Varjovalmennus.fi

Tähän ketjuun keskustelu ja kysymykset, jotka liittyvät Juha Raition Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet -kirjaan.

Huomatkaa, että tiedekunta on tehnyt seuraavan lisäyksen sivulleen koskien tätä kirjaa:
"HUOM! Kirjassa on virhe sivulla 56: viimeinen lause on jäänyt kesken: ”Tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei ole” Lause poistetaan."

Lähde: https://www.helsinki.fi/fi/opiskelu/oik ... akoekirjat

Saisiko maallikkokielellä vähän valotusta siihen, että mikä tekee komissio v Italia (Trailers) -tapauksesta "tyyppiesimerkin" ns. market access -testin mukaisesta ratkaisusta?

Vitas kirjoitti:Saisiko maallikkokielellä vähän valotusta siihen, että mikä tekee komissio v Italia (Trailers) -tapauksesta "tyyppiesimerkin" ns. market access -testin mukaisesta ratkaisusta?

Raitio tässä mitä ilmeisimmin hakee takaa sitä, että toisin kuin vanhemmassa Cassis de Dijon -tapaukseen perustuvassa oikeuskäytännössä, market access -testissä ole merkitystä sillä, syrjiikö jäsenvaltion toimenpide suoraan vai välillisesti. Tuota kohtaa auttaa ehkä avaamaan, jos sitä lukee yhdessä sivulta 112 löytyvän Direktiivi 70/50/ETY -kappaleen kanssa. Jaottelu välillisesti ja välittömästi vaikuttaviin toimenpiteisiin on siis peräisin tuosta direktiivistä. Aiemman käytännön perusteella välittömästi syrjivät toimenpiteet olivat kiellettyjä, mutta jos kyse oli välillisesti syrjivästä toimenpiteestä, tuli vielä arvioitavaksi, voiko se olla oikeutettavissa ns. pakottavien vaatimusten perusteella. Market access -testissä sen sijaan riittää, että arvioidaan, rajoittaako jäsenvaltion toimenpide markkinoille pääsyä. Ja juuri tätä tuomioistuin tuossa (uudemmassa) Trailers-tapauksessa teki, eikä arvioinut sitä, onko kyse välillisestä vai välittömästä syrjinnästä.

Jäin miettimään, että miten olisi fiksuin tapa kokeessa ilmaista erilaiset säädökset, direktiivit jne? Esim direktiivi 2004/38/EY, asetus 2988/74/ETY tms, riittääkö pelkkä direktiivi/asetus vai tarvikseeko tarkentaa enemmän?

MinnaK kirjoitti:Jäin miettimään, että miten olisi fiksuin tapa kokeessa ilmaista erilaiset säädökset, direktiivit jne? Esim direktiivi 2004/38/EY, asetus 2988/74/ETY tms, riittääkö pelkkä direktiivi/asetus vai tarvikseeko tarkentaa enemmän?

Jos tuon numeron muistaa, voi sitä toki käyttää, mutta sanoisin että jos kyse on esim. palkkaturvadirektiivistä, voi käyttää sitä nimeä, eikä tarvitse muistaa sen olevan numero 80/987/ETY. Haittaa numeroiden käytöstä ei siis tietenkään ole jos ne oikein muistaa, mutta en noita numeroita kuitenkaan erikseen lähtisi opettelemaan, semminkin kun tiedekunta on ilmoittanut, ettei pykälänumeroita tai ennakkotapausten numeroita tarvitse osata (direktiiveistä eivät tietenkään suoraan puhu, mutta mielestäni olisi suht. järjetöntä edellyttää niiden osaamista). Vähintäänkin pitää ilmaista, mistä instrumentista on kyse (ts. onko direktiivi, perussopimuksen artikla vai asetus), koska tällä voi olla merkitystä (esim. suora sovellettavuus, välitön vaikutus jne.).

Jäsenvaltion vahingonkorvausvelvollisuuden kriteerit nykyisin-väliotsikon (s.49) alta löytyy lista vahingonkorvausvelvollisuuden täyttymisen kriteereistä. Toinen kriteereistä on "rikkominen on riittävän selvä". Seuraavalla sivulla käsitellään lyhyesti tämä kriteeri mutta muodossa "riittävän vakava rikkomus". Englanniksi tämä on sufficiently serious breach joka viittaisi ennemmin rikkomuksen vakavuuteen kuin selvyyteen. Kumpaa tulisi käyttää?

vsrantanen kirjoitti:Jäsenvaltion vahingonkorvausvelvollisuuden kriteerit nykyisin-väliotsikon (s.49) alta löytyy lista vahingonkorvausvelvollisuuden täyttymisen kriteereistä. Toinen kriteereistä on "rikkominen on riittävän selvä". Seuraavalla sivulla käsitellään lyhyesti tämä kriteeri mutta muodossa "riittävän vakava rikkomus". Englanniksi tämä on sufficiently serious breach joka viittaisi ennemmin rikkomuksen vakavuuteen kuin selvyyteen. Kumpaa tulisi käyttää?

Molemmat käyvät, koska kirjassakin niitä käytetään. Kumpikaan termeistä ei kuitenkaan ole se, mitä kirjassakin viitatuissa tuomioistuimen ratkaisuissa käytetään, mikä on hieman erikoista

Brasserie du Pêcheur -tapauksissa tuomioistuimen ratkaisun suomenkielisessä versiossa "sufficiently serious breach" on käännetty "riittävän ilmeinen rikkominen" (esim. tuomion kohta 51). Sanoisin siis, että "vakava"-sanan käyttö kirjan tuossa kohdassa on virhe jos siinä yritetään nimenomaan noihin Brasserie du Pêcheur -tapauksiin viitata. Myös Dillenkofer-tapausten käännöksessä (kohta 29) puhutaan nimenomaan "riittävän ilmeisestä" rikkomisesta ("serious breach") myös siinä yhteydessä, kun viitataan direktiivin täytäntöönpanon täydelliseen laiminlyöntiin. Tässä yhteydessä Raitio taas puhuu "riittävän vakavasta" rikkomisesta.

Eilisellä kerralla oli puhetta SEU- ja SEUT-sopimusten ajantasaisista versioista, ne löytyvät täältä: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/ ... LL&from=FI (SEU s. 13-46 ja SEUT s. 47-200). Nämä lähinnä tiedoksi, jos lukemista selkeyttämään tarvitsee tsekata joku kirjassa epäselvästi mainittu artiklaviittaus tms. - muistakaa kuitenkin, että kokeessa merkityksellisiä ovat vain kirjan tiedot!

Jos kysytään, miltä vuodelta joku EU-tuomioistuimen ratkaisu on, niin mitä vastataan? Siis esim. Cassis de Dijon -tapauksessa sanotaan "vuonna 1979 julkaistu Cassis de Dijon -ratkaisu (120/78)", onko tapaus siis vuodelta 1978 vai 1979? Suurimman osan tapauksista kohdalla on vain tuo tapausnumero ja olen tulkinnut sen niin, että jälkimmäinen luku on vuosi, jolta ratkaisu on. On tässä muutakin opeteltavaa kuin tapausten vuodet, mutta sekoittaa lukemista nyt tämäkin...