joutuu myös vastaamaan sivuutetun rintaperillisen lakiosan suorittamisesta? Jos kerran rintaperillisille kuuluu vain puolet perittävän jäämistöstä ja toinen puolikas on vapaasti testamentattavissa muille, niin eikö leskellä olisi oikeus pitää 126 000€ perintö? Eikö näin ollen vain rintaperilliset joutuisivat vastuuseen C:n lakiosan täyttämisestä?

[Otava]

Sivun 167 esimerkki.
Miksi leski joutuu myös vastaamaan sivuutetun rintaperillisen lakiosan suorittamisesta? Jos kerran rintaperillisille kuuluu vain puolet perittävän jäämistöstä ja toinen puolikas on vapaasti testamentattavissa muille, niin eikö leskellä olisi oikeus pitää 126 000€ perintö? Eikö näin ollen vain rintaperilliset joutuisivat vastuuseen C:n lakiosan täyttämisestä?

Lakiosan suorittamisesta vastaa yleisjälkisäädöksen saaja. A, B ja L ovat kaikki yleisjälkisäädöksen saajia. Asiaa voi ajatella tältä kannalta, jolloin se on loogisempi: P on halunnut, että A:lle ja B:lle menee enemmän kuin vain lakiosa. Hänen toivettaan toteuttaa paremmin se, että myös leski osallistuu lakiosan suorittamiseen.

[annikasi]

Moikka!
Sivulla 87 puhutaan puolisukulaisten oikeuksista. Onko siis niin, että puolisukulaiset eivät peri mitään, jos täyssukulaisia on jäljellä? Eli jos vanhemmat eivät ole enää elossa, niin lapsista vain täyssukulainen perii.
Toinen kysymys koskee perinnöttömäksi tekemistä. Millä tavalla rintaperillisen tai lesken lakiin perustuvan oikeuden voi tehdä tyhjäksi? Uskoisin, että perimyksen yleisillä esteillä, mutta voiko myös tahalliseen rikokseen ja kunniattomaan elämään vedoten? Kappaleen alussa nimittäin mainitaan, ettei voisi, mutta sivulla 91 taas sanotaan, että "Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja testamentissa on myös esitettävä perustelut sille, miksi perillinen on tehty perinnöttömäksi tai sille, miksi leski ei saa vedota vähimmäissuojaansa..."

Kiitos vastauksista!