Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Ketju rikosoikeuden kirjaa koskeville kysymyksille ja keskustelulle.
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Rikosoikeuden kurssitutor ilmoittautuu.
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Rikosoikeuden kirjassa sivulla 21 puhutaan sovitusteorioista.
"Sovitusteorioiden eli absoluuttisten rangaistusteorioiden mukaan..." ja toisessa lauseessa "SOvitusteoriat eli retributiiviset teoriat..."
Mitä tuo absoluuttinen ja retributiivinen tarkoittaa kun sovitusteorioissa molemmista puhutaan?
"Sovitusteorioiden eli absoluuttisten rangaistusteorioiden mukaan..." ja toisessa lauseessa "SOvitusteoriat eli retributiiviset teoriat..."
Mitä tuo absoluuttinen ja retributiivinen tarkoittaa kun sovitusteorioissa molemmista puhutaan?
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Hyvä lovelaw,
sovitusteoriat sekä absoluuttiset ja retributiiviset rangaistusteoriat tarkoittavat tässä kaikki samaa rangaistusteorioiden linjaa. Ne ovat siis toistensa synonyymeja. Kaikilla tarkoitetaan rangaistusteorioita, joissa rikosoikeudellinen järjestelmä ja rangaistus perustellaan tehdyn rikoksen "sovituksella". Näissä tehty teko oikeuttaa rangaistuksen, erotuksena preventioteorioista, jotka tulevaisuuteen suuntautuneena tarkastelevat joko yhteiskunnallisia vaikutuksia yleisemmin tai rikoksentekijän tulevaa käyttäytymistä.
Lähtökohtaisesti siis tulee puhua sovitusteorioista. Mutta myös nimitykset absoluuttinen ja retributiivinen teoria kannattaa painaa mieleen!
sovitusteoriat sekä absoluuttiset ja retributiiviset rangaistusteoriat tarkoittavat tässä kaikki samaa rangaistusteorioiden linjaa. Ne ovat siis toistensa synonyymeja. Kaikilla tarkoitetaan rangaistusteorioita, joissa rikosoikeudellinen järjestelmä ja rangaistus perustellaan tehdyn rikoksen "sovituksella". Näissä tehty teko oikeuttaa rangaistuksen, erotuksena preventioteorioista, jotka tulevaisuuteen suuntautuneena tarkastelevat joko yhteiskunnallisia vaikutuksia yleisemmin tai rikoksentekijän tulevaa käyttäytymistä.
Lähtökohtaisesti siis tulee puhua sovitusteorioista. Mutta myös nimitykset absoluuttinen ja retributiivinen teoria kannattaa painaa mieleen!
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Hei,
Olisin kysynyt sivulta 59 toisesta kappaleesta. Tällä sivulla on selitetty PL 107§ sisältö ja toisessa kappaleessa sitten todetaan, että "Laillisuusperiaatteen asettamana lähtökohtana tässä merkityssisällön antamisessa on kirjoitettu lain säännös tai alemmanasteinen säännös, josta eduskuntalain rikossäännös saa varsinaisen aineellisen sisältönsä."
Onko tuo toisen kappaleen viimeinen lause viittaus blankorikossäännöksiin? Tarkoitetaanko tuolla alemmanasteisellä säännöksellä siis rikosoikeuskontekstissa blankorikossäännöksiä?
Olisin kysynyt sivulta 59 toisesta kappaleesta. Tällä sivulla on selitetty PL 107§ sisältö ja toisessa kappaleessa sitten todetaan, että "Laillisuusperiaatteen asettamana lähtökohtana tässä merkityssisällön antamisessa on kirjoitettu lain säännös tai alemmanasteinen säännös, josta eduskuntalain rikossäännös saa varsinaisen aineellisen sisältönsä."
Onko tuo toisen kappaleen viimeinen lause viittaus blankorikossäännöksiin? Tarkoitetaanko tuolla alemmanasteisellä säännöksellä siis rikosoikeuskontekstissa blankorikossäännöksiä?
-
- Viestit: 21
- Liittynyt: Ti Maalis 31, 2015 8:56 pm
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Hei,
Onkohan kirjassa sivulla 57 virhe? Sivun toisen kappaleen toisessa lauseessa lukee seuraavaa: "Vahvasti velvoittavia olivat laki ja oikeuskäytäntö, heikosti velvoittaviin kuului ennen muuta lainvalmisteluaineisto sekä prejudikaatit.."
Eikö vahvasti velvoittaviin kuuluisi oikeuskäytännön sijasta maan tapa kerta prejudikaatit on mainittu heikosti velvoittavissa oikeuslähteissä?
Onkohan kirjassa sivulla 57 virhe? Sivun toisen kappaleen toisessa lauseessa lukee seuraavaa: "Vahvasti velvoittavia olivat laki ja oikeuskäytäntö, heikosti velvoittaviin kuului ennen muuta lainvalmisteluaineisto sekä prejudikaatit.."
Eikö vahvasti velvoittaviin kuuluisi oikeuskäytännön sijasta maan tapa kerta prejudikaatit on mainittu heikosti velvoittavissa oikeuslähteissä?
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Täytyykö oikeustapauksissa muistaa vuosi ja sen vuoden jälkeinen numero?
Täytyykö sopimuksissa muistaa artiklojen numerot?
Täytyykö sopimuksissa muistaa artiklojen numerot?
-
- Viestit: 21
- Liittynyt: Ti Maalis 31, 2015 8:56 pm
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Mitäköhän Melander on tarkoittanut tällä s.94 lopusta alkavalla (toiseksi viimeinen rivi) pätkällä?
"Tällöin tekijä toteuttanut tunnusmerkistön mukaisen teon (pahoinpitely), teko ei ole oikeudenmukainen vaan teon oikeudenvastaisuus säilyy, mutta tekijää ei vapautetaan rangaistusvastuusta, koska häneen ei voida kohdistaa syyllisyysmoitetta."
Kuuluisiko tuon mennä niin, että "on toteuttanut" ja "mutta tekijä vapautetaan"?
"Tällöin tekijä toteuttanut tunnusmerkistön mukaisen teon (pahoinpitely), teko ei ole oikeudenmukainen vaan teon oikeudenvastaisuus säilyy, mutta tekijää ei vapautetaan rangaistusvastuusta, koska häneen ei voida kohdistaa syyllisyysmoitetta."
Kuuluisiko tuon mennä niin, että "on toteuttanut" ja "mutta tekijä vapautetaan"?
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Äh,
jotenkin hankala tajuta tätä blankorikossäännös-hommaa. Onko blankorikossäännös siis se laintasoinen säännös, joka sisältää rangaistusuhkan sisältävän säännöksen? Sitten erikseen on rangaistavan käyttäytymisen sisältävä aineellinen säännös, joka sisältyy lakia alemmantasoiseen sääntelyyn? "Kriminalisoinnin sisältävä säännös on tyypillisesti se blankosäännös, jossa säädetään seuraamuksesta, ja jossa viitataan edellä mainittuihin aineellisiin säännöksiin." (s.50) Kriminalisoinnin sisältävä säännös on siis se laintasoinen säännös? Näin ymmärtäisin tämän asian, paitsi jos olen ymmärtänyt väärin ;D
jotenkin hankala tajuta tätä blankorikossäännös-hommaa. Onko blankorikossäännös siis se laintasoinen säännös, joka sisältää rangaistusuhkan sisältävän säännöksen? Sitten erikseen on rangaistavan käyttäytymisen sisältävä aineellinen säännös, joka sisältyy lakia alemmantasoiseen sääntelyyn? "Kriminalisoinnin sisältävä säännös on tyypillisesti se blankosäännös, jossa säädetään seuraamuksesta, ja jossa viitataan edellä mainittuihin aineellisiin säännöksiin." (s.50) Kriminalisoinnin sisältävä säännös on siis se laintasoinen säännös? Näin ymmärtäisin tämän asian, paitsi jos olen ymmärtänyt väärin ;D
-
- Viestit: 21
- Liittynyt: Ti Maalis 31, 2015 8:56 pm
Re: Rikosoikeuden peruskysymyksiä
Sivun 56 kappale ei jostain syystä aukene. Ensin puhutaan, että laillisuusperiaatteen kannalta on ongelmallista, jos tuottamusvastuu voitaisiin päätellä pelkästään rikossäännöksen tarkoituksesta, mutta sitten jäljempänä lukee, että RL 3:5.3 jättää vanhan oikeustilan voimaan ennen yleisiä oppeja koskevien säännösten uudistusta voimaan tulleiden rikoslain ulkopuolisten säännösten osalta, joista on säädetty rangaistukseksi 6kk tai vähemmän. Edellisen sivun lopussa on ko. säännös avattu ja että se koskee vain tekoja joista ankarimmaksi rangaistukseksi on säädetty yli 6kk vankeutta. Se mikä tässä nyt hämmentää on, että voiko ennen 1.1.2004 voimaan tulleiden RL:n ulkopuolisten säännösten osalta joissa on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi alle 6kk tulla tuottamusvastuu kyseeseen ilman erillistä mainintaa säännöksessä, koska kappaleessa sanotaan, että RL 3:5.3 säännös jättää vanhan oikeustilan kuitenkin voimaan?