Cassis de Dijon -tapauksessa kansallinen tuomioistuin on esittänyt ennakkoratkaisupyynnön 28.4.1978 ja EY-tuomioistuin on antanut ratkaisunsa 20.2.1979. Eli asia on saanut tuon numeronsa (120/78) silloin kun se on tullut vireille, ja vuosiluku tulee siitä. Ratkaisu voi sitten olla annettu samana tai eri vuonna, riippuen käsittelyajasta ja toki siitä, missä vaiheessa vuotta asia on tullut vireille.Anna2017 kirjoitti:Jos kysytään, miltä vuodelta joku EU-tuomioistuimen ratkaisu on, niin mitä vastataan? Siis esim. Cassis de Dijon -tapauksessa sanotaan "vuonna 1979 julkaistu Cassis de Dijon -ratkaisu (120/78)", onko tapaus siis vuodelta 1978 vai 1979? Suurimman osan tapauksista kohdalla on vain tuo tapausnumero ja olen tulkinnut sen niin, että jälkimmäinen luku on vuosi, jolta ratkaisu on. On tässä muutakin opeteltavaa kuin tapausten vuodet, mutta sekoittaa lukemista nyt tämäkin...
Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Tämä eurooppaoikeus on ihan hiton vaikeaa, luen kokonaisia kappaleita enkä ymmärrä mitään. Numerot tosiaan sekoittavat lukemista tosi paljon kun niitä vilisee sivulla ja niin paljon viittauksia. Ja teksti ei oikeen avaudu varmaan kun en ymmärrä niitä viittauksia. Esim s.79 "44/65 Hessische Knappschaft". On saksaa tiedän mutta pitääkö tietää mitä tämä tarkoittaa ja mitä tämä tapaus koskee? Miten sitten lähtisin etsimään tätä säädöstä suomeksi internetistä? Tiedän mistä SEU/SEUT löytyy mutta en osaa etsiä asetuksia/direktiivejä jne. Onko kyseessä siis asetus vai direktiivi vai pystyykö sitä tuosta kirjoitusasusta päättelemään? Entä C-183/73. Tarkoittaako se että on julkaistu lehdessä nro c-183 vuonna 1973
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Tahtoisin tietää mitä estoppel doktriini tarkoittaa suomeksi kun se on mainittu jo pariin kertaan, enkä ole onnistunut sitä googlettamaan.
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Tuossa on kyse EY-tuomioistuimen tapauksesta. Ne tunnetaan monesti toisen osapuolen (lähinnä kantajan) nimellä, näin tässäkin. Eli Hessische Knappschaft taitaa olla jonkinsortin saksalainen sairauskassa, joka on ollut osapuolena siinä kansallisessa oikeudenkäynnissä, josta on pyydetty ennakkoratkaisua EY-tuomioistuimelta. Eli sama juttu kuin vaikkapa sivuilla 60-61 mainituissa Defrenne-tapauksissa, ne ovat saaneet nimensä asioissa kantajana olleen Gabrielle Defrenne -nimisen henkilön mukaan. Ja Van Gend en Loos -tapauksessa Van Gend en Loos oli tullitariffit riitauttaneen yrityksen nimi. Cassis de Dijon -tapauksessa puolestaan kyse oli Cassis de Dijon -nimisestä likööristä.jevajeva kirjoitti:Tämä eurooppaoikeus on ihan hiton vaikeaa, luen kokonaisia kappaleita enkä ymmärrä mitään. Numerot tosiaan sekoittavat lukemista tosi paljon kun niitä vilisee sivulla ja niin paljon viittauksia. Ja teksti ei oikeen avaudu varmaan kun en ymmärrä niitä viittauksia. Esim s.79 "44/65 Hessische Knappschaft". On saksaa tiedän mutta pitääkö tietää mitä tämä tarkoittaa ja mitä tämä tapaus koskee? Miten sitten lähtisin etsimään tätä säädöstä suomeksi internetistä? Tiedän mistä SEU/SEUT löytyy mutta en osaa etsiä asetuksia/direktiivejä jne. Onko kyseessä siis asetus vai direktiivi vai pystyykö sitä tuosta kirjoitusasusta päättelemään? Entä C-183/73. Tarkoittaako se että on julkaistu lehdessä nro c-183 vuonna 1973
Kirjassa on mainittu vain, että tuo Hessische Knappschaft -tapaus koskee tuota materiaalista taannehtivuutta josta sivulla 79 puhutaan, mutta tarkemmin tapausta ei ole avattu. Kokeessa olennaisia ovat vain kirjan tiedot, joten ei tuosta tapauksesta muuta tarvitse siis tietää. Tuo ratkaisu on annettu jo vuonna 1965, eikä sitä näyttäisi suomeksi löytyvän.
C-183/73 tarkoittaa EY-tuomioistuimen asiaa 183 vuodelta 1973. Kun asia tulee vireille tuomioistuimessa, sille annetaan asianumero, käytännössä (käsittääkseni) juokseva numerointi. Eli tässä lienee kyse 183:nnesta vuonna 1973 vireille tulleesta asiasta. Tuo C kertoo, että kyse on EY/EU-tuomioistuimesta (jos numerossa olisi T, kyse olisi ns. unionin yleisestä tuomioistuimesta, joka on toinen EU:n piirissä toimiva, tiettyjä asioita käsittelevä tuomioistuin. Kirjassa ei sitä mainita, eikä siitä tarvitse tässä välittää.
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Estoppel-doktriiniin viitataan kirjassa sivulla 74, ja siinä Raitio jonkin verran sen sisältöäkin sivuaa. Koska tuota ei kirjassa sen enempää avata, voi estoppel-doktriinin/opin pitkälti rinnastaa oikeusvarmuuden periaatteeseen. Kirjassa käytetään esimerkkinä sitä, että komissio on sallinut pitkään yritysten välisen järjestelyn, joka on sittemmin todettu EU-oikeuden vastaiseksi. Jos tällaisessa tilanteessa sitten jälkikäteen todettaisiin että yritykset ovat rikkoneet EU-oikeutta jo pidempään ja langetettaisiin vaikka jotain maksuja tämän perusteella, olisi se kyseisten yritysten kannalta erikoinen tilanne: nehän olivat toimineet hyvässä uskossa ja olettaneet kaiken olevan OK, koska komissio on toiminnan tavalla tai toisella aiemmin hyväksynyt.jevajeva kirjoitti:Tahtoisin tietää mitä estoppel doktriini tarkoittaa suomeksi kun se on mainittu jo pariin kertaan, enkä ole onnistunut sitä googlettamaan.
Jos tuota samaa esimerkkiä jatkaa, on tuosta pidettävä kuitenkin erillään ne tilanteet, joista tuo (esim.) komission hyväksyntä puuttuu. Eli jos yritykset ovat tietoisesti rikkoneet esim. EU:n kilpailusääntöjä ja asia tulee ilmi vasta myöhemmin ja yritykset saavat menettelystään rangaistuksen, eivät ne voi vedota estoppel-doktriiniin ja ilmoittaa, että ei tähän aiemminkaan puututtu, jos kyse on siitä että järjestely ei vain ollut tiedossa (eikä siitä, että se olisi ollut tiedossa ja hyväksytty). Selvensikö tämä?
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Joo selkeytti, kiitos!
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Kirjassa tosiaan erittäin vaikeasti hahmotettavia kappaleita ja esim. Kuinka oikeusvarmuus määritellään? Oikeusvarmuus oikeuskirjallisuudessa-osio tuntuu kuin koittaisi vaikeampaakin salakoodia murtaa. En saa minkäänlaista otetta ja nyt huolestuttaa jääkö minulta huomaamatta jotain oleellista kappaleessa? Paljon on termejä joita ei mielestäni yhtäkään avata sen enempää. Miten käsitteet oikein liittyvät mihinkään?
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Miten määrittelisit termin "doktriini" jota kirjoittaja käyttää toisinaan. Esim perusoikeus-doktriini ja pre-emption-doktriini? Netistä löysin yleisen määritelmän "oppijärjestelmä". Eli tarkoittaako se kirjassakin sananmukaisesti tätä vai rinnastuvatko nämä ihan täysin periaatteisiin?
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Voitko vielä kertoa, mitä tarkoitti "aineellinen"? Puhutaan aineellisesta oikeusvarmuudesta en ole ihan varma ymmärsinkö sen oikein ja miten se eroaa muodollisesta oikeusvarmuudesta?
Entä "aineellisella soveltamisalalla" tarkoitetaanko sillä juurikin aineellisen oikeusvarmuuden soveltamisalaa? Kiitos!
Entä "aineellisella soveltamisalalla" tarkoitetaanko sillä juurikin aineellisen oikeusvarmuuden soveltamisalaa? Kiitos!
Re: Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet
Tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoitusten osalta kirjassa puhutaan vuorotellen ja lomittain oikeuttamisperusteista ja rajoitusperusteista. Onko näillä kahdella tosiasiassa jotain suurempaakin eroa? Hämmentävää kun otsikon, jossa mainitaan oikeuttamisperuste, alapuolella puhutaan rajoitusperusteesta ja toisinpäin...