Varjovalmennus.fi

Tähän ketjuun Toomas Kotkasin Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely -kirjaa koskevat kysymykset ja keskustelu.

Sivulla 26 todetaan, että lääkinnällinen huolto ei kuulu sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan. Miten tämä ajatus menee sitten potilasdirektiivin kanssa, kun kyllähän potilaan hoitoon voi liittyä lääkinnällistä hoitoa?

Opiskelija97 kirjoitti: ↑La Huhti 14, 2018 6:45 pm Sivulla 26 todetaan, että lääkinnällinen huolto ei kuulu sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan. Miten tämä ajatus menee sitten potilasdirektiivin kanssa, kun kyllähän potilaan hoitoon voi liittyä lääkinnällistä hoitoa?

En oikein hahmota mitä tarkoitat kysymyksellä. Sosiaaliturva-asetus ja potilasdirektiivi ovat kaksi eri säädöstä jotka koskevat (pääosin) eri asioita. Tuota hoitoa koskevat säännökset ovat nimenomaan potilasdirektiivissä ja kansallisesti rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetussa laissa, kun taas sosiaaliturva-asetus koskee esimerkiksi eri etuuksien yhteensovittamista ja sen määrittämistä, minkä valtion lainsäädännön alaan henkilö kuuluu jne.

Voisiko tuohon päällekkäisten erilaisten etuuksien laskemiseen saada selvennystä esimerkin avulla? Sivulla 43 tästä on kirjoitettu, mutta itselleni jäi kyllä vielä vähän epäselväksi. Varsinkin, kun tuolla sivulla laskettiin työeläkkeestä vähennettävän tapaturmaeläkkeen määrää niin en ymmärrä, miten katsotaan, onko työeläkkeen määrä vähennyksen jälkeen korkeampi vai matalampi kuin itsenäisen eli kansallisen eläkkeen määrä

Opiskelija97 kirjoitti: ↑La Huhti 14, 2018 10:38 pm Voisiko tuohon päällekkäisten erilaisten etuuksien laskemiseen saada selvennystä esimerkin avulla? Sivulla 43 tästä on kirjoitettu, mutta itselleni jäi kyllä vielä vähän epäselväksi. Varsinkin, kun tuolla sivulla laskettiin työeläkkeestä vähennettävän tapaturmaeläkkeen määrää niin en ymmärrä, miten katsotaan, onko työeläkkeen määrä vähennyksen jälkeen korkeampi vai matalampi kuin itsenäisen eli kansallisen eläkkeen määrä

Selventääkö tuota kirjan esimerkkiä jos luet sitä yhdessä sivujen 38-39 kanssa? Siellä kerrotaan tuosta pro rata -määrän laskemisesta, ja siellä on tuo Saksaa koskeva esimerkki. Kyse on siis samasta kuviosta, mutta lisäksi määrissä otetaan huomioon tuo tapaturmaeläkkeen vähennys.

Kirjassa puhutaan esimerkiksi sivulla 22-23 kausien yhteenlaskemisen periaatteesta. Sivulla 23 puhutaan kansaneläkkeen myöntämisestä ja siihen liittyvien kausien yhteenlaskemisesta ja sanotaan, että " Kun kyse on henkilöstä johon sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusta, muussa valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet otetaan tarvittaessa huomioon laskettaessa tuota kolmen vuoden asumisaikaa." Miksi tässä yhteydessä puhutaan vakuutuskausista, jos kansaneläkkeen saaminen käsittääkseni edellyttää asumiskausien täyttymistä? Muuallakim kirjassa on saman tapaisia kohtia, joissa käytetään sanaa vakuutuskausi.

emilia.salminen kirjoitti: ↑Ma Huhti 16, 2018 3:42 pm Kirjassa puhutaan esimerkiksi sivulla 22-23 kausien yhteenlaskemisen periaatteesta. Sivulla 23 puhutaan kansaneläkkeen myöntämisestä ja siihen liittyvien kausien yhteenlaskemisesta ja sanotaan, että " Kun kyse on henkilöstä johon sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusta, muussa valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet otetaan tarvittaessa huomioon laskettaessa tuota kolmen vuoden asumisaikaa." Miksi tässä yhteydessä puhutaan vakuutuskausista, jos kansaneläkkeen saaminen käsittääkseni edellyttää asumiskausien täyttymistä? Muuallakim kirjassa on saman tapaisia kohtia, joissa käytetään sanaa vakuutuskausi.

Tuossa kyse on käytännössä samasta asiasta. Esimerkiksi tuon kansaneläkelain pykälän esitöissä asia on muotoiltu näin: “sosiaaliturva-asetusta sovellettaessa henkilön muussa valtiossa täyttyneet asumis- ja työskentelykaudet (vakuutuskaudet) otetaan tarvittaessa huomioon edellä kolmen vuoden asumisaikaa laskettaessa”.

Kansaneläkelaissa (ja soveltamisalalaissa) käytetään tuota "asuminen"-termiä. Eli vähän vielä avattuna: kansaneläkkeen saaminen edellyttää asumisaikavaatimuksen täyttymistä, eli kolmen vuoden asumista Suomessa 16 vuoden täyttämisen jälkeen. Tämä taitaa olla jo kirjan ulkopuolelta, mutta selvennykseksi: asuminen-termi tuossa yhteydessä ei tarkoita samaa kuin yleiskielessä, vaan se on määritelty erikseen kansaneläkelain 4 §:ssä. Sen mukaan Suomessa asuvalla tarkoitetaan henkilöä, joka soveltamisalalain mukaan asuu Suomessa tai muualla kuin Suomessa asuvaa henkilöä, johon sovelletaan soveltamisalalain perusteella Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Yhtä hyvin tuossa mielestäni voitaisiin viitata Suomessa vakuutettuun henkilöön (jota termiä soveltamisalalaki taas ei tosin tunne ).

Hei! Sivulla 38 mainitaan, että "jos vakuutettunaolovaatimus ei täyttyisi, itsenäinen eläke-etuus olisi kyseisen valtion osalta määrältään nolla euroa". Onko niin, että vakuutettuna olo ei kuitrnkaan ole samaa asiaa, kuin työssä oleminen?
Eli jos itse olen asunut Unkarissa 24v asti (vakinaisena asunut, joten sosiaaliturvan piirissä ja näin ollen "vakuutettuna") ja olen ollut töissä siitä 2 vuotta (ja Unkarin osalta asumisvaatimus olisi vaikka 3 vuotta) niin täyttyykö mun osalta Unkarin asettama 3 vuoden vaatimus vai ei? Itse ajattelisin, että kyllä täyttyy, mutta alkaa mennä ajatukset vähän sekaisin

Sekä sivulla 40 että sivulla 41 annetaan "samanlaiselle etuudelle" määritelmä. Ongelma kuitenkin on, että ne ovat erilailla ilmaistuja Onko kyse samasta käsitteestä?

vuoriszi kirjoitti: ↑Ti Huhti 17, 2018 7:03 am Hei! Sivulla 38 mainitaan, että "jos vakuutettunaolovaatimus ei täyttyisi, itsenäinen eläke-etuus olisi kyseisen valtion osalta määrältään nolla euroa". Onko niin, että vakuutettuna olo ei kuitrnkaan ole samaa asiaa, kuin työssä oleminen?
Eli jos itse olen asunut Unkarissa 24v asti (vakinaisena asunut, joten sosiaaliturvan piirissä ja näin ollen "vakuutettuna") ja olen ollut töissä siitä 2 vuotta (ja Unkarin osalta asumisvaatimus olisi vaikka 3 vuotta) niin täyttyykö mun osalta Unkarin asettama 3 vuoden vaatimus vai ei? Itse ajattelisin, että kyllä täyttyy, mutta alkaa mennä ajatukset vähän sekaisin

Olet oikeilla jäljillä: vakuutettunaolo ei ole sama kuin työssä oleminen. Esimerkiksi Suomessa voi olla sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisen piirissä (ts. "vakuutettuna") vaikka ei työskentelisikään Suomessa, jos henkilön katsotaan asuvan vakinaisesti Suomessa (ks. tästä ja muuton vakinaisuutta osoittavista tekijöistä s. 34). Eli jos Unkarin lainsäädäntö olisi täysin samanlainen kuin Suomessa, täyttyisi 3 vuoden vaatimus esimerkissäsi vaikka et olisi ollutkaan töissä kuin 2 vuotta.