Valintakoe ja vastaustekniikka

[Hiawatha]

Hei!
Kysynpä, tarvitseeko noita kirjoissa mainittuja lakeja osalta muilta osin kuin mitä kirjoissa mainitaan?

Toiseksi, tarvitseeko vuosilukuja osata? Esim. sopimusten ratifiointivuosiluvut, hra.Kelsenin syntymävuosi... ?

[Aisomark]

Hei!
Kysynpä, tarvitseeko noita kirjoissa mainittuja lakeja osalta muilta osin kuin mitä kirjoissa mainitaan?

Toiseksi, tarvitseeko vuosilukuja osata? Esim. sopimusten ratifiointivuosiluvut, hra.Kelsenin syntymävuosi... ?

Hei,

1) kokeessa ei tarvitse osata mitään sellaista, mitä pääsykoekirjoissa ei ole mainittu. Kuten tiedekunnan valintakoeoppaassa asia ilmaistaan: "Vastauksen tulee perustua valintakoekirjoissa oleviin tietoihin ja mielipiteisiin ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon". Eli kirjojen ulkopuoliselle tiedolle ei anneta kokeessa arvoa, ei vaikka se koskisi lakia, jota kirjassa on muilta osin käsitelty.

2) Vuosilukujen kysymistä itse pääsykokeessa ei voine mahdollisuutena sulkea kokonaan pois (esim. osana esseetä), mutta ei niitä ehkä kaikista oleellisimpana kirjojen sisältönä voi pitää. Suurten sopimusten solmimisvuosiluvut ja oikeusteorian merkkihenkilöiden summittainen elinaika on hyvä hallita, jotta ne voi asettaa tehtävän laajempaan kehykseen tai ainakin mainita. Sen sijaan esim. lakien ja säännösten voimaanastumisvuosia ja sen sellaista ei missään nimessä tarvitse osata.

Keskity siis oleellisiin vuosilukuihin, mutta muuten ne voi jättää huomiotta.

[Aisomark]

Up!

Lisäsin ketjun aloitusviestiin huhtikuussa pidetyn valintakoe ja vastaustekniikka -luennon tiivistelmän (kiitos sen laatimisesta luennon pitäjille!), joka kannattaa katsoa ajatuksella läpi ja omaksua.

Korostaisin nyt vielä tässäkin vaiheessa, että varsinkin oikeustapauksissa oikeanlainen vastaustekniikka on äärimmäisen tärkeä osa vastausta, koska sillä saa yleensä käsiteltyä lyhimmässä tilassa tehtävän kannalta olennaisimmat asiat tasapainoisesti. Oikean vastaustekniikan mukaisesti kirjoitettu vastaus on myös yleensä muita vastauksia selkeämpi ja koherentimpi rakenteeltaan. Ja jos ei mitään muuta, niin tehtäväntarkastajatkin ovat todennäköisesti oppineet lukemaan vastauksia tässä tietyssä formaatissa eli hekin saattavat olla tiedostamattaan suuntautuneet sitä kohti...

[anma]

Hei!

Tällainen vastaustekniikkaan liittyvä kysymys on enenevässä määrin alkanut askarruttaa: eli kun tehtävänannossa pyydetään mainitsemaan säännös ja soveltamaan sitä tapaukseen - ja essee-vastauksen tila on rajallinen - niin onko jollain tavalla itseisarvoista mainita koko säännös, vaikka se ei sisällä kaikilta osin tapaukseen nähden olennaista tietoa? Olen tässä miettinyt, onko tämä jopa vähän tyhmä kysymys, mutta säännöksen soveltaminen jotenkin askarruttaa. olen hieman huolissani, että tuleeko valittua oikea säännös, jos mahdollisesti useampikin kävisi esseeseen ja tila on hyvin rajallista.

Selviäisihän tämä tutkimalla vanhoja koevastauksia, mutta aika on käynyt jo vähiin valmistautumisessa, enkä haluaisi tutkia liiemmalti simulaatiokokeen mallivastauksia etukäteen arvostaisin siis neuvoa tässä, kiitos!

[Aisomark]

Hei!

Tällainen vastaustekniikkaan liittyvä kysymys on enenevässä määrin alkanut askarruttaa: eli kun tehtävänannossa pyydetään mainitsemaan säännös ja soveltamaan sitä tapaukseen - ja essee-vastauksen tila on rajallinen - niin onko jollain tavalla itseisarvoista mainita koko säännös, vaikka se ei sisällä kaikilta osin tapaukseen nähden olennaista tietoa? Olen tässä miettinyt, onko tämä jopa vähän tyhmä kysymys, mutta säännöksen soveltaminen jotenkin askarruttaa. olen hieman huolissani, että tuleeko valittua oikea säännös, jos mahdollisesti useampikin kävisi esseeseen ja tila on hyvin rajallista.

Selviäisihän tämä tutkimalla vanhoja koevastauksia, mutta aika on käynyt jo vähiin valmistautumisessa, enkä haluaisi tutkia liiemmalti simulaatiokokeen mallivastauksia etukäteen arvostaisin siis neuvoa tässä, kiitos!

Moi,

tarkoitatko nyt essee- vai oikeustapaustehtävää? Esseetehtävissä harvemmin on mitään tapausta, joten oletan sinun tarkoittaneen oikeustapaustehtävää.

Kuten varmaan olet huomannutkin, tämä on rajoitetun vastaustilan puitteissa hankala, mutta perustavanlaatuinen kysymys. Säännöksen-/normintuntemuksesta saa yleensä ihan hyvin pisteitä, joten kyllä tehtävään pääasiallisesti sovellettavan normin/normien sisältöä kannattaa jonkin verran olennaisilta osin avata. Mitä useampaa lakia/normia tulee soveltaa, sitä niukemmin tietysti kannattaa tilan säästämiseksi sovellettavasti normista kirjoittaa. Viime kädessä (jos pelkäät tilan loppuvan tai kaikkea muutakin tärkeää sanottavaa tuntuu olevan), voi esim. 3 rivin mittaisen normin koettaa tiivistää vaikka yhteen riviin tapauksen kannalta tärkeimmän pääsäännön poimimalla - tällöin toki kannattaa erittäin tarkasti katsoa, että valitsee tärkeimmät ja kuvaavimmat osat säännöstä ja että sen tarkoitus käy lyhennettynäkin riittävästi ilmi.

Sitten ovat tietysti poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset, joita en itse ainakaan vastauksessa avaisi, elleivät ne tule suoraan vastauksessa sovellettaviksi. Ylipäänsä kannattanee suosia sellaista vastaustapaa, jossa mainitset ensin mitä lakeja sovellat ja sitten esittelet kustakin laista tapaukseen sovellettavan pääsäännön/säännöt. Tämän jälkeen sitten mahdollinen sovellettava poikkeus (ja jos sovellat poikkeusta, on usein hyvä että olet sitä ennen kuvannut lyhyesti pääsäännön, johon poikkeus muodostuu).

Mutta siis koko säännöksen mainitseminen ei ole mikään itseisarvo ja tapaukseen soveltumattomia osia säännöksestä ei kannata tilanpuutteen vuoksi missään nimessä tehtävään alkaa avata.


Esimerkkinä vastauksen aloituksesta:

"Tapaukseen sovelletaan hallintolakia, julkisuuslakia ja hallintolainkäyttölakia.

Laissa kuvatun julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Lain mukaan yksilöllä on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun puolueettoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi eli valittaa päätöksestä. Valitusmenettelyä edeltää usein oikaisuvaatimusmenettely. Lain mukaan poikkeuksen valitusoikeuteen muodostaa valituskielto, jollainen on voimassa esimerkiksi virkanimitysasioissa.

Tapauksessa Virkamies X..."

[satu_koo]

Hei!

Viitatessa tapauksessa sovellettavaan EU-asetukseen voiko sanoa esimerkiksi: " Tapauksessa sovelletaan EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluvaa asetusta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta." Voiko siis asetusta "soveltaa" niin kuin lakiakin vai käytetäänkö jotain muuta kielellistä ilmaisua. Haen tällä siis sitä, että käytetäänkö asetuksen kanssa muuta verbiä kuin soveltaa. Tämä ei liene kaikkein keskeisintä tulevessa pääsykokeessa, mutta kysynpä nyt, että se lakkaa sekoittamasta ajatuksiani

Ja kiitos taas varjovalmennuksen kaikista vastauksista teille kaikille! Foorumista ollut hurjasti apua!!

[janne]

Viitatessa tapauksessa sovellettavaan EU-asetukseen voiko sanoa esimerkiksi: " Tapauksessa sovelletaan EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluvaa asetusta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta." Voiko siis asetusta "soveltaa" niin kuin lakiakin vai käytetäänkö jotain muuta kielellistä ilmaisua. Haen tällä siis sitä, että käytetäänkö asetuksen kanssa muuta verbiä kuin soveltaa.

Juu, voi sanoa. Soveltaa-termiä käytetään myös itse asetusten teksteissä (sekä EU-asetusten että kansallisten). Eli esimerkiksi asetuksen soveltamisalaa koskevassa pykälässä/artiklassa mainitaan, että "Tätä asetusta sovelletaan...".

[satu_koo]

Hei taas!

Muutama käytännön kysymys valintakokeeseen liittyen, jotka heräsivät simuaatiopääsykoetta tehdessä:

1. Saako kokeessa tehdä merkintöjä kysymyspapereihin?
2. Miten esseissä suhtaudutaan lyhenteisiin? Voiko käyttää ko. em. esim. vai pitääkö kirjoittaa kokonaisin sanoin? Entä lakien lyhenteet voiko käyttää TeijäL tai TNimiL -lyhenteitä?
3. Pitääkö lakiviittaukset laittaa lainausmerkkeihin? Esimerkiksi näin perustuslain mukaan "julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin..."
4. Pitääkö selitettvävä termi toistaa vastauksessa lyhyissä termin määrittelytehtävissä, kun tilaa on kovin vähän vai voiko määritelmän kirjoittaa ajatellen tehtävänantoa otsikkona? Esimerkiksi jos tehtävänanto on 6. a)objektiviteettiperiaate, voiko vastaus alkaa suoraan "on yksi hallinnon oikeusperiaatteista, joka ohjaa esimerkiksi viranomaisen harkintaa..."

Kiitos!!

[mansikka]

Mahtaako muuten koesaleissa olla kello seinällä? Totesin tässä sitten tänään, että rannekellosta on paristo loppu. Vaihtoreissuun menee tunti lukuaikaa…

[Aisomark]

1. Saako kokeessa tehdä merkintöjä kysymyspapereihin?
2. Miten esseissä suhtaudutaan lyhenteisiin? Voiko käyttää ko. em. esim. vai pitääkö kirjoittaa kokonaisin sanoin? Entä lakien lyhenteet voiko käyttää TeijäL tai TNimiL -lyhenteitä?
3. Pitääkö lakiviittaukset laittaa lainausmerkkeihin? Esimerkiksi näin perustuslain mukaan "julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin..."
4. Pitääkö selitettvävä termi toistaa vastauksessa lyhyissä termin määrittelytehtävissä, kun tilaa on kovin vähän vai voiko määritelmän kirjoittaa ajatellen tehtävänantoa otsikkona? Esimerkiksi jos tehtävänanto on 6. a)objektiviteettiperiaate, voiko vastaus alkaa suoraan "on yksi hallinnon oikeusperiaatteista, joka ohjaa esimerkiksi viranomaisen harkintaa..."

1. Jos tätä ei ole kokeessa jaetussa ohjeessa erikseen jostain syystä kielletty, niin saa toki. Koepaperit kerätään teiltä koetta palauttaessanne tosin pois.

2. Normaalit suomen kielen tuntemat lyhenteet ovat sallittuja eli ko., esim., jne. ovat kaikki sallittuja. Lain voi lyhentää, kunhan ensimmäisen kerran kirjoittaa sen täydessä mitassaan ja laittaa sulkeisiin perään lyhenteen, jolla viittaa siihen jatkossa. Esim. "Tapaukseen sovelletaan tekijänoikeuslakia (TekijäL). TekijäL:n mukaan..."

3. Ei tarvitse, kirjoitat vaan lain sisällön ihan suoraan ilman lainauksia.

4. En tiedä onko tähän mitään oikeaa ohjetta, mutta kannattaa kyllä mielestäni toistaa. Pääsääntö on nimittäin se, että vain vastaustilassa oleva teksti luetaan, joten kelju tarkastaja saattaisi katsoa, että vastaustilaan kirjoittamastasi lauseesta ei saa selvää, jos siinä ei ole mainittu sanaa, jota olet selittämässä. Pelaisin siis itse varman päälle ja kirjoittasin itse terminkin, vaikka vastaustila rajallinen onkin.